Eli osavaltiot toimisivat puhtaasti liiketalouden periaatteela. Jos osavaltio tarvitsee lainaa, osavaltio ottaa sitä itsenäisesti. Jos business menee munilleen osavaltio kärsii siitä itse ja maksaa mokansa.
Jos osavaltio haluaa houkutella väkeä, osavaltio tarjoaa veroetuja, etuja lapsiperheille ja työpaikkoja kulloisenkin tarpeen mukaan.
Osavaltiot maksavat kymmenykset Liittovaltion kassaan, josta hoidetaan lähtökohtaisesti tärkeimmät yhteiskunnalliset peruspalvelut kuten terveydenhuolto, koulut, kirjastot etc. Osavaltio voi halutessaan, ja pitäisi haluta, terästää myös näitä palveluja.
Jos esimerkiksi Itä-Suomen osavaltio haluaa tarjota vaikkapa vanhuksille "paratiisia" kaikilla herkuilla, niin siitä vain.
Tähän maahan on aikoinaan hilattu saksalainen koulumalli ja iskostettu luterilaista uskonto-oppia niin nyt voisi perehtyä saksalaiseen yhteiskuntarakenteeseen. On ilmeistä, ettei omin nokkinemme näytä syntyvän minkäänlaista tolkkua.
Tässä on valmis malli, miten homman voi hoitaa:
Saksan liittotasavalta on parlamentaarinen demokratia. Perustuslain mukaan valta kuuluu kansalle.
Kaikilla täysi-ikäisillä kansalaisilla on oikeus äänestää parlamenttivaaleissa. Kaksikamarisen parlamentin ylin lainsäädäntövalta on liittopäivillä (Bundestag). Osavaltiot käyttävät omaa lainsäädäntövaltaansa liittoneuvostossa (Bundesrat).
Saksan Liittotasavallan hallintojärjestelmä
Saksa on ollut aina jaettu eri osavaltioihin, jotka ovat muuttuneet paljon useiden vuosisatojen aikana. Nykyinen valtiomuoto on liittotasavalta, joka muodostuu osavaltioista. Osavaltiot ovat syntyneet toisen maailmansodan jälkeen 1945 ja niitä on yhteensä 16.
Saksan federaalinen rakenne muistuttaa vastaavaa järjestelmää esim. Yhdysvalloissa ja Sveitsissä. Kaikilla osavaltioilla on oma hallitus, omat viranomaiset ja lainsäädäntövalta joillakin alueilla.
Näin Saksan eri alueiden ominaispiirteet pystytään säilyttämään ja alueelliset ongelmat pystytään ottamaan paremmin huomioon.
Osavaltioiden välisistä eroista mainittakoon lakisääteisten vapaapäivien vaihtelu eri osavaltioissa. Esim. Baijerissa on 12 vuosittaista vapaapäivää ja Berliinissä vain 9. Myös koululomat on porrastettu usein eri aikoihin.
Saksa on parlamentaarinen liittotasavalta. Valtiomuoto hyväksyttiin lailla vuonna 1949. Vuonna 1990, kun Saksat yhdistyivät 45 vuoden eron jälkeen, perustuslaki otettiin yhdistyneen Saksan perustuslaiksi.
Kullakin osavaltiolla on oma hallituksensa, maapäivänsä, ministeriönsä ja hallintonsa sekä tuomioistuinlaitoksensa. Niin sanotuissa kaupunkiosavaltioissa pääministerin tilalla on pormestari:
Berliinissä Regierender Bürgermeister, Bremenissä Bürgermeister ja Hampurissa Erster Bürgermeister. Kaupunkiosavaltioiden ministereitä nimitetään senaattoreiksi (Senator).
Ajatelkaa mikä titteleiden taivas tässä aukeaisi suomalaisille. Joku voisi olla vaikka Super Senaattori! Tai Ylisuperintendenttikansleri.
Osavaltioiden maapäivävaalit jakautuvat tasaisesti niin, että joka vuosi on vaalivuosi jossain päin liittovaltiota. Vaalit pidetään kunkin osavaltion omasta perustuslaista riippuen joko joka neljäs tai joka viides vuosi. Osavaltion pääministerinä tai keskeisessä ministerintehtävässä toimiminen on yleensä ollut myös merkittävä ponnahduslauta valtakunnanpolitiikkaan.
Saksan virallisena valtionpäämiehenä toimii liittopresidentti. Liittopresidentillä ei Saksan perustuslain mukaan ole merkittäviä itsenäisiä valtaoikeuksia, vaan hänen tehtävänsä ovat ensisijaisesti edustuksellisia.
Tosiasiallinen painoarvo riippuu kuitenkin henkilöstä. Perinteisesti liittopresidentit ovat pyrkineet toimimaan kansakuntaa yhdistävästi ja osallistumaan yhteiskunnalliseen keskusteluun puolueista riippumattomina mielipidevaikuttajina. Liittopresidentti valitaan viisivuotiskaudeksi liittokokouksessa (Bundesversammlung), joka koostuu kaikista liittopäivien jäsenistä ja samasta määrästä maapäivien lähettämiä edustajia.
Liittokansleri
Liittokansleri valitaan liittopäivillä liittopresidentin esityksestä ehdottomalla enemmistöllä.
Liittokansleri johtaa hallitusta ja määrää politiikan suuntaviivat. Jokainen ministeri on vastuussa omasta toimialastaan ja johtaa sitä itsenäisesti.
Liittohallituksen valta henkilöityy liittokansleriin. Kanslerin valta on sinetöity perustuslakiin: liittokanslerilla on perustuslain 64 artiklan mukaan oikeus muodostaa liittohallitus. Lisäksi liittokansleri toimii hallituksen puheenjohtajana ja johtaa hallituksen istuntoja. Puolustustilanteessa liittokanslerilla on määräämis- ja käskyvalta puolustusvoimiin.
Angela Merkel toimii tällä hetkellä Saksan liittokanslerina ja on kristillisdemokraattisen puolueen (CDU) puheenjohtaja. Hänet valittiin ensimmäisen kerran virkaan vuonna 2005. Hän on ensimmäinen itäsaksalainen ja ensimmäinen nainen, joka on toiminut kanslerin virassa. Merkel syntyi 17. heinäkuuta 1954 Hampurissa. Hän opiskeli fysiikkaa ja kemiaa Leipzigin yliopistossa.
Hän suoritti tohtorin tutkinnon vuonna 1986. Vuosina 1991–1994 Merkel toimi naisasia- ja nuorisoministerinä sekä vuosina 1994–1998 ympäristö-, luonnonsuojelu- ja ydinturvallisuusministerinä. Hänet valittiin kristillisdemokraattisen puolueen pääsihteeriksi vuonna 1998 ja puolueen puheenjohtajaksi vuonna 2000.
Parlamentti
Saksan liittotasavallan parlamentti koostuu kahdesta kamarista, liittopäivistä (Bundestag) ja liittoneuvostosta (Bundesrat).
Neljän vuoden välein, seuraavan kerran syksyllä 2017, pidettävissä liittopäivävaaleissa sovelletaan suhteellista vaalitapaa, jossa jokaisella äänioikeutetulla on käytettävissään kaksi ääntä.
Niin sanotulla ykkösäänellä äänestetään suoraan henkilöä omassa vaalipiirissä. Kussakin piirissä eniten ääniä saanut ehdokas saa suoraan paikan liittopäivillä ilman listavertailua (Direktmandat). Suorilla äänillä täytetään siten 299 liittopäiväpaikkaa.
Kakkosäänensä äänestäjä antaa puolueen hänen kotiosavaltiossaan asettamalle ehdokaslistalle. Ehdokaslistoille annetut äänet määräävät liittopäiväpaikkojen jakautumisen puolueiden kesken. Paikkojen jaossa otetaan huomioon vain puolueet, jotka ovat saaneet koko maassa vähintään viisi prosenttia listaäänistä tai kolme suoraan valittua edustajaa.
Listalta nousee liittopäiville puolueen ennakkoon määräämässä järjestyksessä niin monta edustajaa kuin puolueen osavaltiossa saama äänimäärä edellyttää.
Mikäli puolue saa ykkösäänten avulla enemmän edustajia kuin mihin se olisi listaäänien perusteella oikeutettu, syntyy niin sanottuja lisämandaatteja.
Liittopäivien kokoonpano syyskuun 2013 vaalien jälkeen:
Puolueet / Paikkoja: CDU ja CSU 311, SPD 193, Vasemmisto 64, Vihreät 63, Yhteensä 631
Saksan parlamentin "toinen kamari", liittoneuvosto, koostuu osavaltioiden hallitusten nimeämistä edustajista. Väkiluvusta riippuen jokainen osavaltio lähettää liittoneuvostoon 3-6 jäsentä, joista kullakin on yksi ääni.
Jäsenet edustavat osavaltionsa hallitusta ja äänestävät siten aina yhtenäisesti hallituksen kannan, eivät henkilökohtaisen näkemyksensä mukaisesti.
Kaikkiaan liittoneuvostossa on 69 edustajaa.
Liittopäivien jäsenten on oltava osavaltioiden hallitusten jäseniä tai pääministereitä, kaupunkiosavaltioiden (Berliini, Bremen, Hampuri) edustajina toimivat pormestari ja senaattorit.
Liittoneuvoston puhemiehen tehtävä kiertää vuosittain osavaltioiden kesken. Liittoneuvoston puhemies sijaistaa liittopresidenttiä tämän ollessa estynyt. Tällä hetkellä puhemiehenä toimii Ala-Saksin pääministeri Stephan Weil (SPD). Uusi liittoneuvoston puhemies astuu virkaan aina marraskuun ensimmäisenä päivänä.
Saksan poliittisen järjestelmän keskiössä on toimeenpanovaltaa käyttävä liittohallitus (Bundesregierung). Sitä johtaa liittokansleri, jonka liittopäivät valitsee liittopresidentin esityksestä.
Tällä hetkellä kristillisdemokraatit (CDU) ja sen sisarpuolue kristillissosiaalinen unioni (CSU) sekä sosiaalidemokraatit (SPD) muodostavat hallituksen.
En pidä yhtään omituisena, että Saksa hissaa EU:a liittovaltioksi. Ja Yhdysvallat tukee tätä ajatusta. Tietenkin koska USA:ssa on sama malli, hieman eri mausteilla.
Niin kuin asiantuntijat ovat varoitelleet tällä menolla Suomi ajautuu ajopuuna EU:n liittovaltioksi. Mutta jos Suomi olisi itsessään liittovaltio, ja osavaltioilla olisi veto-oikeus, osavaltiolla olisi oikeus sanoutua irti puupäiden hankkeista.
Suomen osavaltiolla olisi myös oikeus osallistua tai olla osallistumatta esimerkiksi aivottomiin ulkomaiden avustuspaketteihin. Tähän huusholliin on saatava täysi ristiveto ja päättäjäporukat vaihtoon. Nykyisten sählien toimiessa, asumme kohta kaikki piskuisessa torpassa pers´aukisina jossakin EU-reservaatissa.
Pahinta on, että kansakunnalta on katoamassa usko, moraali ja motivaatio.
Enää ei olla siinä tilanteessa, että istutaan posliinipotalla ja äiti soittaa Steinway-flyygelillä Mozartia. Pikemmin ollaan kuin "kääpiöt" paskasateessa.
Niin tai näin, mutta joku ratkaisu tähän on tultava, ennen kuin Suomi on kyykkyviulistina niin isossa orkesterissa, ettei mahdu edes ryhmäkuvaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti