sunnuntai 21. toukokuuta 2017

MALAGASSA DIAGNOSOIDAAN 300-400 HIV-TAPAUSTA JOKA VUOSI

Viime viikolla pidetyssä tiedotustilaisuudessa lääkärit Jose Antonio Perez ja Javier de la Torre kertoivat kylmiä tilastoja Espanjan HIV-tartuntojen lukumäärästä. Lääkäreiden mukaan koko Espanjassa todetaan vuosittain 3500 Hiv-tapausta vuosittain. Arvion mukaan 40 prosenttia ei edes tiedä kantavansa virusta. Muiden sukupuolitautien tilastoja ei tässä yhteydessä julkistettu.

Kuvahaun tulos haulle HIV
Lääkäreiden mukaan Malagan provinssi on "kriisialuetta". Tiedossa olevien taudinkantajien määrä on noin 5000 ja tämän lisäksi noin puolet lisää ei tiedä kantavansa virusta.
HIV-virus kehittyy AIDS-asteelle jo noin kolmen vuoden sisällä.

Aikaisessa vaiheessa todettu tauti saadaan lääkityksellä estettyä muuntumasta AIDSIKSI.
-Jos HIV todetaan jo alkuvaiheessa ja hoidetaan oikealla lääkityksellä, potilas voi elää lähestulkoon normaalia elämää, lääkärit totesivat.
Kuvahaun tulos haulle malaga nightlife


Eli mitä tästä on opittava? No ainakin se, ettei kannatta harjoittaa suojaamatonta seksiä kenenkään kanssa, eikä varsinkaan prostituoitujen hameen alla.. Eikä muutenkaan hölmöillä kännissä. Romanttisen "kuutamoillallisen" seuraukset voivat olla kauskantoisia.

lauantai 29. huhtikuuta 2017

KUVA, JOTA EN OLISI TOIVONUT JULKISUUTEEN!

Nyt 70-vuotias Zhirinovski muistetaan vierailustaan Suomeen vuonna 1994.
Muutama vuosi ennen vierailuaan hän oli sanonut, että "Suomen itsenäisyys (Venäjästä) ei ole tukevalla pohjalla."
Lisäksi hänen näkemyksensä mukaan Baltian maat kuuluvat Venäjään.
Mies ylitti Helsingissä kansainvälisen uutiskynnyksen vierailemalla Tom Sjöbergin King's Kakadu -seksiravintolassa, jossa hän katseli stripteasea ja nautti muutaman juoman.

Kaikkeen sitä toimittajan hommissa joutuukin. "Ziri" takana oikealla, keskellä "Joku" ja meikäläinen keskellä alhaalla. Ihan varmasti vähän nolottaa. (Kuva on julkaistu Iltalehdessä, ei niin kauan sitten)

Tapaus Madeleine McCann: NÄKIKÖ MARI OLLI MADELEINEN MAROKOSSA?


Tämä tapaus on puhuttanut eurooppalaisia jo kymmenen vuotta. Useita teorioita on esitetty, mutta mitään konkreettista tietoa ei sieppaustarinaan ole ilmaantunut. Norjan kansalaiseksi nimetty Mari Olli uskoo nähneensä, nyt 14-vuotiaan Madeleinen Marrakeschissä Marokossa. 





Mari Olli on tehnyt havainnostaan  useita raportteja Scotland Yardille, mutta suhtautuminen on ollut nihkeää.
http://www.mccannpjfiles.co.uk/PJ/Mari_Olli.htm 
Hello in Portugal.

I have read in the internet that a woman from Norway has seen a little girl in Marrakech and she is so sure that it was Maddy McCann.

She also said it was not very often that we see a white girl in Marrakech.

She said that she have seen her with a white man and the girl speak English.

I really wish to find the little Maddy back home again so we are many looking all over the internet.

I was looking on the ambassy France for Marrakech and saw some pictures in a gallery.
Its look like some kind of ceromonie. There is a white man with a bag of his shoulder and it look likes some little white girl are sitting behind him with short blue jeans. braun little shoe and wearing a red hat.
I don't think she is very old with this little legs and foot.
I read it as it was from the 8 og may 07.
I am not sure it means something in your case but send you the pictures and the link to the website.


Iltalehti julkaisi tämän vuoden helmikuussa seuraavaan uutisen:
http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/201702212200074508_ul.shtml 

https://fi.wikipedia.org/wiki/Madeleine_McCannin_tapaus 


EPILOGI:
Viime viikolla Espanjassa ilmestyvä Olive Press julkaisi ylläolevan jutun. Olive Pressin mukaan entinen Scotlandin Jardin etsivät esitti aikoinaan teorian, jonka mukaan "afrikkalaiset orjakauppiaat" olisivat kidnapanneet Madeleinen ja kuljettaneet hänet Afrikan puolelle ja sieltä edelleen Lähi-Itään.

Entinen brittien etsivä Colin Sutton on sanonut Daily Mirror-lehdelle, että etelä-afrikkalasilla "jengeillä" on säännöllinen ja systemaattinen kauppayhteys Lähi-Itään.  
-Tämä on erittäin todennäköistä.

-Jos joku perhe haluaa itselleen lapsen, homma hoidetaan." 
Elokuussa 2007 Gibraltarin Interpol-etsiville oli ilmoitettu miehestä, jolla oli Madeleinen "oloinen ja näköinen, vaalea tyttö" on nähty Marokon pohjoisessa sijaitsevassa satamakaupungissa Tangerissa.
Portugalin poliisi sai suljettua rajat vasta tuntien jälkeen katoamisilmoituksesta. 

Mari Olli ilmoitti nähneensä samoihin aikoihin havainnoistaan Marokon Marrakescissa.

Madeleinen vanhemmat Kate ja Garry ovat sinnikkäästi pitäneet asiaa vireillä julkisuudessa ja uskovat, että heidän tyttärensä on vielä elossa jossakin.
Ensi alkuun vanhempia epäiltiin Madeleinen kuolemantuottamuksesta ja ruumiin hävittämisestä, mutta nyt on uusien tutkintalinjojen myötä ruvettu vahvasti epäilemään, että Madelein on kidnapattu.  

tiistai 17. tammikuuta 2017

JOURNALISTIN OHJEET JA LAINSÄÄDÄNTÖ

Toimittajan on työssään noudatettava lakia ja hyvää lehtimiestapaa eli journalistin ohjeita. Kun Suomessa ei ole minkäänlaista ennakkosensuuria, on toimittajien ja tiedotusvälineiden huolehdittava siitä, ettei jälkiseuraamuksiakaan kirjoituksista tai jutuista tule. Virheelliset asiatiedot voidaan korjata oikaisemalla ne, mutta vakavissa tilanteissa voi olla kysymys siitä, että toimittaja tai tiedotusväline rikkoo joko lakia tai journalistin ohjeita. Journalistin ohjeet ovat syntyneet lehdistön omasta halusta säädellä ja valvoa toimintaansa yli sen, mitä laki vaatii.



Lainsäädännössä lehdistön toiminnan sääntely tulee esille muun muassa painovapauslaissa ja rikoslaissa. Lehdistön toimintaan liittyy läheisesti myös oikeudenkäymiskaaressa olevat maininnat lähdesuojasta.

Journalistin ohjeet taas tarkoittavat lehdistön itsensä määrittelemää ohjeistusta sille, mitä asioita ja miten lehdistö ei voi käsitellä ja miten lehdistön ylipäänsä tulee työssään toimia. Journalistin ohjeiden eli hyvän lehtimiestavan noudattamista valvoo Julkisen sanan neuvosto, joka on syntynyt 1960-luvun lopulla. Neuvosto voi antaa tutkittavakseen tulevista asioista langettavia tai vapauttavia päätöksiä, mutta se ei ole tuomioistuin. Journalistin ohjeet pitävät sisällään säädöksiä journalistien ammatillisesta asemasta ja sen käyttämisestä, tietojen oikeellisuuteen liittyvistä vaatimuksista, tietojen hankkimisesta, oikaisusta ja vastineesta ja yksilön suojasta. Tutustu ohjeisiin.


Painovapauslaki


Painovapauslaissa on säädökset muun muassa painokirjoitusten julkaisuoikeudesta, kirjapainotoiminnan harjoittamisesta, painotuotteiden levittämisestä jne. Lähtökohtana Suomessa on, että mitään ennakkosensuuria ei ole, vaan että ”jokaisella on oikeus viranomaisten ennalta estämättä julkaista painokirjoituksia noudattaen, mitä tässä laissa (painovapauslaki) säädetään”.


Oikaisu ja vastine


Tiedotusvälineiden on luonnollisesti pyrittävä huolehtimaan julkaisemiensa tietojen oikeellisuudesta ja totuudenmukaisuudesta. Lehdistö voi muun muassa syyllistyä kunnianloukkaukseen (ks. rikoslaki) tai loukata muuten jonkun yksityiselämää. Lievemmissä tilanteissa ei ole kyse rikoslain määrittelemistä rikkeistä, vaan esimerkiksi oikaisua tai vastineen julkaisemista edellyttävistä tilanteista. Oikaisulla tarkoitetaan yksinkertaisesti virheellisen asiatiedon korjaamista ja siitä on esitetty omat määräyksensä hyvässä journalistisessa tavassa. Hyvä journalistinen tapa puhuu myös vastineesta ja vastineoikeudesta, mutta vastineesta on määritteensä myös painovapauslaissa.

Vastineoikeus syntyy, jos julkinen viranomainen tai yksityinen henkilö pitää itseänsä aikakautisessa painokirjoituksessa loukattuna tai tahtoo oikaista jonkin hänestä julkaistun tiedonannon. Jos kyse on lehdelle toimitetusta vastineesta, on lehden julkaistava vastine jommassakummassa niistä kahdesta numerosta, jotka ilmestyvät vastineen vastaanottamisen jälkeen. Vastine on julkaistava tekstiosastossa. Vastinekaan ei luonnollisesti saa olla sisällöltään loukkaava tai rikollinen.


Rikoslaki

Yksityiselämää loukkaavan tiedon levittäminen

Tiedotusvälineet saattavat syyllistyä muun muassa yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämiseen. Rikoslaki toteaa tästä (24. luku 8 §), että joka oikeudettomasti
1) joukkotiedotusvälinettä käyttämällä tai
2) muuten toimittamalla lukuisten ihmisten saataville
esittää toisen yksityiselämästä tiedon, vihjauksen tai kuvan siten, että teko on omiaan aiheuttamaan vahinkoa tai kärsimystä loukatulle taikka häneen kohdistuvaa halveksuntaa, on tuomittava yksityiselämää loukkaavasta tiedon levittämisestä sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.
Yksityiselämää loukkaavana tiedon levittämisenä ei pidetä sellaisen yksityiselämää koskevan tiedon, vihjauksen tai kuvan esittämistä politiikassa, elinkeinoelämässä tai julkisessa virassa tai tehtävässä taikka näihin rinnastettavassa tehtävässä toimivasta, joka voi vaikuttaa tämän toiminnan arviointiin mainitussa tehtävässä, jos esittäminen on tarpeen yhteiskunnallisesti merkittävän asian käsittelemiseksi.
(Lakitekstien lähde: Edilex).

https://fi.wikipedia.org/wiki/Vihapuhe

http://yle.fi/uutiset/18-19681 

Kunnianloukkaus

Rikoslaki sisältää määräykset myös kunnianloukkauksesta (24. luku 9 §), joka on hyvin samankaltainen rikos kuin yksityiselämää loukkaavan tiedon levittäminen, mutta lievempi. Laki toteaa muun muassa, että

”Joka
1) esittää toisesta valheellisen tiedon tai vihjauksen siten, että teko on omiaan aiheuttamaan vahinkoa tai kärsimystä loukatulle taikka häneen kohdistuvaa halveksuntaa, taikka
2) muuten kuin 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla halventaa toista,
on tuomittava kunnianloukkauksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi. ”

Törkeästä kunnianloukkauksesta laki toteaa (24. luku 10 §), että

”Jos 9 §:n 1 momentissa tarkoitetussa kunnianloukkauksessa
1) rikos tehdään joukkotiedotusvälinettä käyttämällä tai muuten toimittamalla tieto tai vihjaus lukuisten ihmisten saataville taikka
2) aiheutetaan suurta tai pitkäaikaista kärsimystä taikka erityisen suurta tai tuntuvaa vahinkoa
ja kunnianloukkaus on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä kunnianloukkauksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi. ”
(Lakitekstien lähde: Edilex).

http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2011/20110511 

 https://fi.wikipedia.org/wiki/Kiihotus_kansanryhm%C3%A4%C3%A4_vastaan

Allekirjoittaneen kommentti: "Tällainen lakipykälien ja kummallisen terminologian pyörittely antaa maahanmuuttajille erityisen suuren lekan. Rasismikorttia vilautetaan jo nyt ja useimmiten ihan tyhjäntakia. Ja mitä tulee kiihotuksesta kansanryhmää vastaan? Tässä kohtaa poliisin ja lainsäätäjien (eduskunta) kannattaa tutkia myös vastapuolen vihapuheet, yllyttäminen väkivaltaan ja uskontomme herjaaminen vääräoppiseksi. Tämä suomalaisten vainoaminen jo internetpalstoilla muistuttaa entisen DDR:n Stasin toimintaa. (kansalaiset ilmiantoivat tuttaviaan ja jopa omia perheenjäseniään)
Ja jos valtion pyrkimys on vaientaa koko mediakenttä liekanaruun ja mielipidevalvontaan, olemme vajoamassa pimeään keskiaikaan. Tästä on enää vaaksan verran Orwellin dystopiaan, missä jo pelkkä ajatuskin on rikos. Se ei kai ole tuomittavaa, jos kansalaiset ovat huolissaan kotimaansa kehityksestä ja yrittävät pitää kiinni omista perusoikeuksistaan. Yleinen ja julkinen kansalaisdebatti on nyt tarpeen."



Kotirauhan rikkominen

Lehdistöä koskevat säännökset myös muun muassa kotirauhan rikkomisesta. Rikoslain 24. luku (1 §)toteaa, että joka oikeudettomasti
1) tunkeutuu taikka menee salaa tai toista harhauttaen kotirauhan suojaamaan paikkaan taikka kätkeytyy tai jää sellaiseen paikkaan taikka
2) rikkoo toisen kotirauhaa metelöimällä, heittämällä esineitä, soittamalla puheluita tai muulla vastaavalla tavalla, on tuomittava kotirauhan rikkomisesta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.

Myös kotirauhaa voidaan rikkoa törkeästi.

Kotirauhan suojaamia paikkoja ovat asunnot, loma-asunnot ja muut asumiseen tarkoitetut tilat, kuten hotellihuoneet, teltat, asuntovaunut ja asuttavat alukset, sekä asuintalojen porraskäytävät ja asukkaiden yksityisaluetta olevat pihat niihin välittömästi liittyvine rakennuksineen.
(Lakitekstien lähde: Edilex).

http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000002524373.html


Virkasalaisuuden rikkominen

Rikoslaki ottaa kantaa myös virkamiehen virkasalaisuuden rikkomiseen. Tämä koskee lehdistöä sikäli, että jos joku virkamies kertoo lehdistölle salaisia tietoja, hän nauttii lähdesuojan (ks. oikeudenkäymiskaari) turvaa, mutta rikkoo kuitenkin lakia virkamiehenä.

Rikoslain mukaan virkamies syyllistyy virkasalaisuuden rikkomiseen ja tuottamuksellinen virkasalaisuuden rikkomiseen, jos hän tai julkisyhteisön työntekijä yleensä tahallaan palvelussuhteensa aikana tai sen päätyttyä oikeudettomasti
1) paljastaa sellaisen asiakirjan tai tiedon, joka viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain tai muun lain mukaan on salassa pidettävä tai jota ei lain mukaan saa ilmaista, tai
2) käyttää omaksi tai toisen hyödyksi sellaista asiakirjaa tai tietoa
Virkasalaisuuden rikkomisesta voi saada sakkoa tai enintään kaksi vuotta vankeutta. Virkamies voidaan tuomita myös viralta pantavaksi, jos rikos osoittaa hänet ilmeisen sopimattomaksi tehtäväänsä.

Tuottamuksellinen virkasalaisuuden rikkominen on rikoksena lievempi ja siitä voidaan tuomita enintään kuudeksi kuukaudeksi vankeuteen. Tuottamuksellisuudesta on kyse silloin, kun teko perustuu huolimattomuuteen tai varomattomuuteen.
(Lakitekstien lähde: Edilex).



Oikeudenkäymiskaari

Tietolähteen salassapito

Lähdesuoja liittyy epäsuorasti virkasalaisuuden rikkomiseen. Jos joku virkamies kertoo lehdistölle salassa pidettäviä tietoja, hän syyllistyy virkasalaisuuden rikkomiseen, mutta lehdistöllä on oikeus olla paljastamatta hänen henkilöllisyyttään. Tämä on turvattu oikeudenkäymiskaaressa (7. luku 24 §). Oikeudenkäymiskaaren mukaan ”aikakautisen painokirjoituksen julkaisija, päätoimittaja, kustantaja tai kirjanpainaja saa kieltäytyä vastaamasta kysymykseen, kuka on painokirjoitukseen otetun kirjoituksen tai tiedonannon laatija tahi kuka on antanut kirjoituksen taikka tiedonannon perusteena olevat tiedot, samoin kuin kysymykseen, johon ei voi vastata paljastamatta laatijaa tai tiedonantajaa. Sama koskee soveltuvin osin aikakautiseen painokirjoitukseen otetun kirjoituksen tai tiedonannon laatijaa sekä sitä, joka on saanut tiedon edellä mainituista seikoista ollessaan asianomaisen kustantajan, toimituksen tai kirjanpainajan palveluksessa.”
Lähdesuojalla on haluttu turvata lehdistön vapautta siitä näkökulmasta, että lehdistö voi paljastaa yhteiskunnallisia epäkohtia ilman, että tietolähde paljastuu. Lähdesuoja on tärkeä osa vallankäytön valvontaa.
(Lakitekstien lähde: Edilex).

Lehdistön ei siis tarvitse paljastaa, kuka on kertonut sille arkaluontoisia tietoja, vaikka tietojen avulla voitaisiin selvittää esimerkiksi joku rikos. Tietolähteen voi äärimmäisessä tapauksessa joutua paljastamaan vain oikeuden päätöksellä, jos oikeuden käsiteltävänä on rikos, josta voi saada vähintään kuusi vuotta vankeutta. Tietolähteen voi joutua paljastamaan oikeuden päätöksellä myös, jos kyse on rangaistavaan salassapitovelvollisuuden rikkomiseen liittyvästä tiedosta.
Tämä ns. lähdesuoja on lehdistön ja kansalaisten kannalta erittäin tärkeä, vaikka se äkkipäätään saattaa vaikuttaa hieman omituiselta. Lähdesuojan olemassaolo takaa sen, että arkaluontoisetkin yhteiskunnalliset epäkohdat voidaan tuoda päivänvaloon niin, ettei tietolähteen tarvitse pelätä paljastumistaan. Lähdesuojan tavoitteena on siis taata tiedotusvälineille mahdollisuus valvoa yhteiskunnallista vallankäyttöä.
Lähdesuoja takaa tiedotusvälineelle vaitiolo-oikeuden, mutta ei aseta vaatimusta vaitiolovelvollisuudesta. Vaitiolovelvollisuus on kuitenkin käytännössä itsestään selvä, sillä esimerkiksi journalistin ohjeet eivät käsittele lainkaan sellaisia poikkeustapauksia, joissa lähdesuojan rikkominen voisi olla eettisesti hyväksyttävää.


Lähdesuoja voidaan joskus murtaa myös rikoksen esitutkinnassa. Myös tähän pätee se, että tutkittavana pitää olla rikoksen, josta voi saada vähintään kuusi vuotta vankeutta tai sellaisen rikoksen yrityksen tai osallisuuden siihen. Jos toimittaja kieltäytyy tällaisessa tilanteessa paljastamasta lähdettään esitutkinnassa, voidaan kieltäytyminen murtaa vain tuomioistuimessa.
Lähdesuoja liittyy osin julkisuuslainsäädäntöön, jota tässä yhteydessä ei ole tarkoitus käsitellä yksityiskohtaisesti. Julkisuuslainsäädäntö määrittelee, mikä julkishallinnossa on julkista, mikä luvanvaraisesti julkista ja mikä salassa pidettävää materiaalia. Lehdistö voi saada tietoonsa myös salassa pidettävää tai luvanvaraisesti julkaistavaa aineistoa, mutta julkisuuslainsäädäntö ei sido sen käsiä eikä estä sitä julkaisemasta tietojaan, ellei ole kyse esimerkiksi yksityisyyden piiriin tai valtakunnan turvallisuuteen liittyvistä kysymyksistä. Joku virkamies voi siis vuotaa lehdistölle myös salaisia tietoja, lehti voi julkaista tiedot ja pitää lähteen salassa. Julkisuuslainsäädäntö sitoo siis viranomaisia itseään, ei lehdistöä.

©Internetix/Matti Laitsaari

torstai 12. tammikuuta 2017

ME MISSÄÄN KUUSSA OLE KÄYTY!

Jos jenkkiläiset olisivat siellä käyneet, siellä olis Mäkkäri ja Coca Cola. Ja kuu vastaan maa-ottelu.

https://www.youtube.com/watch?v=jg7X90H9ufUhttps://www.youtube.com/watch?v=jg7X90H9ufU

https://www.youtube.com/watch?v=lzskt_7aF1Yhttps://www.youtube.com/watch?v=lzskt_7aF1Y



No nyt Stanley setä vei lapsilta jäätelöt ja karkit. Asia on ollut tiedossa jo pitkään.




https://www.youtube.com/watch?v=rR4pf6pp1kQ&t=80shttps://www.youtube.com/watch?v=rR4pf6pp1kQ&t=80s

Ja näin yksi "astronauteista", Buzz Aldrin.
https://www.youtube.com/watch?v=dJXydnDu54E

Ja näin  Moon landing FAKE ...Neil Armstrong talks 

https://www.youtube.com/watch?v=SFPiwnVL9ic&t=82s

https://fi.wikipedia.org/wiki/Apollo-ohjelmaa_koskevat_huijaussyyt%C3%B6kset

keskiviikko 4. tammikuuta 2017

NATSISMIN JA ADOLF HITLERIN VAIETTU SALAISUUS – OKKULTISMI JA SEKAUSKONNOLLISUUS

Snadi ekumeeninen pläjäys vaihteeksi.


Aatu veitikka. Yhtenevän Euroopan uuttera esitaistelija. Kundi oli narkkari, niin kuin koko sisäpiirin porukka. Piripäissä tuntu kaikki mahdolliselta, Mutta sitten iski täydellinen megalomania ja kävi niin kuin kävi.

Ilpo Sinkko, pastori, Kokemäki

 
Euroopan maallistumisen juuret kristinuskonvastaisissa aatesuunnissa
Suomalaiset ovat eläneet syrjässä suurten aatteiden syntysijoilta. Tämä maamme on meille rakas, mutta suurista keskuksista nähtynä se on todellista reuna-aluetta. Suuret aatteet eivät ole syntyneet täällä osaksi siitäkin syystä, että taistelu jokapäiväisestä toimeentulosta on ollut ankaraa.

Ei ole ollut aikaa joutilaisuuteen, sillä halla on vienyt viljan ja kuolema niittänyt satoaan. Tämä kansamme raskas perintö on muokannut suomalaisista materialisteja – monesti suomalaiset ajattelevat, että kun on ruoka ja vaatteet ja vähän enemmän omaisuutta kuin naapurilla, se riittää. Oman sijansa täällä kaukana pohjoisessakin on saanut kuitenkin kristinusko.

Tuo usko ja sen myötä kirkko on vetänyt suomalaiset metsistään länsimaisen kulttuurin piiriin. Kansa on saanut kristinuskolta paljon hyvää. Lukutaidon, yhteiskuntajärjestyksen ja lainsäädännön. Nuo kaikki ovat sen seurausta, että suomalaiset on vedetty kirkon kautta yhteyteen muun maailman kanssa. Tänä päivänä materialismin perintö elää kuitenkin voimakkaasti suomalaisten mielissä. Se estää meitä näkemästä ja arvioimasta Euroopassa tapahtuneita suuria henkisiä muutoksia. Olemme aina olleet jonkinlaisia kulttuurin perässäjuoksijoita.

Viime aikoina Eurooppaa ja Suomea ovat vaivanneet maallistuminen ja henkinen tyhjyys. Miksi tähän on tultu? Miksi kirkot ovat menettäneet otteensa Euroopasta ja omastakin kansastamme? Tällä kehityksellä on omat historialliset juurensa. Varsinkin 1900-luvun Euroopassa esiintyi vahvoja kristinuskon vastaisia liikkeitä, jotka tempaisivat kokonaisia kansoja mukaansa. Koska kristinuskon vastaisia laajoja kansanliikkeitä on ollut Euroopassa monia, on historian kehitys ollut sen mukaista. Kerrottavaa ja kirjoitettavaa noista liikkeistä olisi paljon ja siksi voidaan käsitellä vain yhtä liikettä kerrallaan.

Yksi voimakkaimmista 1900-luvun historiaa muokanneista liikkeistä oli natsismi. Sillä oli oma vaikutuksensa myös Suomeen – olihan Suomi samassa sotakoalitiossa Saksan kanssa. Mitä natsismi oikein oli ja mihin se perustui? On sanottu, että yksi 1900-luvun suurimmista salaisuuksista on natsismin okkultistinen (so. salaopillinen) luonne. Okkultismi (salatiede) juontaa juurensa kaukaa ihmiskunnan historian alkuvaiheista. Okkultistinen salatieteiden juonne on kulkenut kautta koko ihmiskunnan historian.

On hyvä tiedostaa, mitkä liikkeet vieroittivat Euroopan kansat kristinuskon sanomasta.  Kun vahvat kristinuskon vastaiset aatteet saavat otteen kristityistä kansakunnista, joutuu kristinusko taistelutilanteeseen. Näin on aina Euroopassa (ja koko maailmassa) ollut, kristinusko on joutunut taistelemaan vieraita oppeja ja uskontoja vastaan. Tämä taistelu leimahti entistä voimallisempana 1800-luvun lopun ja 1900-luvun Euroopassa.

 Natsismin juuret syvällä salatieteiden ja pakanauskontojen maaperässä

 

Saksa on aina ollut Euroopan keskeistä aluetta. Sieltä on peräisin suuri osa hyvästä länsimaisesta sivistyksestä. Moni ihminen kokee melkoista ristiriitaa matkustaessaan nykyisessä Saksassa. Nykypäivän saksalaiset tuntuvat tavattoman ystävällisiltä ja vieraanvaraisilta ihmisiltä. Miten on mahdollista, että tuo kansa lähti omaa tappiotaan kohti seuraamalla epäonnistunutta taidemaalaria, jonka nimi oli Adolf Hitler? Se on yhäkin suuri mysteeri meille, jotka olemme syntyneet toisen maailmansodan jälkeen.

Yksi edellytys sille, että saksalaiset (ja monet muut) alkoivat ihailla natsismia oli se, että monet vieraat aatteet olivat saaneet sijaa eurooppalaisten sydämissä. Viitteitä siitä, mitä nämä aatteet olivat, saamme siitä, minkä ajatusrakennelmien varaan natsismi perustui. Kaikki ei suinkaan alkanut Adolf Hitleristä. Häntä edelsivät lukuisat väärät profeetat, jotka taivuttivat monia eurooppalaisia pois kristinuskosta.
 

Guido von List, itävaltalainen luonnonfilosofi, yhdisti saksalaisen ihmisen saksalaiseen maaperään
 
Saksankielisen kulttuurin piirissä tapahtui vuosien 1880-1910 aikana merkittävä kansallismielisyyden nousu. Kansallismielisyys oli suurelta osin mystis-uskonnollista. Tähän liittyi voimakas salatieteiden (okkultismin) ja teosofisen uskonnollisuuden nousu. Tämä kaikki loi perustan natsismin 1920- ja 1930-luvuilla tapahtuneelle nousulle ja ainutlaatuisen julmalle diktatuurille.

Yksi merkittävimmistä rotuoppien ja germaanisen kansallismielisyyden luojista oli itävaltalainen mystikko Guido von List (1848-1919). Hän oli 13-vuotiaana jättänyt kristinuskon ja alkanut palvoa muinaisgermaanista heimojumala Wodania. Hänellä oli pakanallinen muinaisuskonto, joka liittyi itävaltalaiseen ja saksalaiseen maaperään.

Hänen mukaansa jokaisella kivellä, lähteellä ja puulla oli oma henkensä. List vastusti voimakkaasti kristinuskoa, joka hänen mukaansa esti vanhan germaanisen uskonnon esille tulon. Kun List oli lukenut teosofi Helena Blavatskyn kirjoituksia, hän otti omaan käyttöönsä ilmaisun ”arjalais-germaanit”.

Vuonna 1910 List kirjoitti teoksen muinaisesta saksalaisesta uskonnosta. List omaksui myös hindulaisen kosmisen maailmankuvan ja liitti sen omaan ”arjalais-germaaniseen” uskontoonsa. Kristinuskon henkilöhahmot tuli hänen mukaansa korvata germaanisilla vastineilla: arkkienkeli Mikael Wodanilla, apostoli Pietari Donnerilla ja Neitsyt Maria Friggillä.
 

List harrasti myös vanhaa skandinaavista riimukirjoitusta. Hänelle riimukirjoitus oli tie syvähenkisemmän totuuden löytämiseen. Jokaisella riimulla oli oma merkityksensä. Monista riimuista tuli natsi-ideologian käyttöönottamia syvemmän tietoisuuden symboleja. Tärkein riimu oli ”Sig-riimu”, joka merkitsee voittoa. Se oli natsien valtakunnassa nähtävissä Hitler-jugendin ja SS-joukkojen tunnuksissa (kaksi salamaa).

Natsi-ideologian mukaan ”ristin aika on jäänyt taakse, nyt on auringon nousun aika”. Swastika (so. hakaristi) on myös auringon symboli pakanallisissa uskonnoissa. Listin uskonnollisissa näkemyksissä vanhoilla germaanisilla ja muinaisskandinaavisilla uskonnollisissa ajatuksilla oli oma keskeinen sijansa. Natsit omaksuivat aikanaan paljon vaikutteita juuri Listin okkultismista ja uskosta muinaisiin viikinkijumaliin. Listille swastika ilmaisi myös maailman luomisen voimia. List väitti, että swastika oli aikakautemme ”kaksinkertainen salaisuus”. Tämä ilmaus oli tietenkin salatieteellinen, ”syvempää tietoisuutta” edustanut näkemys.
 

Hänen mukaansa sota oli murrosaika, jonka jälkeen ”pelastuksen aika” murtautuisi esiin. Hän ennusti, että tämän ajan koittaessa tulisi esille uusi ihminen, joka kannattajineen ottaisi vallan. 

List vaikutti voimakkaasti aikansa saksankielisillä alueilla. Hänen työtänsä vaalimaan ja kehittämään perustettiin List-seura vuonna 1908. Tähän uuteen seuraan liittyi paljon saksalaisia kansallismielisiä henkilöitä ja johtavia teosofeja. Listillä oli oma tulkintansa ensimmäisestä maailmansodasta. Näin hän ennakoi Adolf Hitlerin aikaa ja natsipuolueen perustamista. Listin kirjoituksissa oli kuvailtuna arjalais-germaaninen valtio. Tuo valtio synnytettiin myöhemmin Hitlerin ja natsien toimesta.

Teosofit toivat eurooppalaiseen tietoisuuteen natsismin keskeisimmän symbolin, hakaristin

 Yksi eniten Euroopan uskonnollista kenttää muuttaneista liikkeistä oli teosofinen liike. Teosofian perustajana pidetään venäläistä seikkailijatarta Helena Petrovna Blavatskya (1831-1891). 





Blavatsky oli 1800-luvun lopulla vieraillut Tiibetissä, missä hänet omien sanojensa mukaan perehdytettiin muinaisen maailman salaisuuksiin. Hän julkaisi vuonna 1888 kirjan ”Salainen oppi”, jossa hän kertoi teosofis-okkultistisista opeistaan.

Blavatsky tutustui käytännössä Tiibetin lamalaisuuteen, jonka pohjalta hän kehitti teosofiset oppinsa. Suuri osa Blavatskyn kehittelemästä mystiikasta perustui juuri lamalaisuuteen. Hänelle näytettiin Tiibetissä ”totuus maailman koostumuksesta ja rakenteesta”. Hän perehtyi symboleihin, jotka kertoivat tuosta maailman koostumuksesta. Hän vihkiytyi omien sanojensa mukaan seitsemään tiibetiläiseen ”esoteeriseen” symboliin, joiden kautta hänelle avattiin ”syvempi tietoisuus”. Näiden ”esoteeristen” symbolien kautta hän oli omien sanojensa mukaan löytänyt totuuden maailman rakenteesta ja tulevaisuudesta.
 

Yksi hänen keskeisimmistä salaopillisista kehitelmistään oli rotuoppi, oppi ”arjalaisuudesta”. Teosofisen oppinsa keskeiseksi symboliksi Blavatsky valitsi swastikan (hakaristin). Swastika on vanha ja yleismaailmallinen symboli. Vanhan hindulaisen opin mukaan swastikassa näkyy koko maailman rakenne. Se on avain maailman ”esoteerisiin salaisuuksiin” Veda-uskonnon oppien mukaan.

Nämä opit ovat levinneet laajasti kaikkialle aasialaisiin uskontoihin. Muun muassa budhalaisuudessa swastika on koko uskonnon perustajan, Buddhan, symboli.  Swastikasta tuli Saksan nationalististen piirien keskeisin symboli. Juuri Blavatskyn oppilaat toivat swastikan saksalaisen kansan tietoisuuteen. Saksassa vaikutti 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa kansallis-nationalistisia aatteellisia liikkeitä. Monet niistä ottivat symboleikseen juuri hakaristin.

Risti – kristinuskon symboli – työnnettiin syrjään. Yksi tällainen voimakas liike oli Germanenbund. Germanenbundiin kuului suuri joukko saksankielisen alueen älymystöstä. Siihen kuului talouselämän, tieteen ja saksalaisen yleishallinnon merkittävimpiä henkilöitä. Germanenbundissa perehdytettiin ihmisiä okkultismiin, teosofiaan, rotuoppeihin, muinaiseen germaaniseen uskontoon ja myös suoranaiseen saatananpalvontaan.

Saksankielisten alueiden kansallisuusliike yhdisti rotuopin, yli-ihmisopin ja darwinismin

Germanenbund ja siitä vaikutteita saanut Thule-Gesellschaft perustuivat saksalaiseen verenperintöön, rotuun ja okkultismiin. Päästäkseen näiden seurojen jäsenyyteen piti todistaa polveutuvansa puhtaasta saksalaisesta ”arjalaisesta”  suvusta – yksi keskeisistä natsismin opeista oli oikea verenperintö, oikea syntyperä.

”Arjalaiset” olivat natsien mukaan puhdas, kehittynyt rotu, evoluution huippu. Darwinilainen evoluutio-oppi kelpasi hyvin natsien tarpeisiin. Sehän todisti, että eläimet ja oliot olivat kehittyneet eloonjäämistaistelussa.

Vahvin voittaa ja heikoin häviää, siinä on lyhyesti sanottuna evolutionismin ”uskontunnustus”. Kehitysoppi tarjosi natseille hyvän eettisen perusteen ryhtyä tuhoamistyöhönsä. Itse asiassa natsien mielestä heikompien tuhoaminen oli ”arjalaisen rodun” historiallinen tehtävä. Siihen oli heidän mielestään tieteellinen oikeutus ja peruste. Natsien tavoitteena oli luoda yli-ihminen.

Tämän yli-ihmiskäsitteen loi jo ennen natsien aikaa elänyt saksalainen filosofi Friedrich Nietzsche (1844-1900). Nietzschen mukaan nimenomaan Jeesuksen opetukset Uudessa Testamentissa olivat vääriä. Jeesuksen opetukset korostivat nöyryyttä, anteeksiantamusta ja heikommista huolehtimista. Tämä oli Nietzschen mukaan petollinen juoni, joka esti yli-ihmisen kehittymistä. Nietzschen lopullinen tavoite oli ihmisen muuttaminen yli-inhimilliseksi olennoksi, ts. jumalaksi itselleen. Natsit saivat paljon vaikutteita oppeihinsa juuri tuolta filosofilta. Nietzschestä tuli natsien ”hovifilosofi”.

 Natsit alkoivat toteuttaa filosofis-uskonnollista ideologiaansa

 

Keskeisenä oppina natsismiin kuului se, että vahvat on luotu hallitsemaan maailmaa. Vahvoilla oli myös oikeus tuhota heikompansa millä tahansa keinolla. Natsien päästessä valtaan tätäkin ideologiaa alettiin toteuttaa keinoja kaihtamatta.

Jo ennen toista maailmansotaa natsit eliminoivat suuren osan Saksassa asuvista vammaisista ja mielisairaista. Saksalaiset suvut saattoivat lähettää omat vammaisensa ja mielisairaansa ”hoitokoteihin”. Tämän jälkeen hoitoon lähetetyistä ei enää mitään kuultukaan. Heidät eliminoitiin tuhoamalla. Näin valmistettiin tietä vielä suuremmalle tuhoamisoperaatiolle, juutalaisten suunnitelmalliselle tuhoamiselle.

Kristinusko katsottiin natsi-Saksassa vääräksi uskonnoksi, koska yksi keskeisimmistä kristinuskon eettisistä periaatteista on heikommista huolta pitäminen. Kristityt olikin työnnetty natsi-Saksassa syrjään. Natsit kielsivät joulun viettämisen Kristuksen syntymäjuhlana. Sen sijaan alettiin painottaa vanhaa pakanallista keskikesän juhlaa ”arjalaisen kansan” suurena juhlapäivänä. Saksassa nuorison mielistä pyrittiin juurimaan pohjaa myöten pois kristinusko perustamalla Hitler Jugend -järjestö.

Tähän järjestöön kaikkien puhdasta rotua olevien saksalaispoikien ja nuorukaisten oli liityttävä. Perhe syrjäytettiin nuorten kasvupaikkana ja tilalle asetettiin virallisen natsi-ideologian ohjaama ”kasvatus”. Natsien eri nuoriso-ohjelmissa Saksan nuoriso vieraannutettiin järjestelmällisesti siteistä kristinuskoon ja koteihin.

Saksan kansa suostui eksytettäväksi huolimatta vanhoista hengellisistä perinteistä

Kristinusko korvattiin natsi-ideologialla ja tuon ideologian taustalla olevilla pakanauskonnollisilla ja okkultistisilla aatteilla. Verenperintö, vahvemman oikeus, oppi yli-ihmisestä ja sotaisuus istutettiin kasvaviin lapsiin. Jäljet olivat musertavat. Lutherin ja Bachin maa kääntyi seuraamaan maanista paasaajaa ja julisteiden tekijää, Adolf Hitleriä. Hitlerhän oli epäonnistunut taiteilija, joka epäonnistui pääsykokeissaan Wienin taidekouluun. Kun hän saapui Müncheniin, josta oli pian tuleva natsien pääkaupunki, hänellä oli mukana omaisuus, joka mahtui pelkkään matkalaukkuun.

Siitä hetkestä, jolloin Hitler ”kaupunkiinsa” saapui, ei kulunut montakaan vuotta hetkeen, jolloin natsit pääsivät valtaan ja perustivat ”tuhatvuotisen valtakuntansa”. Oppi tuhatvuotisesta valtakunnasta kiinnosti Hitleriä kovin. Hän oli varma siitä, että ”kaitselmus” oli määrännyt hänen valtakuntansa kestämään tuhatvuotisena valtakuntana. Kuitenkin tuo ”tuhatvuotinen valtakunta” tuhoutui raunioihinsa – se kesti vain kaksitoista vuotta. Tuon valtakunnan syntymisen ja tuhoutumisen hintana oli toisen maailmansodan yli 50 miljoonaa uhria.

Saksan kansassa oli miljoonia ihmisiä, jotka pitivät Hitleriä jumalhahmona. Valtavilla paraateilla, suggestiivisilla puheilla ja lupauksilla Saksan kansan voitosta Hitler vangitsi kokonaisen kansan huomion ja sai sen uskomaan mahdottomiin lupauksiinsa.

Joka puolella oli näkyvissä tuo muinaisitämainen uskonnollinen symboli, hakaristi. Se symbolisoi Saksan kansan voittoa ja ylemmyyttä ”alhaisemmista roduista”. Mikään diktaattori ei voi nousta valtaan, mikäli kansan enemmistö sitä vastustaa. Mitään kansaa ei diktaattori voi hallita, ellei suurin osa kansaa sitä salli. Tässä on kansojen vastuu: on mietittävä tarkkaan ketä kuunnella ja totella.

Miksi kannattaa pöyhiä vanhoja asioita?
 

Joku saattaa kysyä, mitä hyötyä on tietää natsi-ideologian perustana olevista aatteellisista ja uskonnollisista näkemyksistä. Eikö pitäisi jo unohtaa ikävät tapahtumat? Ainakin itseäni on vaivannut se kysymys, miksi saksalaiset (ja monet muut) niin halukkaasti omaksuivat natsi-ideologian vanhoista kristinuskon perinteistä huolimatta.

Tänä aikana eurooppalainen ihminen elää jälkikristillisessä Euroopassa. Valistus ja tiede ovat evoluutio-opin kanssa vallanneet eurooppalaisen ihmisen tietoisuuden. Ihmisten sydän ja mieli ovat täyttyneet tiedosta, mutta silti mieli on jäänyt tyhjäksi. Kun aitoon kristinuskoon suhtaudutaan torjuvasti, jää ihmismieli avoimeksi erilaisille uusille (ja vanhoille) opeille. Historia opettaa, että uskonnollinen tyhjiö pyrkii täyttymään. Eurooppalaisen ihmisen muistissa on menneiltä ajoilta runsaasti jumaluuksia, oppeja ja symboleja.

Oikean hetken tullessa vanha pakanuus astuu taas kristinuskon tilalle ja alkaa vaikuttaa kansojen elämässä.

Mitä opimme natseista? Heidän uskontonsa oli monijumalainen. Hitlerin ja keskeisimpien natsien uskonto oli skandinaavis-intialais-muinaissaksalainen sekauskontojen rypäs. Lyhyesti sanottuna se oli monikasvoista pakanuutta.

Nykyään uskontotieteilijät (ja monet muutkin) ovat kiinnittäneet huomiota sekauskontojen ryppääseen nimeltä New Age. Itse asiassa tuossa sekauskonnollisuudessa on hyvin monia samanlaisia rakennuspuita kuin natsienkin uskonnossa. Syvempi tietoisuus, Veda-uskonnon ja lamalaisuuden symbolit, sielunvaellus ja oppi yli-ihmisestä ovat yhteisiä niin New Age -uskonnollisuudessa kuin Saksan kansallissosialistisessa ideologiassakin.

Uskonnon aika ei ole ohi Euroopassa, vain kristinusko on syystä tai toisesta ollut väistymässä Euroopasta. Kristinusko tuntuu korvautuvan aluksi tieteisuskonnolla ja kun ihmiset ovat kyllästyneet siihen, uudenlaisella ”syvähenkisellä tietoudella”.

On hyvä oppia tunnistamaan eri opit, jotka ajassamme liikkuvat, sillä monta eksyttävää oppia on esiintynyt meidän aikanamme. Tällaiset opit tulevat lisääntymään. Varokaamme sellaisia oppeja, jotka halventavat Kristuksen asemaa ja kristinuskon arvovaltaa. Olemme hiljalleen tottuneet siihen, ettei ”uskosta Kristukseen pidä elämöidä”. Uskosta Kristukseen on tullut yksityisasia. Ja kun siitä on sellainen tehty, eivät kristinuskoon liittyvät asiat näy julkisuudessa. Sen paikan tuntuvat halukkaasti ottavan muut opetukset.

Humanismi, tieteisusko ja evolutionismi vaikuttavat voimakkaasti kansamme elämässä syrjäyttäen aidon kristinuskon


 
Meillä Suomessa eivät tällä hetkellä näy kovin voimakkaasti New Age -vaikutteet. Pinnan alla niitä kuitenkin esiintyy. Aika suuri osa kansasta (n. 25-35%) uskoo sielunvaellukseen, mikä on selkeästi pakanallinen oppi. Kansankirkon rakenteet tuntuvat säilyvän, vaikka kristinoppi kirkon jäsenten käytännön elämässä mureneekin.

Kansa tuntuu itse valitsevan jumalansa: järjen, kehitysopin ja tietynlaisen uskon ihmisen olemukselliseen hyvyyteen. Tämä oppi vaikuttaa voimakkaasti myös kansankirkon sisällä. Se vaikuttaa kansankirkon jäsenten asenteissa. Ne puolestaan vaikuttavat siihen, miten kristinuskoa eletään todeksi kansankirkossamme ja sen seurakunnissa. Tämä vaikeuttaa monien Sanalle uskollisten työntekijöiden ja maallikkojen toimintaa seurakunnissamme.

Tällä hetkellä kristityt elävät jonkinlaisessa Baabelin vankeudessa. Tässä vankeudessa on heidän säilytettävä alkuperäinen ja vakaa kristinuskonsa silläkin uhalla, että Kristuksesta ja hänen Sanastaan kiinnipitäminen vaikeuttaa elämää. Raamatussa on luvattu, että Kristuksen seurakunta säilyy loppuun saakka, tuonelan portit eivät sitä voita. Rukouksemme on, että kristinusko säilyisi maallistuvassa Euroopassa – vaikka vähäisenäkin kooltaan – mutta kuitenkin säilyisi.

Aitoa kristinuskoa vastaan on aina noustu ja noustaan tänäänkin. Tänään kristityt ovat kuitenkin puolustusasemissa. Suomessa kristinuskon vastaisuus lisääntyi suuresti 1960-ja 1970-luvuilla. Toki tämä kristinuskon vastustus nousi tietenkin eri pohjalta kuin Saksassa.

Kristityt joutuivat Suomessa huomaamaan, että Jumalaa ja pyhiä asioita sai luvalla pilkata ja vastustaa. Maamme kristityt perääntyivät 1960- ja 1970-luvuilla eivätkä jaksaneet näkyvästi puolustaa kristinuskon loukkaamattomuutta. Olemme tottuneet siihen, että tällainen suomalainen hiljainen kristinusko on oikeaa kristinuskoa.

Kristittyjä ei kuitenkaan ole kutsuttu vaikenemiseen. Raamatussa on uskomme perusta. Kristus on Herramme. Hänessä meillä on syntien anteeksiantamus ja Jumalan armo. Tämä olkoon tunnustuksemme täällä maallistuvassa Euroopassa ja Suomessa.