sunnuntai 16. helmikuuta 2014

HETEROT HOMOJEN ASIALLA

Kiinnitin huomioni Ylen urheilutoimittaja Inka Heleniuksien sormikkaisiin. Ne olivat sateenkaari-sellaiset. Tämä homojen oikeuksien puolustaminen on saanut jo lähes koomismaanisia piirteitä. Mikä siinä on niin helvetin hankalaa ja toisaalta kiehtovaa ajaa niin pontevasti homojen oikeuksia. Minun käsittääkseni heillä on äänioikeus, oikeus työhön ja urheiluun ja oikeus asua yhdessä ja homostella ihan sydämiensä kyllyydestä. Jos nyt ei ihan tältä seisomalta pääse virallisesti naimisiin, niin ylihuomena melko varmasti.
Mr. Zappa.

Sotshin olympiakylän homobaari ylitti kansainvälisen uutiskynnyksen tyyliin: Haista sinä Putin. Et sä mitään meille homoille mahda.
Ymmärrän, että homojen asiat ja oikeudet ovat homoille tähdelliset. 
Minulle ei. Minä olen hyvin yks´oikoinen ihminen. Jos neekeri on paskiainen, neekeri on paskiainen, mutta jos neekeri on hyvä tyyppi, niin neekeri on hyvä tyyppi.
Jos ryssä on mulkqvist, niin sitten on. Tai voi se olla hyväkin tyyppi. Ja jos suomalainen suhna on molopää, niin se on molopää.
Ja jos muslimi, ortodoksi tai luterilainen on toukohousu yksilötasolla, ei sille mitään voi.
Naurettavaa koko rasismikortilla pelaaminen. 
Aikoinaan kun suomalaiset muuttivat Ruotsiin sankoin joukoin työn perään kun kotimaa -ei silloinkaan- pystynyt pitämään huolta omistaan, finnjävelit leimattiin roskasakiksi.
Lehtien otsikoissa ja lööpeissä oli usein: En finne igen!
Silti enemmistö ruotsalaisista tiesi, että suomalainen työvoima pyöritti Volvoa, Saabia, Marabouta, SKF:ää, Algotsia, Sievertiä, Gislaveden rengastehtaita ja paperiteollisuutta.
Suomalainen siirtotyövoima sopeutui nopeasti ruotsalaiseen yhteiskuntaan, eikä tätä uutteraa väestöä pieni vittuilu tai yleistäminen haitannut. Suomalaiset istahtivat luontevasti tehtaiden luottamustehtäviin ja ajoivat tasavertaisesti kaikkien etuja.
Vuosien saatossa suomalaisilla on ollut ja on edelleen näkyviä ja vaikutusvaltaisia paikkoja ruotsalaisessa yhteiskunnassa.
Eli. Suomalainen oli vielä 60-luvulla homoneekeriin verrattava alien läntisessä kansankodissa, mutta tänään arvostettu, kunnioitettu ja tasavertainen yhteiskunnan jäsen. 
Tämän mahdollisti ainoastaan maltillinen ja pitkäjänteinen työ ja näyttö. Ja ennen kaikkea sopeutuminen sikäläisiin tapoihin ja niiden kunnioittaminen.
Ne suomalaiset, jotka tekivät järjestötyötä Ruotsissa tietävät, ettei Ruotsi taipunut helposti. Jo pelkkien ennakkoluulojen murtaminen vei pari vuosikymmentä.
Samat lait pätevät Suomessakin. Hoppuilemalla hommat eivät etene. Suomessa suurin maahanmuuttajaväestö tulee Venäjältä. Venäläisten on itsensä tajuttava, että suomalaisten ennakkoasenteita ei ole helppo murtaa. Jo ihan historiallisista syistä. Mutta jos he käyttäytyvät asiallisesti, hoitavat hommansa, kyllä suomalainen taipuu ja hyväksyy.
Sama pätee muihinkin ulkomaan eläviin. Ja tietysti homoihin.
Yleistä hyväksyntää helpottaa varmasti, jos kantaporukka hiffaa, että toi hinttari tai ryssä ajaa myös meidän etuja yhtä pontevasti kuin omiaan, niin luulempa, että tukea ja ymmärrystä riittää. 
Väittäisin, että Suomi on ehkä maailman vähiten rasistisimpia maita maailmassa.
Käsittääkseni Paavo Arhinmäki ei ole homo eikä Inka Helenius ole lesbo ja he ottavat myönteisesti kantaa homokysymykseen. Homotkin voisivat ryhtyä ottamaan kantaa yhteisiin asioihin eivätkä pelkästään homohommiin.
Olisi kornia jos Pekka Haavisto ryhtyisi vaatimaan, että valtionyhtiöissä ei ole täytetty homokiintiöitä.
Jos porukka veivaisi yhteisiä asioita yhtä kärppänä ja määrätietoisesti kuin nyt tämän kuuden prosentin privileegejä etuja, tämä yhteiskunta näyttäisi paljon paremmalta. Ehkä. 

https://www.youtube.com/watch?v=ZUq_T_Bhau8


Ps. Tšuhna tai suhna (ven. чухна) on venäläisten käyttämä haukkumasana suomalaisesta, virolaisesta, karjalaisesta sekä inkeriläisestä. Se on peräisin venäläisten suomalaisille antamasta haukkumanimestä "tšuhonets" tai "tšuhonka", jota käytettiin eritoten suomalaisista, jotka toivat kaupunkeihin maataloustuotteita, esimerkiksi maitoa, voita tai munia.