HUIPPUVIRKAMIES VAROITTAA: SUOMI AJOPUUNA LIITTOVALTIOON

Taloussanomien mukaan Valtiovarainministeriön eläköitynyt  "huippuvirkamies" valtiotieteen tohtori Peter Nybergin arvioinnissa Suomen EU-politiikka on haihattelua, joka vie meitä tahdottomana ajopuuna kohti liittovaltiota. Nybergin mukaan hallituksen selonteossaan kuvaamat Suomen EMU-tavoitteet jäävät toiveajatteluksi. Hallitus kuvaa omia toiveitaan, joiden toteutuminen jää kuitenkin epätodennäköisten ja epäuskottavien oletusten varaan.

Valtiotieteen tohtori Peter Nyberg arvioi hallituksen EU-selontekoa omissa nimissään yksityisenä asiantuntijana, mutta hänen lausuntonsa mielenkiintoa, painavuutta – ja jäätävyyttä – korostaa se, missä asemassa hän toimi ennen kuin jäi vuonna 2010 eläkkeelle. Nyberg työskenteli velkakriisin alkuvaiheisiin asti useissa Suomen kansainvälisille taloussuhteille ja niiden kehitykselle keskeisissä viroissa Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n, Suomen Pankin ja viimeksi valtiovarainministeriön palveluksessa.
Hän jäi eläkkeelle VM:n rahoitusmarkkinaosaston osastopäällikön virasta, jossa hän seurasi 1990-luvulta alkaen Suomen liittymistä rahaliittoon ja Suomen toimintaa rahaliiton jäsenenä ja euromaana suunnilleen niin läheltä kuin mahdollista.
Nybergin kokemus tarkoittaa, että hän tuntee arvioimansa aiheen juurta jaksain, ja että hän tietää tismalleen, mitä rahaliiton piti olla ja mitä sen piti Suomelle antaa – ja mikä meni pieleen.
Nybergin lausunnon jäätävyyttä korostaa sekin, että hän on kaikin puolin korrekti herrasmies eikä suinkaan kärttyisä änkyrä tai "eurokriittisiä voimia" edustava populisti. Nybergin sana painaa, kuten tästä The Guardianin jutusta käy ilmi: 
http://www.theguardian.com/business/2011/apr/19/nyberg-report-into-irish-banking-collapse

Edelleen Taloussanomia siteeraten:
Suomen hallituksen talous- ja eurokysymyksissä harjoittama EU-politiikka on suurelta osin toiveajattelua, jonka avulla Suomi ei saa sellaista unionia kuin haluaa eikä säilytä nykyisenlaista itsenäisyyttään.

Sen sijaan haihattelu vie Suomea ajopuuna liittovaltion osaksi ja kohti kansallisen päätösvallan menetystä. Ellei tämä suunta miellytä, on Suomen itse valittava uusi suunta ja uitava rohkeasti vastavirtaan.

Suunnilleen näin asiaa tulkitsee valtiovarainministeriön (VM) entinen huippuvirkamies Peter Nyberg jäätävässä asiantuntijalausunnossaan, jossa hän arvioi hallituksen eduskunnalle antamaa EU-selontekoa ja sen kuvaamaa Suomen EU-politiikkaa.
Toiveajattelun uskottavuutta heikentää Nybergin mielestä olennaisesti se, että selonteko sivuuttaa sanallakaan mainitsematta EU:n keskeisten toimielinten jo moneen kertaan julki lausuman tavoitteen: rahaliiton kehittämisen liittovaltioksi. 

Lausunnosta käy selväksi, että Nyberg ei usko EU-komission ja EKP:n ylivertaiseen talousosaamiseen niin kuin nämä itse ja Suomen hallituskin uskovat. 
Hän ei ole yhtä innoissaan talouspoliittisen päätösvallan keskittämisestä kuin komissio ja hallitus.

Nybergin mielestä kriisiä edeltäneet suurisuuntaiset talousvirheet ja vielä kriisiaikaisetkin virheet vihjaavat, että komission ja EKP:n talousosaaminen on yhtä heikkoa tai heikompaa kuin jäsenmaiden oma talousosaaminen.

Hänen mukaansa EU-toimielinten osaamisesta ei ole näyttöä mutta siitä on, että niiden jokainen aloite ja toimi edistää niiden omia liittovaltiopyrkimyksiä. 
Ehkä tämäkin on muistutuksen lisäksi hienovarainen viite Nybergin omastakin kannasta.
Hallitus esitti selontekonsa jo viime kesäkuussa, mutta se on taas ajankohtainen, sillä selontekoa paraikaa käsittelevä eduskunnan suuri valiokunta on juuri julkistanut selonteosta saamansa viitisenkymmentä asiantuntijalausuntoa.
Seuraavaksi suuri valiokunta laatii selonteosta ja sen aiheesta oman mietintönsä, ja lopulta eduskunnan täysistunto keskustelee aiheesta ensi helmikuussa.

Kun tarkastelee Suomen talous- ja suuren valiokunnan kokoonpanoa, herää väkisinkin epäilys, ettei näillä kokoonpanoilla pystytä, eikä osata tehdä oikeita päätöksiä. Asiantuntemus eikä kokemus yksinkertaisesti riitä näin mittavan asian hallintaan.
On siis luontevampaa ja suomalaisen luonteenpiirteen mukaista antaa asiat muiden päätettäviksi.
Mennään vaan mukana.
Voin hyvin kuvitella, että Suomi on tulevaisuudessa syrjäinen osavaltio Alaskan tapaan Saksan liittovaltiossa.
Suotuisan kehityksen sijaan täällä kärjistyvät reservaateille tyypilliset sosiaaliset, ekologiset ja taloudelliset ongelmat.

Jokainen voi itse tutkia, käyttää päätään ja arvioida näiden valiokuntien jäsenten kokemusta, työuraa, koulutusta ja kapasiteettia.    
Talousvaliokunta:
http://web.eduskunta.fi/Resource.phx/valiokunnat/valiokunta-tav01/index.htx?subpage=jasenet
Suuri valiokunta:
http://web.eduskunta.fi/Resource.phx/valiokunnat/valiokunta-suv01/index.htx?subpage=jasenet

Tässä tätä brujua:
http://vnk.fi/julkaisut/listaus/julkaisu/fi.jsp?oid=388935

http://web.eduskunta.fi/dman/Document.phx/~public/SuV/VNS_6_2013_asiantuntijalausunnot?folderId=~public%2FSuV&cmd=download

Ps. Vaikka toisaalta Suomen kannalta järkevin ratkaisu voisi olla liittyminen suosiolla Saksaan ja osaksi Saksan liittovaltiota. Saksalaisilla on tieto-taito liittovaltiona puljaamisesta.  

TEKOPYHYYDEN KLIIMAKSI

KEVA-kohu poiki ainakin sen, että nyt poliitikot spekuloivat hetken aikaa tekopyhästi pää punaisena poliittisten virkanimitysten epäoikeudenmukaisuutta. Tässä maassa on iät ja ajat kekkaloitu jäsenkirjoilla ja kiilailtu poliittisiin suojatyöpaikkoihin pätevyyden kustannuksella. Merja Ailuksen tapauksessa mopo lähti käsistä ja hänen päänsä on näennäisjämerästi ja malliksi pölkyllä. Tampereen yliopiston kunnallispolitiikan dosentti, Vantaan vihreiden Silvo Kaasalainen tylytti poliittisia virkanimityksiä television välityksellä mainitsemalla muutamia virhepistoja. Jos kaikkia nimityksiä tarkasteltaisiin kriittisesti ja objektiivisesti, tässä maassa lakaisisi iso luuta. Eli. On hygienisempää olla tekopyhä kuin aidosti hakijan pätevyyteen perustuvan nimitysreformin vankkumaton kannattaja. 

Merja Ailus sokeritopan huipulla. Mitä siitä, että kunnat köyhtyvät. Pääasia, että itsellä pyyhkii hyvin. (Kuva pöllitty Aamulehdestä)

Ylen aamulähetyksessä esimerkeiksi tapetille liisteröitiin poliittisista virkanimityksistä asiantuntijan mielestä kolme huonoa esimerkkiä: Ville Itälän (kok) nimittäminen Euroopan tilintarkastustuomioistuimeen, Merja Ailuksen (kesk) nimittäminen Kevan johtoon ja Päivi Nergin (kd) nimitys sisäministeriön kansliapäälliköksi.

Keskustan Kimmo Tiilikainen väisti kysymyksen Ailuksen poliittisesta mandaatista. Tietysti kun on vähän omakin lehmä ojassa. Jos katsotaan peräpeiliin, niin tässä maassa näitä poliittisia nimityksiä eri virkoihin on tehty koko itsenäisyyden ajan. (Tsaarin ajasta puhumattakaan) Milloin on valittu maaherraa, milloin kaupunginjohtajaa, milloin hallintoneuvostapaikkoja, valtionyritysten hallituksissa on aina ollut puoluepenkki vapaana, vakuutusyhtiöt ovat työllistäneet epäonnisia ja epäonnistuneita poliitikoita, (esimerkiksi valtionvarainministeri Iiro Viinanen kammettiin vakuutusyhtiö Pohjolan ruoriin) ja näin päin pois.

Suomessa elämän tarkoitukseksi on tullut poliittisen korrektiuden etuoikeus. Oikean värinen puoluepassi oikeassa paikassa ja työpaikka on turvattu. Ammattitaito, päätevyydestä puhumattakaan, ei ole edellytys. Rupeaa tuntumaan siltä, ettei tasavallassa ole enää muita kuin poliittisia työpaikkoja. Perusduunareita ei tietenkään lasketa. Pitää olla joku sakki jolle voi antaa virsua, kun taseet niin vaativat.

Tarkoitukseni ei ole olla pikkumainen, mutta ei sekään ole ihan korrektia, että puolustusministerinä puuhastelee lenkkeilyä, jalkapalloa, salibandyä, ruoanlaittoa ja veneilyä harrastava sivari. Tosin Matti Vanhasen kakkoshallituksessa valtiosihteerinä toiminut kauppatieteiden maisteri Haglund on kielitaitoinen mies. (ruotsi, suomi, saksa, englanti)
Tämä Ailus on puolestaan oikeustieteen kandidaatti. Ei finanssialan ammattilainen. Miten nämä tyypit ajautuvatkin niin kauas osaamisalueiltaan?

Erityispiirteenä suomalaiseen kähmintään kuuluu tietenkin, ettei hommasta erota, vaikka kunnia ja yleinen mielipide sitä vaatisi. Toisaalta täytyy salaa ihailla tätä poliittista paksunahkaisuutta.

Näinä avoimuuden päivinä sopii muistuttaa, ettei poliittinen broilerius voi olla ainoa tie kultakanttiin. Tässä maassa enemmistö koostuu taviksista. Duunareista, pienyrittäjistä ja ylipäätään raskaan työn raatajista, jotka eivät toivo mitään muuta kuin sitä, ettei heidän päälleen kustaisi. Ei veronmaksajina eikä äänestäjinä.

Eilen se sitten tapahtui. Ailus joutui eroamaan, mutta muhkean erorahan myötä. Tavallista jalankulkijaa kaikertaa, että miksi näitä huonosti hommansa hoitaneita johtajia palkitaan näinkin kohtuuttomasti. Kun duunari saa kenkää, kultaisesta kädenpuristuksesta ei ole tietoakaan. 

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288625185425.html

Rai rai rai...
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2013112517762640_uu.shtml

SUOMI MYY MINERAALINSA POLKUHINTAAN

Samaan aikaan kun Talvivaara rimpuilee henkitoreissaan, ulkomaiset kaivosyhtiöt meuhkaavat Suomen maaperällä kuin siat vatukossa. Maailmalla suorastaan naureskellaan suomalaisten avokätisyydelle, mutta se ei tunnu meikäläisiä huolettavan. Suomalaiseen sanavarastoon ei näköjään kuulu sanaa protektionismi. Minusta on täysin käsittämätöntä, ettei valtiovalta puutu asiaan ja aja kiivaammin maan etuja kaivosasioissa. Nykytilanne on vähän kuin entisellä naisella: Aina perse auki vaikka istuu pankin päällä.

Minua ei henkilökohtaisesti enää vituta, vaikka tattibusiness pyörii italialaisten käsissä, taikut poimivat marjat ja neukut ostavat talot, kiinteistöt ja tonttimaat ja virolaiset onkivat kalat meidän vesiltä,  mutta se kyrsii, että malmit, metallit ja mineraalitkin niistetään.

STT:n uutisoiman jutun mukaan Suomi on kaivosyhtiöille jopa liian tuottoisa sijoituskohde, katsoo kansantaloudellisen metsäekonomian professori OlliTahvonen Helsingin yliopistosta.

 Hänen mukaansa monet maat ottavat niiden alueelta löytyneistä mineraaleista 10–20 kertaa suuremman korvauksen kuin Suomi. 

Täällä on tutkijan mukaan pitkälti tyydytty siihen, että kaivosyhtiöt tuovat työpaikkoja.

– Luovutaanko Suomessa kansallisvarallisuudesta ilman asianmukaista korvausta? Tämä on huoli, joka tutkijan on pakko esittää, Tahvonen sanoi torstaina eduskunnassa ympäristövaliokunnan julkisessa kokouksessa.

Monissa maissa valtio omistaa vielä löytämättömät mineraalit. Suomen lain mukaan löytäjällä on oikeus malmin hyödyntämiseen. Maanomistajalle on maksettava louhintakorvausta 0,15 prosenttia louhitun malmin arvosta ja 50 euroa hehtaarilta. 

Kanadalainen ajatushautomo Fraser Institute arvioi hiljattain Suomen maailman houkuttelevimmaksi kaivosteollisuuden sijoituskohteeksi. Tahvosen mukaan kärkisija mittauksessa tarkoittaa sitä, että tavaraa myydään liian halvalla.

Nyt herää aidosti kysymys, ovatko meidän päättäjämme välinpitämättömiä, kykenemättömiä vai aidosti idiootteja? Veikkaan kaikkia kolmea vaihtoehtoa. 
Tätä KEVA-kohua ei pitäisi sekoittaa tähän yhteyteen, mutta jos laitoksen toimitusjohtaja ei mukamas tiedä mitä rahoja pyörii missäkin omilla tileillä (Norjan lapsilisät), niin mitä nämä tyypit oikein puuhastelevat päivät pitkään.
Olisi toivonut Himaseltakin ehdotuksia vaikkapa uuteen talousajatteluun ja keinoihin, millä politiikka ja poliitikot voitaisiin korvata.
Tällä bändillä ei synny kuin paskabiisejä.

Protektionismi tarkoittaa taloustieteellisenä terminä valtion sisäisillä markkinoilla toimivien eli kotimaisten tuottajien suojelemista torjumalla ulkopuolista kilpailua esimerkiksi suojatullein, valtion suoralla tai epäsuoralla avulla, protektiivisin tariffein tai kiintiöin. 

Syitä protektionismiin ovat oman tuotannon suojaaminen, työllisyyden ja omavaraisuuden turvaaminen.

Protektionismi oli keskeinen osa merkantilismia. Liberalismin kannattajat ovat 1700-luvulta alkaen väittäneet protektionismin hyödyttävän vain valtion suojelullaan suosimia yrityksiä kansalaisten kustannuksella ja sanoneet vapaakaupan olevan yleinen etu.

Protektionismin vastustajien mukaan teollisuudenalojen suojelu tyypillisesti johtaa kilpailukyvyn heikkenemiseen, kun kilpailupaine ei enää pakota toiminnan tehostamiseen ja tuotteiden parantamiseen. 

Liberalismin perinteinen perustelu on suhteellisen edun periaate, jonka mukaan jokainen maa pärjää paremmin, jos tekee vain niitä tuotteita, joita maassa kannattaa tehdä, ja tuo muut tuotteet ulkomailta.

Tälle porukalle professori Tahvonen yritti tähdentää kanssallisomaisuuden tärväämisen turmiollisuudesta. Tarkastellessa alla olevaa ympäristövaliokunnan listaa, voi vain todeta, että Tahvonen on puhunut seinille.

http://web.eduskunta.fi/Resource.phx/valiokunnat/valiokunta-ymv01/index.htx?subpage=jasenet

ps. Anteeksi, että otin koko asian puheeksi.

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2013112617763740_uu.shtml

Ja sitten jos hoidetaan itse, käy näin:

http://areena.yle.fi/tv/2068312

20 SYYTÄ, MIKSI RUOKA MAKSAA SUOMESSA LIIKAA

Matkalla pellolta pöytään tapahtuu hämäriä asioita. Tässä 20 syytä, miksi suomalainen maksaa ruoastaan niin paljon. Asiat paljastuvat Seppo Konttisen kirjasta. Ruoan hinnasta tehdyt selvitykset ovat tähän asti olleet taloustoimittaja Seppo Konttisen mukaan tarkoituksenhakuisia. Esimerkiksi EU-jäsenyys ei laskenut hintoja.

Kaikille tuntuu olevan selvää, ettei nykyisessä ruoan roudaamisessa ympäri maailmaa ole mitään järkeä, mutta silti mitään asian korjaamiseksi ei tehdä. Toki on mukava saada etelän hedelmiä, mutta jos pitsan ainekset tulevat kolmesta eri maasta, ennen kuin se on suomalaisella kaupan tiskillä ja kuluttajalla, jotakin on pahasti pielessä.

Konttisen kirjoittama Suomalainen ruokalasku -kirja (Kustannusosakeyhtiö Siltala) selittää mitä tapahtuu, kun ruoka matkaa pellolta kaupan tiskiin.

Tässä 20 syytä, miksi laskumme on niin kova kuin se on:
1. Kilpailua ei ole. Kauppa on keskittynyt kahden toimijan – S-ryhmän ja Keskon – käsiin. Teollisuus on niin ikään keskittynyt kullakin ruoka- ja juomatuotannon alalla vain parin suuren toimijan käsiin. Ainoastaan kala- ja kalatuotemarkkinoilla ei ole kellään yli 20 prosentin markkinaosuutta. Asiasta on huomautettu EU-ssa, mutta mitään ei ole tapahtunut.

2. Vähittäiskaupan keskittyminen on Suomessa EU:n korkein, Italiassa alhaisin. Keskittyminen on johtanut siihen, että hinnoilla ei kilpailla. Tavarantoimittajat joutuvat antamaan suuria alennuksia, mutta ne eivät siirry kuluttajahintoihin.

3. Kun muualla Länsi-Euroopassa kaupan saama siivu ruoan hinnasta on laskenut, meillä se on noussut. Ruotsissa ja Tanskassa kaupan osuus on 37–39 prosenttia. Meillä se on 52 prosenttia.

4. Lidl ja Suomen Lähikauppa ovat liian pieniä pystyäkseen heiluttamaan markkinajohtajien asemaa. Oikeastaan keskittyminen on vain kiihtynyt Lidlin tulon jälkeen, kun SOK osti Suomen Lähikaupan suuret Euromarketit.

5. Kun kannattavia kauppapaikkoja ei ole saatavilla, ei tule myöskään kilpailua. Sen sijaan ABC-ketjulla ei Konttisen mielestä ollut vaikeuksia laajentua.

6. Kaupan omat merkit vievät hyllytilaa. Konttinen pelkää, että ne estävät tuottajien ja pienten valmistajien pääsyn tarjolle.

7. Kaksi suurta keskusliikettä tuntevat toisensa hyvin. Siksi niiden ostoehdotkin ovat yllättävän samanlaiset.

8. Bonuskortit maksavat. Mitä järkeä niissä on, kun ne ovat jo melkein kaikilla? Jos kortit leikattaisiin kahtia, ruoan hinta laskisi monta prosenttia. Myös järjestelmän ylläpito maksaa satoja miljoonia ja näkyy hinnoissa.

9. S-ryhmä siirtää asiakasomistajille kuuluvia voittoja  investointeina Venäjälle ja Baltiaan. Viime perjantaina avautui Pietariin jo kahdeksas Prisma.

10. Alko ja nykyään jopa kunnalliset palvelut pakottavat kansalaiset asioimaan uusissa suurissa liikekeskuksissa.

11. Turhaa mainontaa? Miksi ihmeessä joka päivä täytyy kertoa lehdessä, paljonko banaanit ja jauheliha maksavat? Ruokaa mainostetaan Suomessa enemmän kuin missään EU-maassa.

12. Nk. höyhenteoria toimii käytännössä. Kun hinnat maailmanmarkkinoilla nousevat, kuluttajahinnat pöllähtävät meillä ylös. Kun hinnat maailmalla laskevat, meillä ne leijuvat vain hiljalleen alaspäin.

13. Nollatutkimukset. Joku on aina jonkun asialla. Asiantuntijat ovat tässä maassa aina samoja. Pienet piirit pyörivät ja poliitikot siunaavat tämän kaiken.

14. Myös maataloustuottajat itse ovat elintarvikeyritysten omistajia. Konttisen mukaan keskittynyt ruokaketju peittoaa kuluttajien edut 3-0.

15. Myös monet yksittäiset tekijät nostavat hintoja, kuten viimeksi maksupalvelulaki, joka toi kaupalle 60 miljoonan lisälaskun.

16. Suomalainen suosii suomalaista mihin hintaan hyvänsä. Konttinen muistuttaa, että ruoan alkuperällä voidaan huijata.

17. Kuluttajille on syntynyt harhakuva, että joitakin tuotteita saa erikoishintaan. Sovitut ale-prosentit on kuitenkin leivottu jo etukäteen tuotteen hintaan.

18. Maatalouden kokonaistuottavuus on noussut, mutta tuottavuuden kasvu ei ole siirtynyt kuluttajahintoihin.

19. Elintarvikkeita kuljetetaan turhaan maasta toiseen muun  muassa tukipolitiikan takia.

20. Konttisen mukaan ruoan hinnasta keskustellaan edelleenkin liian vähän. Hän huomauttaa, että myös kuluttaja voi joskus itsekin katsoa peiliin.

Artikkeli perustuu toimittaja Seppo Konttisen haastatteluun ja hänen  kirjaansa Suomalainen ruokalasku (Kustannusosakeyhtiö Siltala). Kirjaa varten Konttinen kävi läpi tuhansia sivuja tutkimuksia, raportteja, vuosikertomuksia ja historiikkeja 1950-luvun lopulta aina tähän päivään.

PS. Olutindexi. Jos Kosovossa oluttuoppi maksaa 0.50 € ja Espanjassa 1.80 €, niin meillä se maksaa varmuuden vuoksi 4-8 €. Kaikki inisee yhteen ääneen, että ruoka on kallista, asuminen maksaa ja kaikki vaan maksaa. Tehdään sille asialle jotakin. Vai onko niin, että tässä maassa voi kiristään ruuvipenkkiä koko ajan ilman, että kuluttajat lyövät hanttiin. Markkinajohtajien "halpishinnat" hämäävät kuluttajaa, koska erotus nykäistään muiden tuotteiden hinnalla.

TOTAALINEN ASUNTOKUPLA NURKAN TAKANA

Kyllä on aikoihin eletty. Katselin tuossa Oikotieltä huvikseni Helsingin asuntojen hintoja. Pengerkadulla olisi tyrkyllä 53.4 neliötä, 2 huonetta avokeittiöllä ja kylpyhuoneella. Hintapyyntö 298 000 €. Yhtiövastike noin 500 € kuukaudessa plus vesimaksu 18 € kk per lärvi. Siihen sähköt ja yleinen sauna 20 € kuukaudessa. Mielestäni oikea hinta olisi noin 120 000- 140 000 euroa. En edes viitsi laskea hintaa markoiksi. Totean vaan, että asuntohommissa 
nakkimakkara on jämähtänyt aivojen tilalle.

300 000 euron katu. Helsingin asuntojen hinnoissa ei tunnu olevan enää mitään tolkkua. Jossakin vaiheessa katto tulee vastaan ja sitten alkaa alamäki. Vanhoissa omakotitaloissa tilanne on jo katastrofin partaalla.

Markka-aikana asiantuntijat vakuuttelivat, ettei devalvaatiota tule, mutta sehän tuli viikon sisällä. Nyt vakuutellaan, ettei asuntokuplaa ole, eikä tule, mutta voin vakuuttaa, että varmasti tulee.

Asuntojen hinnat ovat kohonneet Suomessa pilviin. Tilastokeskuksen mukaan kerrostalojen nimellishinnat ovat nousseet yli 77 prosenttia vuodesta 2000.

Taloussanomien Paavo Teittinen kartoitti tilannetta elokuussa näin:

"Tilanne on paha varsinkin pääkaupunkiseudulla. Tilastokeskuksen mukaan Helsingin ydinkeskustassa neliömetrin hinta oli viime vuonna huimat 5727 euroa, kun vuonna 2000 hinta oli reilut 2800 euroa ja vielä vuonna 2006 vajaa 4300 euroa.

Turun yliopiston akatemiatutkija Elias Oikarisen mielestä asuntohintojen romahduksen vaaraa ei tällä hetkellä ole näkyvissä.

Hänen mukaansa nykyistä tilannetta ei voi millään verrata 80-luvun lopun tilanteeseen.

– Silloin oli asuntohinnoissa kupla, ja hintojen romahdusta voimisti talouden romahdus. Tällä hetkellä ei mitään kuplaa suhteessa vallitseviin fundamentteihin ole näkyvissä, Oikarinen sanoiTaloussanomille.

Olosuhteet ovat nyt Suomessa täysin erilaiset kuin aiempien kriisien aikaan. On siis turha pelätä kahden aikaisemman asuntoromahduksen kaltaista tilannetta.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita, ettei ongelmia olisi.

– Helsingissä tiettyjen asuntojen hinnoilla ei ole mitään ylärajaa, kun taas taantuvien teollisuuspaikkakuntien asunnoilla ei ole kohta mitään arvoa, sanoi Suomen Pankin tutkija Antti Kuusterä Taloussanomille.

Kuusterää huolestuttaa erityisesti erittäin voimakas alueellinen eriytyminen asuntojen hinnoissa, mikä on alkanut 2000–luvulla.

– Tätä ongelmaa ei olla lähdetty vielä ratkaisemaan ollenkaan.

Oikarinen taas painottaa laman merkitystä asuntohintojen kehitykseen.

– Tietysti hinnat voivat pudota paljonkin, jos Suomi lähtee tästä Kreikan ja Portugalin tielle vajoamaan, Oikarinen sanoo.

Oikarisen mukaan esimerkiksi työttömyysasteen tuplaantuminen johtaisi todennäköisesti asuntojen hintojen kaksinumeroiseen laskuun.

– Selvää on, että yleinen taloustilanne näkyy suoraan asuntojen kysynnässä."

Vaikka tässä ei haluaisikaan olla pessimisti, joka kastuu ennen sadetta, tilanne muistuttaa vaarallisesti 90-luvun tilannetta.

Näin lyhykäisesti silloin. 

Asuntomarkkinoiden romahdus Suomessa vuonna 1990 oli tapahtumasarja, jossa asuntojen hinnat nousivat voimakkaasti 1980-luvun lopulla, ja romahtivat muutamassa vuodessa taloudellisen laman myötä. Samalla romahti huipussaan vuonna 1990 ollut asuntotuotanto kuuden vuoden aikana runsaaseen neljännekseen. Suuri joukko kotitalouksia ylivelkaantui ja joutui vakaviin taloudellisiin vaikeuksiin. Rakennusalan työttömyys nousi huippulukuhin ja huomattava osa alan resursseja siirtyi muille aloille. Rakennusalan konkurssit lisääntyivät rajusti ja kohdistuivat myös kaikkein suurimpiin yrityksiin.

Vaikka nyt saa, jos saa, lainarahaa halvalla, mikään ei takaa sitä, että kun pankkien laarit ovat täynnä, korot nousevat ja pankit lunastavat arvoasuntoja pilkkahintaan.

Julkisessa keskustelussa on usein väläytelty uuden asuntokuplan syntymistä Suomeen. Asuntojen hinnat ovat nousseet tasaisesti, ja reaalinen keskihinta oli 2005 sama kuin huippuvuonna 1989. Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos ennusti 2005 asuntojen hinnan laskevan suurissa kaupungeissa keskimäärin 2–4 % vuodessa 2006–2008.

Tilanne on kuitenkin erilainen kuin 1990; asuntomarkkinat eivät ole enää homogeeniset läpi maan, vaan paikallisesti eriytyneet, ja talous on osa Euroopan talousaluetta. Asiaa kommentoi Rahoitustarkastuksen johtaja Kaarlo Jännäri helmikuussa 2007:

"Kun ... näyttää ilmeiseltä, että varsinkin kasvukeskuksissa asuntojen hinnat ovat asuntoluottojen kasvun siivittäminä karanneet kestämättömälle tasolle, voi pelätä, että Suomessa on seuraavassa laskusuhdanteessa odotettavissa jonkinasteinen asuntojen hintakuplan puhkeaminen. EU-jäsenyys ja kuuluminen eurovaluutta-alueeseen suojannevat Suomea kuitenkin 1990-luvun alun kaltaiselta pahalta kriisiltä." 

Tämän päivän tilanne on se, että rakennustoiminta on jumissa, kotitaloudet velkaantuvat ja ostovoima heikkenee tasaisesti. Ihmisiä irtisanotaan joka päivä. Eli tilanne muistuttaa huolestuttavasti 90-luvun tilannetta muuten paitsi korkojen suhteen, jotka kipusivat pahimmillaan tuonne 18 prosentin kieppeille ja ihmiset jäivät kahden asunnon loukkoon.

On syytä muistaa, että liiallinen innostuneisuus ja ylenpalttinen usko talouden gurujen horinoihin sokeuttaa. Asunnon ostaja uskoo helposti, että koti ns. hienolla alueella on onnen avain, voi olla ehkä liian löyhä lähtökohta. Toki gloriasta voi maksaa ylihintaa, mutta tilanteet vaihtelevat.

Yksi asia on kuitenkin varma: Ainutkaan kahden huoneen luukku ei ole kolmen sadan tonnin arvoinen. 

http://www.hs.fi/paakirjoitukset/Hallituksen+huomio+on+suunnattava+nyt+kotimarkkinoille/a1383545679714 

http://www.uusisuomi.fi/asuminen/64127-synkka-luku-asuntokaupasta-15 

NETTIKALMISTON UUMENISTA

Tätäkin tuli veivattua tuossa vuosituhannen alussa. Kyllä aika rientää.

Tuote oli -kuinkas muuten- aikaansa edellä.

HIMASEN YLI MILJOONAN EURON TULEVAISUUSRAPORTIN AINOA ANTI: SUOMALAISILLE HYVÄ ELÄMÄ 20 VUODEN KULUTTUA. EHKÄ

- Vuonna 2030 kaikkien Suomessa on hyvä elää merkityksellistä ja arvokasta elämää, hallitus hahmottelee tulevaisuutta Kataisen suulla. Pääministerin mukaan selonteko ei sido hänen ajatuksiaan, mutta listaa mahdollisia tulevia muutoksia. Meille suurille ikäluokille tämä on ilouutinen. Emme ole enää tuolloin hengissä. Vajaan kahdenkymmenen vuoden kuluttua Jyrki-boy on itse sopivasti 59 vuotiaana eläkeiän kynnyksellä. Yltäkylläisissä merkeissä.

Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori (kok) suhtautuu asiaan hieman arkipäiväisemmin. Hänen mukaansa selonteolla toivottavasti kuitenkin on käyttöä seuraavan hallituksen ohjelmaa laadittaessa.

Suurten ikäluokkien edustajana on vain todettava, että hukkaan meni raataminen ja uhraukset tämän maan hyväksi. Vaikka toisaalta tuntuu mukavalta, että tulevilla sukupolvilla on lokoisat oltavat. Kantaväestön syntyvyys on laskusuuntainen, joten kultareunuksia ei ole tavoittelemassa yhtä suuri joukko. 

Tai mistä sen tietää kuka ja mistä tulleet kinuavat osinkoja.

- Suomen mallin erityismahdollisuus on muodostaa vahvuudekseen kilpailukykyisen talouden ja kaikki mukaan ottavan hyvinvointivaltion välinen, toisiaan ruokkiva "hyvän kehä", hallitus lainaa Himasen raporttia.

Ja mitä horinaa tuokin nyt on? Uskooko hallitus, että Arkadianmäelle iskee tulevaisuudessa humanitäärisyyden puuska? Voin suoralta kädeltä sanoa, että koko raportti on täyttä paskaa ja valheellista utopiaa. Joka ikinen voi maalailla "Narnian" kuvia ja elää haavemaailmassa. 

Kahdenkymmenen vuoden kuluttua realiteetit eivät ole läheskään niin ruusuisia kuin ensi viikolla julkistettava raportti (tai mikä lie sepustus) antaa ymmärtää.

 Jokainen hitusellakin maalaisjärjellä varustettu käsittää jo nyt olemassa olevat ongelmat ja tulevat vaikeudet. Ja globaalin kähminnän, oman hyödyn tavoittelun ja kansojen sortamisen. Syön- jos olen hengissä- hatullisen paskaa, jos ainutkaan raportin unelmista toteutuu tavisten kohdalla.

Minusta on suorastaan röyhkeää, että veronmaksajien rahoilla kustannetaan satukirjoja. Jos olisin nuorempi ryhtyisin kommunistiksi.

 Kalsareissa riehunut huippufilosofi Pekka Himanen putkaan: "Käytös erittäin sekavaa"

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000000556376.htmlhttp://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000000556376.html

VIRITETYT SILKKAPIHVIT

Harri Holkeri joi pääministerikaudellaan kahvia ja kehotti kansalaisia syömään silakkaa. Miten lie tuli vasta nyt mieleen, mutta pyöräytin tässä silkkapihvit. Omalla virityksellä.

Eli silakkafileitä, ruisjauhoja, suolaa, pippuria, tilliä, Koskenlaskijaa ja tällä kertaa erikoisuutena raastettua sitruunan kuorta sekoitettuna tilkkaseen öljyä ja sinappia. Lisukkeeksi tietenkin itse tehty perunamuusi.

Sivele silakkafileet (voipaperi alle) sisäpuolelta sinappi-sitruunankuori mössöllä. Sekoita ruisjauhoihin mustapippuri ja suola. Pistä fileiden väliin siivu Koskenlaskijaa ja pyörittele vastakkain asetetut fileet nahkapuolelta ruisjauhoissa.

Vaihtoehtoisesti sisäpintaan voi sipaista vaikkapa punaista pestoa ja Koskenlaskijan voi korvata esimerkiksi homejuustolla. Perunamuusiin voi raastaa vähän porkkanaa makeuttamaan. 

Kuumaan paistinpannuun voita ja paistamaan. Noin 3 minuuttia per puoli. Kyllä sen silmä näkee, koska ruskeus ja rapeus on kohdillaan.

Muusi oikeista perunoista. Tarjoiluannokseen tillinvartta ja sitruunan lohko. Voi siihen muusin päälle heittää vielä nokareen voita, jos siltä tuntuu. Muuten sitä muusia ei kannata veivata liian sileäksi. Pieni purutuntuma antaa muusille enemmän karaktääriä. Lopputulos on ainakin omasta mielestäni exilent. 

Juomaksi pullo Koskenkorvaa ja sitten baariin jatkoille. 

ULKOISTETAAN KOKO SUOMI

Rakennusala rimpuilee henkitoreissaan vierastyövoiman varassa, neukut rakentaa ydinvoimalaa, valtionyhtiöt Finnair ja Yle rekrytoivat työvoimaa ulkomailta, marjanpoimijat tulevat Thaimaasta, hoitohenkilökuntaa Espanjasta ja mistä lie Indokiinasta, ns. Ruotsin lautat on liputettu veroparatiiseihin, siivous- ja ravintola-alalla ei juuri suomalaisia näy, ulkomaiset kaivosyhtiöt mylläävät maan ja vievät voitot, teknologiateollisuus palkkaa enenevässä määrin ulkomaalaisia, virolaiset kalastajat perustavat firmoja Suomeen ja kalastavat meidän vesillämme, maahanmuuttajat ovat pesiytyneet HKL:n leipiin, afrikkalaisia moniosaajia soljuu maahan tasaisena virtana. Telakkateollisuus kituu hiljalleen pois ja valtion yhtiöitä yksityistetään ja myydään pois. Ja nyt pitää trokata viinapannutkin.

Ehdotankin vakavissani, että vuokrataan ja ulkoistetaan koko Suomi. Me alkuperäiset kansalaiset voimme muuttaa ulkomaille jonnekin lämpimään. Suomen tuotto lähetetään ulkomaille veroparatiiseihin, josta voimme käydä nostamassa kansalaispalkkaa.

Eduskunta eikä Sipilä kabinetteineen saa missään olosuhteissa poistua Suomen rajojen ulkopuolelle, koska heidän pitää ylläpitää kestävää kehitystä, kilpailukykyä ja säilyttää työpaikkoja.

Rohkenen kuitenkin epäillä, ettei meille tilitetä mitään ja loputkin firmat on myyty jonnekin.
Ainoa porukka joka tänne jää on pätkätyöläisten armeija sopeuttamaan vieraiden oloa ja auttamaan arkisissa asioissa, kunnes meillä on ajan myötä 60 virallista kieltä.

Tässä ulkomainen työvoimareservi on tulossa paikkaamaan Suomen työvoimapulaa.

Eli nyt tämä seuraava lista saa vihdoinkin merkityksensä. Jälleen kerran.
Muutamia ammatteja, joita hallitsematon maahanmuutto on tähän maahan synnyttänyt:

Monikulttuurisuusasiantuntija, Maahanmuuttokoordinaattori, Tulkkipalvelukoordinaattori,
Asioimistulkki, Kulttuuriluotsi, Vertaisosaaja, Erityisryhmän linjavastaava,

Päivähoidon maahanmuuttajakoordinaattori, Sopeuttamistyöntekijä, Kotoutussihteeri,
Monikulttuurisen varhaiskasvatuksen suunnittelija, Monikulttuurisenopetuksen suunnittelija,
Suomen askeleet-linjan opettaja, 

Lyhytkurssivastaava, Aikuisperuskoulun linjavastaava,
Alaikäisten turvapaikanhakijoiden ryhmäkodin vastaava ohjaaja, Monikulttuurisuusaktivisti,

Aktivistimaahanmuuttajakouluttaja, Monikulttuurisuuskoulutusmateriaalivastaava,
Maahanmuuttoviraston tulosalueen johtaja, Sosiokulttuurinen tasapainottaja,

Pakolaisneuvonantaja, Vähemmistöoikeuksien valvoja, Avustusanomusten esitäyttäjä,
Maahanmuuttajien asunto-oloja pohtiva virkamies, Maahanmuuttajapalveluiden päällikkö,
Maahanmuuttoneuvoston puheenjohtaja, Monikulttuurikonsultti, 

Romanityöryhmä,
Kerjäläistyöryhmä, Maahanmuuttajien rekrytoinnin helpottamista pohtiva työryhmä,
Maahanmuuttoyksikön terveydenhuollon konsultti, Maahanmuuttoyksikön psykologi,
Maahanmuuttoyksikön sosiaalityöntekijä, Maahanmuuttoyksikön sosiaaliohjaaja,
Maahanmuuttoyksikön etuuskäsittelijä, Maahanmuuttajalasten varhaiskasvattaja,

Sisäministeriön maahanmuutto-osaston ylitarkastaja, Siirtolaisinstituutin johtaja,
Vastaanottokeskuksen apulaisjohtaja, Maahanmuuttajaneuvoston puheenjohtaja,
Naapuruus-sovittelija, Kotouttamisohjaaja, Avustamistulkki,

Aputulkki,Romaniasioidenhoitaja, Kunniaan liittyvien konfliktien asiantuntija, Maahanmuuttoasioiden johtaja,
Sisäasianministeriön maahanmuutto-osaston oikeusyksikön yhdenvertaisuus-vastuualueen johtaja,

Maahanmuuttaja- ja kotouttamisasioiden neuvottelukunta, Maahanmuuttotyön päällikkö,
Maahanmuutto- ja kotouttamisasioiden yhteistyöryhmä, Maahanmuuttopolitiikkastrategi,
Kehitysmaatutkimuksen professori, Kehitysyhteistyön palvelukeskuksen asiantuntija,
Monialaisen romanityöryhmän puheenjohtaja, Monikulttuurisen maahanmuuttajatyön päällikkö,

Maahanmuuttajien henkisestä sopeutumisesta vastaava asiantuntija, Sopeutumiskonsultti,
Maahanmuuttajajärjestöjen toimintaedellytyksiä voimaannuttavan projektin johtaja,
Maahanmuuttajajärjestöjen mielenterveysosaamista pohtiva projektisuunnittelija,
Maahanmuuttajien työllistämisyhdistyksen asianajaja, Maahanmuuttajien neuvontapisteen ohjaaja,

Pakolaisavun vertaisryhmätoiminnan koordinaattori, Monikulttuurisen tietopalvelukeskuksen asiantuntija,
Maahanmuuttajien kansalaistoiminnan kehittämisestä vastaava virkamies,
Väkivaltarikoksiin syyllistyneiden maahanmuuttajanuorten valvoja, Maahanmuuttovastaava,
Ikääntyneiden somalinaisten kotoutustyöntekijä, Monikulttuurisuuden johtava asiantuntija,

Pakolaiskoordinaattori, Pakolaisvähemmistö vastaava, Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön johtaja
Romanien päiväkeskuksen työntekijä, Romaniyhdyshenkilö, Vähemmistövaltuutetun ylitarkastaja,
Romanipoliittisen työryhmän puheenjohtaja, Maahanmuuton erikoistutkija, Ihmisoikeustyönjohtaja,

Sisäministeriön maahanmuuttojohtaja, Monikulttuurisuustaitojen kehittäjä,
Monikulttuurisuuskampanja suunnittelija, Ulkomaalaisasioiden valmistelija,
Romanien päiväkeskuskuksen johtaja, Monikulttuurisuustyön suunnittelija,
Maahanmuuttajien kansalaistoiminnan kehittäminen projektin johtokunta,

Monikulttuuripedagogi,
Pakolaisoikeutta tutkiva oikeustieteilijä, Ulkomaalaisoikeuden asiantuntija,
Maahanmuuttopolitiikan tutkija,Maahanmuuttoviraston tutkija, Turvapaikkalautakunnan sihteeri,

Sisäministeriön somaliyhteisön kotoutumista edistävä asiantuntijaryhmä,
Kansainvälisen siirtolaisjärjestön projektikoordinaattori, Syrjintälautakunnan johtaja,

Sisäministeriön maahanmuutto-osaston päällikkö, Monikulttuurisuustoiminnan kehittäjä,
Sisäasiainministeriön kotouttamisyksikön johtaja, Pakolaisneuvonnan tiedottaja,
Maahanmuuttajien asumisneuvoja, Maahanmuuttajien henkilökohtainen palveluohjaaja,
Monikulttuuristen naisjärjestöjen kattojärjestön johtaja, Maahanmuuttajien tukijärjestön johtaja,

Ulkomaalaisille maksettavan toimeentulotuen käsittelyä koskevien menettelytapojen selkeyttäminen -työryhmä,
Kehitysyhteistyön palvelukeskuskuksen hankeneuvoja ja taloussuunnittelija,
Kehitysyhteistyön palvelukeskuskuksen kehityspoliittinen asiantuntija, Monikulttuurinen osaaja,
Suomen somalia-verkoston toiminnanjohtaja, Maahanmuuttajapoikatyön johtaja,
Maahanmuuttajien yhteispalvelutoimiston johtaja,Maahanmuuttajataustainen kokemusasiantuntija,

Maahanmuuttajanaisten kulttuuriohjelman johtaja, Etnisten suhteiden neuvottelukunta,
Työelämävalmiuksien kartoittaja maahanmuuttajille, Syrjintää epäilevien neuvontapisteen johtaja,

Syrjinnänvastaisesta toiminnasta vastaava viranomainen, Syrjintäilmiöiden analysoija,
Maahanmuuttajien koulutuksen kehittäjä, Pakolais- ja maahanmuuttotyön päällikkö,
Maahanmuuttopolitiikan asiantuntija, Konsultoiva uskonnon ja somalin kielen opettaja
Somaliperheiden ja koulun välisen yhteistyön tutkija, Monikulttuurisen asumisen aluevastaava,

Monikulttuurisen kasvatustyön, kotoutumisen ja opetuksen kehittäminen –hankkeen johtaja,
Romanilasten oppivelvollisuutta selvittävä työryhmä, Kiertävä maahanmuuttajaneuvojan,
Maahanmuuttajat-konsulttiryhmä, Maahanmuuttajatyön koordinaattori, Maahanmuuttajien yritysneuvoja,

Maahanmuuttaja-asiakkaiden kanssa työskentelevien asiantuntijoiden ryhmä,
Maahanmuuttaja-aikuisten oppimisen ohjauksen suunnittelijaopettaja,

Maahanmuuttajaopettaja,
Maahanmuuttajaopetuksen erityisosaamis- ja ohjausryhmä, Maahanmuuttajatyttötyön ohjaaja,

Maahanmuuttajien toiminnallisen opetuksen ja ohjauksen projektikoordinaattori,
Maahanmuuttajien järjestökonsultti, Maahanmuuttajien psykiatrian poliklinikan sosiaalityöntekijä,

Maahanmuuttajuuden psykologisen prosessin tutkija, Romanit työelämään -hankkeen johtaja,
Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön tulosalueen johtaja, Maahanmuuttoasioiden asiantuntija,

Sisäasiainministeriön maahanmuutto-osaston kotouttamisyksikön projektikoordinaattori,
Maahanmuuttajataustainen kulttuurimentori, Pakolaistyön ohjaaja, Kulttuuritulkki,
Maahanmuuttajakouluttajien resurssirenkaan puheenjohtaja, 

Kieliavustaja,
Maahanmuuttajien asunto-oloja pohtivan toimenpideohjelman johtaja, Maahanmuuttajien vastaanottohenkilö,
Syrjinnän ehkäisyyn keskittyvän ryhmän johtaja, Maahanmuuttajien preppausluokan opettaja,

Asioimistulkkikeskuksen johtaja, Maahanmuuttotyöryhmän johtaja, Monikulttuurisuusyhdistyksen tiedottaja,
Maahanmuuttoviraston vastaanottokeskusten johtaja, ELY-keskuksen maahanmuuttopäällikkö,

Maahanmuuttoviraston alaikäisyksiköiden johtaja, Pakolaistyönohjaaja, Omakielineuvoja,
Monikulttuurijärjestöjen yhteistyöverkoston tutkija, Maahanmuuttajakoulutuksen koordinaattori,

Monikulttuuristen yhdistysten liiton puheenjohtaja, Monikulttuurisen liikuntaliitto puheenjohtaja,
Pakolais- ja siirtolaisuusasiain neuvottelukunnan johtaja, Maahanmuuttokonsultti,
Integraatiopoliittisen neuvottelukunnan puheenjohtaja, Monikulttuuristen perheiden liiton puheenjohtaja,

Maahanmuuttajien ohjaus- ja neuvontapisteen hoitaja, Maahanmuuttajien ryhmän valmistava johtaja,

Etnisten suhteiden neuvottelukunnan hyvän tahdon lähettiläs, Maahanmuuttajakonsultti,
Maahanmuuttajien alkuvaiheen ohjaus- ja neuvontapalveluiden johtaja, Maahanmuuttajatoimittaja,

Maahanmuuttoviraston neuvottelukunnan puheenjohtaja, Maahanmuuttoviraston ylijohtaja, Turvapaikkahakemusten käsittelyä tutkiva työryhmä, Kotoutumis- ja maahanmuuttopoliittinen ministeriryhmä,

Haavoittuvassa asemassa olevien kiintiöpakolaisten kuntiin sijoittamisen edistämishankkeen projektipäällikkö,

Maahanmuutto-ohjelmien tukirakenteen johtaja, Kotouttamisen ja etnisten suhteiden seurantajärjestelmän johtaja,

Pakolaisten vuorovaikutussuhteiden tutkija, Kotoutumisen alkuvaiheen palveluiden yhdenmukaistaja,

Kotoutumisen alkuvaiheen palveluiden asiantuntijaverkosto, Monikulttuurisuuden erityisasiantuntija,

Maahanmuuttajien alkuvaiheen ohjauspalvelujen ja osaamisen kehittämisen projektipäällikkö,

Maahanmuuttokriittisen/rasistisen keskustelun rakennetta pohtiva asiantuntijafoorumi...ect. Ja tätä rahaa.

Lukaise tämä:
http://www.hs.fi/kotimaa/Haavisto+ep%C3%A4ilee+Fennovoiman+hanketta/a1382938162103

TERVEYSRUOKA ON HENGENVAARALLISTA

Ruokakaupassa on nykyään paljon tuotteita, joiden kanssa on hyvä olla tarkkana. Tässä 8 tuotetta, joita ei kannata poimia ostoskärryyn ainakaan kovin useasti.

1. Metallitölkkeihin säilötyt tomaatit sisältävät runsaasti erilaisia haitallisia kemikaaleja, kuten bisfenoli A:ta. Tomaatin happamuuden takia tölkkien pinnoitteesta irtoaa tehokkaasti näitä ihmiselle hyvin haitallisia kemikaaleja. Suosi siis ainoastaan lasipurkkiin pakattua tomaattimurskaa ja tomaattipyreetä.

2. Mikropopcornit - Lähes poikkeuksetta mikropopcornispussin sisus on päällystetty perfluorokemikaaleilla, joiden on kerrottu vähentävän hedelmällisyyttä ja olevan syypää useisiin syöpiin. Pusseihin lisätään tavallisesti myös kasapäin muita kemikaaleja, joiden terveysvaikutuksia voidaan vain arvailla. Tämän lisäksi mikropopcornit sisältävät erittäin haitallista transrasvaa ja diasetyylia, joka on aiheuttanut popcorn-tehtaiden työntekijöille keuhkovaurioita. Eikä kannata unohtaa sitäkään, että mikropopopocrnit voivat sisältää geenimuunneltua maissia, joka on tutkimuksien mukaan todettu mm. syöpävaaralliseksi.

3. Limsat yhdistetään lukuisten tutkimuksien mukaan mitä erilaisimpiin terveysongelmiin.

4. Ei-luomulaatuinen varsiselleri sisältää tunnetusti hurjan määrän torjunta-aineita. Suosi siis ainoastaan luomuvarsiselleriä.

5. Margariini on hyvä esimerkki hyvin epäterveellisestä elintarvikkeesta, jota markkinoidaan kuluttajille terveystuotteena. Margariinin valmistus on monimutkainen prosessi, jossa käytetään apuna mm. heksaania, lipeää ja fosforihappoa. Margariini myös valkaistaan ja deodoroidaan, jonka myötä margariiniin jää karsinogeenisiä 3-MCDP-yhdisteitä. Jos margariinia ei valkaista ja deodroida, niin se olisi pahanhajuista ruskeaa mönjää, jota kukaan ei uskaltaisi syödä. Margariini sisältää myös runsaasti omega-6-rasvahappoja.

6. Laihduttajien ateriankorvikkeet – Suurin osa ateriankorvikkeista on laadun osalta ala-arvoisia
.
7. Valmisruoat – Heikkolaatuisia raaka-aineita, paljon raffinoitua suolaa, hurja kasa lisäaineita ja huonoja rasvoja. Niistä on valmisruoat tehty.

8. Proteiinipatukoita markkinoidaan terveystuotteina, mutta suurin osa niistä on todellisia epäterveystuotteita. Proteiinipatukat sisältävät usein kovetettua rasvaa, puhdistettua sokeria, keinomakeutusaineita ja lisäaineita. Katso siis tuoteseloste tarkkaan jos ostat proteiinipatukoita.

Lähde: http://www.terveydenjuuri.fi/

Kannattaa kerrata myös tämä:
http://jormakalliokoski.blogspot.fi/2013/09/geenimuunneltu-ruoka-vakava-terveysriski.html

ja tämä:
http://jormakalliokoski.blogspot.fi/2013/08/nain-meidat-syotetaan-lihaviksi.html