perjantai 29. maaliskuuta 2013

VALIOKUNTIEN ÜBERIHMISET


Olet varmasti kiinnittänyt huomiota televisioitujen Eduskunnan täysistuntojen aikana kansanedustajien muhkeisiin paperipinoihin. Paperisaaste ei suinkaan kerry varsinaisesta edustajan työstä vaan eri valiokunnissa ravaamisen tuloksena. On toki tärkeää näyttää kiireiseltä ja tehokkaalta, mutta sopii epäillä, ettei yksikään heistä ehdi hoitamaan ainuttakaan tehtävää kunnolla ja perusteellisesti. Sopii myös vahvasti epäillä eri valiokuntiin valittujen pätevyyttä, objektiivisuutta ja käsiteltävien aiheiden todellista asiantuntemusta.

Varsinainen viisasten kerho.

Otetaanpa esimerkiksi lakivaliokunnan puuhastelu sukupuolineutraalin avioliittolain parissa, jota on hierottu jo toista vuotta. Asian saaman julkisuuden perusteella voi päätellä, että lainmuutos tasavertaisuuteen homo- ja lesboliitoissa koskee tuhansia parisuhteessa eläviä.
Lakivaliokunnassa aloitetta pitää käsitellä puhtaan juridisesti, sotkematta siihen tunnepitoisia tai uskonnollisia aspekteja.

Avoimen ministeriön sivustoilla todetaan seuraavaa:
"Suomen nykyinen lainsäädäntö asettaa ihmiset eriarvoiseen asemaan. Vain nainen ja mies voivat avioitua keskenään. Rekisteröidyssä parisuhteessa olevilla pareilla on samat velvollisuudet muttei samoja oikeuksia. Tasa-arvoinen avioliittolaki takaisi jokaiselle oikeuden mennä avioliittoon riippumatta puolison sukupuolesta. Näin kaikki parit olisivat lain edessä yhdenvertaisia.

Nyt vireillä olevan kansalaisaloitteen tarkoituksena on muuttaa avioliittolaki tasa-arvoiseksi siten, että myös samaa sukupuolta olevat parit voivat solmia keskenään avioliiton. Muutoksen jälkeen aviopareja koskevat oikeudet, kuten adoptio-oikeus sekä oikeus ottaa yhteinen sukunimi, koskisivat aviopareja puolisoiden sukupuolesta riippumatta.

Osa tavoitteista voitaisiin saavuttaa myös tekemällä muutoksia nykyiseen lakiin rekisteröidystä parisuhteesta. Käytännössä tämä kuitenkin tarkoittaisi, että parisuhdemuotojen luokittelu jatkuisi, mikä ei edistä esityksellä tavoiteltua yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Tämän esityksen kaikki tavoitteet saavutetaan ainoastaan antamalla samaa sukupuolta oleville pareille oikeus avioliiton solmimiseen.

Oikeusministeriö teetti vuonna 2010 selvityksen (OMSO 83/2010) samaa sukupuolta olevien henkilöiden parisuhteiden sääntelystä. Selvityksessä vertailtiin eri maiden avioliittoinstituutioita ja sitä, miten niissä on mahdollistettu samaa sukupuolta olevien avioliitot. Oikeusministeriön mukaan samaa sukupuolta olevien avioliitot ovat edelleen kansainvälisesti katsottuna harvinaisuus, mutta niiden suosio on kasvamassa. 

Esimerkiksi kaikki Pohjoismaat Suomea lukuun ottamatta ovat hyväksyneet samaa sukupuolta olevien avioliitot, ja useassa Länsi-Euroopan maassa on käynnissä valmistelu tämän mahdollistamiseksi.

Samaa sukupuolta olevien avioliitto olisi Suomelle suuri periaatepäätös, joka olisi saavutettavissa pienillä oikeudellisilla muutoksilla. Oikeusministeriön selvityksen mukaan Suomen avioliittolainsäädäntö on jo nyt terminologialtaan hyvin sukupuolineutraalia, joten vain muutamia säännöksiä tarvitsisi muuttaa. 

Nyt voimassa oleva rekisteröity parisuhde sisältää samat velvollisuudet ja joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta samat oikeudet kuin avioliitto. Rekisteröidyssä parisuhteessa puolisolla ei kuitenkaan ole suoraan lain nojalla oikeutta yhteiseen sukunimeen, eikä pariskunnalla ole mahdollisuutta hakea yhdessä adoptiota.

Evankelis-luterilaisella kirkolla ja muilla uskonnollisilla yhdyskunnilla on tällä hetkellä oikeus asettaa uskonnosta johtuvia lisäedellytyksiä avioliittoon vihkimiselle, ja näin olisi myös jatkossa. Uskonnollinen yhdyskunta voi esimerkiksi päättää, että he vihkivät avioliittoon vain eri sukupuolta olevia pareja. Tasa-arvoisen avioliittolain myötä evankelis-luterilainen kirkko ja muut uskonnolliset yhdyskunnat saavat edelleen itse päättää, miten suhtautuvat samaa sukupuolta olevien avioliittoon.

Oikeusministeriön selvityksessä pohditaan myös miten rekisteröityihin parisuhteisiin tulisi lainsäädännössä suhtautua lainmuutoksen jälkeen. Mikäli laki rekisteröidystä parisuhteesta päätettäisiin kumota kokonaan, ei ulkomailla solmittuja rekisteröityjä parisuhteita voitaisi välttämättä enää tunnustaa Suomessa, jos ne eroaisivat oikeusvaikutuksiltaan merkittävästi suomalaisesta avioliitosta." 

Yli 140 000 ihmisen mielipidettä ei voi noin vain sivuuttaa ja siksi lakivaliokunnan pitäisi perehtyä erityisesti tähän asiaan. Jos katsot lakivaliokunnan jäsenten muita tähdellisiä kiireitä ja "velvollisuuksia", lopputuloksena avioliittolain "reformissa" on juosten kustu ja hutaisemalla tehty päätös.
Lakivaliokunnan jäsenten luettelo itselleen haalimista luottamustoimista on pitkä kuin nälkävuosi. Kuten jo aikaisemmin tuli mainittua, rohkenen vahvasti epäillä, ettei ainutkaan ihminen maapallolla pysty täysitehoisesti hoitamaan näin monta tehtävää. Sama pätee muihinkin valiokuntiin. Ja erityisesti ministereihin. Ei näin mittavia kansalaisaloitteita voi sivuuttaa olankohautuksella.

LAKIVALIOKUNTA
Lakivaliokunta käsittelee mm. perhe-, jäämistö-, velvoite- ja esineoikeutta, rikos- ja prosessioikeutta, tuomioistuimia sekä vankeinhoitoa koskevaa lainsäädäntöä.

Holmlund, Anne Elisabeth (puheenjohtaja)
Ylioppilas 1983 (Porin Lyseo), ylioppilasmerkonomi 1987 (Porin kauppaoppilaitos)
Työura / Elämäkertatietoja: Kauppahuone Ilmari Holmlund / Holmlund Ky, myyntisihteeri 1983-1986, Automaalaamo Peltomaa Ky, taloussihteeri 1987-, Kiinteistösijoitus- ja vuokraustoimintaa Porissa 1983 -

Eduskuntatoiminta
Nykyiset toimielinjäsenyydet ja tehtävät:
Jarru-Anne. Holmlund vitkasteli vuoden
homolain käsittelyä. Blogissaan hän sanoo,
että työt on tarkoitettu tehtäviksi ja ongel-
mat ratkottaviksi. Että sikäli.
Puhemiesneuvosto 30.06.2011 - Suuri valiokunta (vj) 30.06.2011 - Hallintovaliokunta (vj) 18.10.2011 - Lakivaliokunta (pj) 30.06.2011 -Kansainvälisten asiain foorumi 30.06.2011 -
Aiemmat jäsenyydet ja tehtävät eduskunnan toimielimissä:
Puhemiesneuvosto 03.04.2007 - 18.04.2007 Perustuslakivaliokunta (vj) 12.02.2002 - 18.03.2003, (vj) 09.09.2004 - 20.03.2007 Hallintovaliokunta (vj) 12.02.2002 - 18.03.2003 Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta ( - 28.02.2003 Työ- ja tasa-arvoasiainvaliokunta) 12.02.2002 - 18.04.2007, (vpj) 02.04.2003 - 20.03.2007, (pj) 03.04.2007 - 18.04.2007 Ympäristövaliokunta 12.02.2002 - 18.03.2003 Sosiaali- ja terveysvaliokunta (vj) 07.02.2006 - 13.02.2006, 14.02.2006 - 05.09.2006 Lakivaliokunta 28.11.2006 - 20.03.2007 Puolustusvaliokunta (vj) 03.04.2007 - 18.04.2007 Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunta 02.04.2003 - 09.02.2004 Kansaneläkelaitoksen valtuutetut (vj) 02.04.2003 - 27.03.2006, 28.03.2006 - 18.04.2007
Eduskuntaryhmät:
Kansallisen kokoomuksen eduskuntaryhmä 04.02.2002 -
Tehtävät eduskuntaryhmässä:
Kansallisen kokoomuksen eduskuntaryhmä (vpj) 22.03.2007 - 18.04.2007
Yhteiskunnallinen toiminta
Valtiolliset luottamustehtävät: Asuntoneuvosto 2002-2003 Alko oy:n hallintoneuvosto 2012- Poliisiasiain neuvottelukunta (vpj) 2011- Vapaaehtoisen maanpuolustuksen neuvottelukunta 2011-
Kunnalliset luottamustehtävät:
Ulvilan valtuusto 1989- Ulvilan rakennuslautakunta (vpj) 1989-1992 Ulvilan kaupunginhallitus 1993-2000 Suomen kuntaliiton hallitus (vj) 1997-2005Ulvilan valtuusto (pj) 2001-2002, 2005-2007 Ulvilan kaupungin ja yrittäjien yhteistyötoimikunta 2001-2003-2005-2007 Ulvilan yleiskaavatoimikunta (pj) 2001-2007Karhukuntien neuvottelukunta 2001-2007 Satakunnan Korkeakoulusäätiön valtuuskunta 2001-2007 Ulvilan rintamaveteraaniasiain neuvottelukunta 2001-2007Ulvilan kaupunginhallitus (vpj) 2003-2004 Satakunnan maakuntaliiton hallitus (vpj) 2012-
Muut luottamustehtävät: Porin Sotilaskotiyhdistyksen johtokunta 1988-1994 Satakunnan Osuuskaupan edustajisto 1993-2005 Jokilaakson Nuorkauppakamarin hallitus 1993, 1997, 2000 Satakunnan Kirjateollisuus Oy:n hallintoneuvosto 1994-1996 Koy Ulvilan Sammontie 9 hallitus 1995-2007 Satakunnan Kokoomuksen piirihallitus 1996-2000 Koy Ulvilan Sammontie 9 hallitus (pj) 1997-2007 Koy Hannulan Teollisuustalon hallitus (vpj) 1997-2007 Satakunnan Kansan neuvottelukunta 1997- Liikesivistysrahaston Porin paikallistoimikunta 1999- Porin Seudun Osuuspankin edustajisto 2000-2003 Koy Ulvilan Logistiikkatalon hallitus (pj) 2000-2003 Veronmaksajien keskusliiton Porin alueen johtokunta 2000-2007 Satakunnan Kauppakamarin valtuuskunta 2001- Koy Friitalan Toimistokeskus, hallitus 2003-2007 Tukiranka ry, hallitus 2005-2007 Ulvilan Kokoomusnaisten sihteeri 1989-1992 Naisten valmiusliitto (pj) 2013- Nousee Satakunnan Kansan valtuuskunta (pj) 2010-

Stefan Wallin (varapuheenjohtaja)
Valtiotieteiden maisteri
Ylioppilas 1986 (Vasa övningsskolas Gymnasium), valtiotieteiden maisteri 1994 (Åbo Akademi)
Työura / Elämäkertatietoja: Vasabladet, kesätoimittaja 1989-1992, Åbo Underrättelser, kesätoimittaja 1993-1994, erityisavustaja liikenneministeriössä 1994-1995, erityisavustaja ulkoministeriössä 1995-1998, erityisavustaja sisäministeriössä 1998-1999, erityisavustaja puolustusministeriössä 1999-2000, Åbo Underrättelser, varapäätoimittajana 2000-2005, ympäristöministeriön valtiosihteeri 2005-2007, ympäristöministeri 2007
Valtioneuvoston jäsenyydet:
Ministeri: Ympäristöministeri (Vanhanen) 01.01.2007 - 18.04.2007, ministeri ulkoasiainministeriössä (Vanhanen) 01.01.2007 - 18.04.2007, kulttuuri- ja urheiluministeri (Vanhanen II) 19.04.2007 - 21.06.2010, ministeri sosiaali- ja terveysministeriössä (Vanhanen II) 19.04.2007 - 21.06.2010, kulttuuri- ja urheiluministeri (Kiviniemi) 22.06.2010 - 21.06.2011, ministeri sosiaali- ja terveysministeriössä (Kiviniemi) 22.06.2010 - 21.06.2011,puolustusministeri (Katainen) 22.06.2011 - 04.07.2012
Yhteiskunnallinen toiminta
Valtiolliset luottamustehtävät: Veikkaus oy:n hallintoneuvosto
Kunnalliset luottamustehtävät: Turun kaupunginvaltuusto 2009- Varsinais-Suomen liiton maakuntavaltuusto 2009-
Muut luottamustehtävät: Åbo Akademin säätiön delegaatio 1999 Åbo Akademin säätiön valtuuskunta 1999- Åbo Akademin Ylioppilaskunta (kuraattori) 2004- Nylands Brigads Gille rf delegaatio 2007 Ruotsalainen kansanpuolue (pj) 2006-2012 Åbo Akademin säätiön hallitus 2012- Åbo Akademin säätiön valtuuskunta (vpj) 2013-
Sotilasarvo: Kapteeni

JÄSENET:

Hirvisaari, James
Veturinkuljettaja, teologian ylioppilas
Koulutus: Ylioppilas 1979 (Simonkylän lukio), opintoja 1982 (Veturimiesoppilaskoulu), veturinkuljettaja 1985 (Veturinkuljettajakurssi), teologisia opintoja 1999 - (Helsingin yliopisto)
Työura / Elämäkertatietoja: VR:llä veturinkuljettaja 1980-
Eduskuntatoiminta
Nykyiset toimielinjäsenyydet ja tehtävät: Lakivaliokunta 03.05.2011 - Talousvaliokunta 03.05.2011 -
Eduskuntaryhmät: Perussuomalaisten eduskuntaryhmä 20.04.2011 -
Yhteiskunnallinen toiminta
Kunnalliset luottamustehtävät: Asikkalan kunnanvaltuusto Asikkalan vapaa-aikalautakunta
Muut luottamustehtävät: Päijät-Hämeen maakunnallisen maahanmuuttopoliittisen ohjelman ohjausryhmä Kotouttaminen ja etnisten suhteiden edistäminen -työryhmä Vääksyn Kanava Jazz -tapahtuman hallitus (taiteellinen johtaja)

Juvonen, Arja Sinikka
Ammatti / Arvo: Geronomi (AMK), perushoitaja
Koulutus: perushoitaja 1986 (Helsingin sairaanhoito-opisto), vanhustyön erikoisammattitutkinto 2008 (Amiedu, Helsinki), geronomi (AMK) 2011 (Satakunnan ammattikorkeakoulu)
Työura / Elämäkertatietoja: Helsingin kaupunki, hoitaja 1987-2007, Vanhusten palvelutaloyhdistys ry, hoitaja 2007-2011
Eduskuntatoiminta
Nykyiset toimielinjäsenyydet ja tehtävät:
Lakivaliokunta 06.02.2013 - Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta (vj) 03.05.2011 -Kansaneläkelaitoksen valtuutetut (vj) 30.06.2011 -
Aiemmat jäsenyydet ja tehtävät eduskunnan toimielimissä: Lakivaliokunta (vj) 03.05.2011 - 05.02.2013 Sosiaali- ja terveysvaliokunta 03.05.2011 - 05.02.2013
Eduskuntaryhmät: Perussuomalaisten eduskuntaryhmä 20.04.2011 -
Yhteiskunnallinen toiminta
Kunnalliset luottamustehtävät: Espoon kaupunginvaltuusto
Muut luottamustehtävät: HOK-Elannon edustajisto (vj) Espoonkruunu Oy:n hallitus Alko oy:n hallintoneuvosto

Kymäläinen, Suna Ellen
Ammatti / Arvo:Varhaiskasvatuksen opettaja
Koulutus: Lastenohjaaja 1995  (Jaakkiman kristillinen opisto), sosionomin opinnot meneillään 2011 (Laurea AMK)
Työura / Elämäkertatietoja: Ruokolahden kunnassa päivähoito 1998-2001, Joutsenon seurakunnassa lastenohjaaja 2003-2004, Joutsenon seurakunnassa lapsityönohjaaja 2007, Ruokolahden kunnassa varhaiskasvatuksenopettaja 2010-2011.
Eduskuntatoiminta
Nykyiset toimielinjäsenyydet ja tehtävät: Lakivaliokunta 30.06.2011 - Liikenne- ja viestintävaliokunta 03.05.2011 - Sivistysvaliokunta (vj) 03.05.2011 - Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunta 30.06.2011 -
Aiemmat jäsenyydet ja tehtävät eduskunnan toimielimissä: Tarkastusvaliokunta (vj) 03.05.2011 - 29.06.2011
Eduskuntaryhmät: Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä 20.04.2011 -
Yhteiskunnallinen toiminta
Kunnalliset luottamustehtävät: Ruokolahden kunnanvaltuusto (1. vpj)
Muut luottamustehtävät: Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin valtuutettu Etelä-Karjalan liiton maakuntavaltuusto

Lindtman, Antti Ilmari
Ammatti / Arvo: nuorisosihteeri
Koulutus: Ylioppilas 2002 (Koivukylän lukio)
Työura / Elämäkertatietoja: Kesätöitä peruspesijänä, siivoojana ja kivimiehenä 1999 ja 2000, Keskikuljetus: betoniauton kuljettaja 2001, Kuljetus Wilkman: betoniauton kuljettaja 2002 ja 2003, SAK ry: projektisihteeri 2003-2007, SAK ry: nuorisosihteeri 2007-2011
Eduskuntatoiminta
Nykyiset toimielinjäsenyydet ja tehtävät: Hallintovaliokunta 30.06.2011 - Lakivaliokunta 30.06.2011 - Tulevaisuusvaliokunta (vj) 30.06.2011 -
Aiemmat jäsenyydet ja tehtävät eduskunnan toimielimissä: Perustuslakivaliokunta 03.05.2011 - 29.06.2011 Liikenne- ja viestintävaliokunta (vj) 03.05.2011 - 29.06.2011
Eduskuntaryhmät: Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä 20.04.2011 -
Yhteiskunnallinen toiminta
Valtiolliset luottamustehtävät: Nuorisoasiain neuvottelukunnan Nuoret koulutus- ja työmarkkinoilla -työryhmä (pj) 2009-2011
Kansainväliset luottamustehtävät: Euroopan ammatillisen yhteisjärjestön nuorisokomitea 2007-2011
Kunnalliset luottamustehtävät: Vantaan kaupunginvaltuusto (pj) 2009- Pääkaupunkiseudun koordinaatioryhmä (vpj) 2009- Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta 2009- Helsingin seudun yhteistyökokous 2009-
Muut luottamustehtävät: Vantaan nuorisovaltuusto (pj) 2000-2001 Sosialidemokraattiset Nuoret ry:n hallitus 2000-2002 Varusmiesliitto (vpj) 2002-2003 Uudenmaan Sosialidemokraatit ry:n piirihallitus 2002-2006 Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto - SAKKI ry:n hallitus (vj) 2004-2006 Sosialidemokraattiset Nuoret ry:n hallitus (vpj) 2004-2006 Suomen nuorisoyhteistyö - Allianssi ry:n hallitus 2004-2007 Suomen nuorisoyhteistyö - Allianssi ry:n hallitus (vj) 2008-2009 Koivukylän Sosialidemokraatit ry (pj) 2008- Teatteri Kehä III:n ystävät ry:n hallitus 2010-
Sotilasarvo: Tykkimies

Pekonen, Aino-Kaisa Ilona
Ammatti / Arvo: Lähihoitaja, vasemmistoliiton varapuheenjohtaja
Koulutus: lähihoitaja 2000 (Hyvinkään Terveydenhuolto-oppilaitos)
Työura / Elämäkertatietoja: McDonald's, ravintolatyöntekijä 1997-2000, Oljamikoti oy, hoitajan sijainen 2000-2001, RTV-yhtymä oy, kassamyyjä 2002-2006, Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä, lähihoitaja 2006-2009, Riihimäen seudun nuorisoasunnot ry, asumisohjaaja 2010-2011
Eduskuntatoiminta
Nykyiset toimielinjäsenyydet ja tehtävät: Kansliatoimikunta (vj) 24.02.2012 - Lakivaliokunta 03.05.2011 - Kansaneläkelaitoksen valtuutetut 30.06.2011 -
Eduskuntaryhmät: Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä 20.04.2011 -
Tehtävät eduskuntaryhmässä: Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä; toimikunta (jäsen) 25.08.2011 -

Pirttilahti, Arto Väinö Uolevi
Ammatti / Arvo: Toiminnanjohtaja, agrologi
Koulutus: Ylioppilas 1983 (Haapamäen lukio), agrologi 1988 (Mustiala)
Työura / Elämäkertatietoja: Luhangan kunnan maataloussihteeri 1989-1990, Juupajoen kunnan maataloussihteeri 1990-1991, Virtain kaupungin maaseutuasiamies 1991-1995, Virtain kaupungin seutuasiamies 1995-2001, kansanedustajan avustaja 1999, Ylä-Pirkanmaan seutuyhdistys ry:n toiminnanjohtaja 2001-
Eduskuntatoiminta
Nykyiset toimielinjäsenyydet ja tehtävät: Lakivaliokunta 30.06.2011 - Liikenne- ja viestintävaliokunta (vj) 30.06.2011 - Talousvaliokunta 12.09.2012 - Tulevaisuusvaliokunnan jaosto Innostunut yhteiskunta 14.12.2011 - Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunta 21.02.2012 - ETYJ:n parlamentaarisen yleiskokouksen Suomen valtuuskunta (vj) 30.06.2011 -Kansaneläkelaitoksen valtuutetut (vj) 30.06.2011 -
Aiemmat jäsenyydet ja tehtävät eduskunnan toimielimissä: Liikenne- ja viestintävaliokunta 03.05.2011 - 29.06.2011 Talousvaliokunta (vj) 03.05.2011 - 29.06.2011, 07.09.2011 - 06.06.2012, (vj) 07.06.2012 - 11.09.2012 Tulevaisuusvaliokunta 03.05.2011 - 29.06.2011
Eduskuntaryhmät: Keskustan eduskuntaryhmä 20.04.2011 -
Yhteiskunnallinen toiminta
Kunnalliset luottamustehtävät: Mänttä-Vilppulan kaupunginvaltuusto (pj) Pirkanmaan maakuntavaltuusto (vpj)
Muut luottamustehtävät: Hämeen 4H-piirin hallitus (pj) Pirkanmaan keskustan hallitusPohjaslahden Kyläyhdistys Puhuri ry:n hallitus Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Pirkan valtuusto Pohjaslahden Kylätaloyhdistys ry:n hallitus (pj)
Sotilasarvo: Vääpeli

Salonen, Kristiina Johanna
Ammatti / Arvo: Sosiaaliohjauksen ja etuuskäsittelyn esimies, hallintotieteiden ylioppilas
Koulutus: Ylioppilas 1996  (Aronahteen lukio), sosiaalialan ohjaaja 2000 (Kaarinan sosiaalialan oppilaitos), johtamisen erikoisammattitutkinto 2009 (Kankaanpään opisto), sosiaali- ja terveyshallintotiede 2010 - (Vaasan yliopisto)
Työura / Elämäkertatietoja: Palvelukeskuksen monitoimityöntekijä Saga-Seniorikeskus Kanalinrannassa 2000-2003, Rauman kaupungin sosiaaliohjauksen ja etuuskäsittelyn esimies 1.3.2003-
Eduskuntatoiminta
Nykyiset toimielinjäsenyydet ja tehtävät: Lakivaliokunta 03.05.2011 - Sosiaali- ja terveysvaliokunta (vj) 30.06.2011 - Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta 30.06.2011 -Kansaneläkelaitoksen valtuutetut 30.06.2011 - Aiemmat jäsenyydet ja tehtävät eduskunnan toimielimissä: Ympäristövaliokunta (vj) 03.05.2011 - 29.06.2011
Eduskuntaryhmät: Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä 20.04.2011 -
Yhteiskunnallinen toiminta
Kunnalliset luottamustehtävät: Rauman kaupunginhallitus (pj) 2009-05/2011 Rauman kaupunginhallituksen konsernijaosto (pj) 2009-05/2011 Rauman kaupunginvaltuusto 2009-2012 ja 2005-2008 Rauman kaupunginhallitus 2008 Rauman kaupunginhallitus (vj) 2005-2007 Rauman sataman hallitus 2005-2007
Muut luottamustehtävät: Satakunnan maakuntavaltuusto 2009- Satakunnan maakuntavaltuusto (vj) 2005-2008 Satakunnan sosialidemokraattien piirihallitus 2006-2009SDP:n Satakunnan piirin nuorisojaosto (pj) 2006-2008

Pelkonen, Jaana Maarit
Ammatti / Arvo: Valtiotieteiden maisteri, yrittäjä
Koulutus: Ylioppilas 1996 (Tiirismaan lukio, Lahti), valtiotieteiden maisteri 2008 (Helsingin yliopisto)
Eduskuntatoiminta
Nykyiset toimielinjäsenyydet ja tehtävät: Suuri valiokunta (vj) 03.05.2011 - Lakivaliokunta 03.05.2011 - Puolustusvaliokunta (vj) 03.05.2011 Tulevaisuusvaliokunta 03.05.2011 -Tulevaisuusvaliokunnan jaosto Kestääkö hyvinvointiyhteiskunta? 14.12.2011 -Tulevaisuusvaliokunnan jaosto Mustat joutsenet 14.12.2011 - Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunta (vj) 10.06.2011 - Yleisradio Oy:n hallintoneuvosto 30.06.2011 -
Eduskuntaryhmät: Kansallisen kokoomuksen eduskuntaryhmä 20.04.2011 - Yhteiskunnallinen toiminta
Kunnalliset luottamustehtävät: Helsingin kaupunginvaltuusto 2009- Helsingin sosiaalilautakunta 2009-2012 Helsingin kaupungin sosiaaliviraston ensimmäinen aikuispalvelujen muutoksenhakujaosto (pj) 2009-2012 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän (HSL) hallitus 2009- Helsingin juhlaviikkojen hallitus 2009-2012
Muut luottamustehtävät: Eduskunnan Meksikon ystävyysryhmä (pj) 2011 Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta 2011- Aseman lasten hallitus 2012- HOK-Elannon edustajisto 2012-

Ojala-Niemelä, Johanna
Ammatti / Arvo: Varatuomari
Koulutus: ylioppilas 1993 - (Muonion lukio), ulkomaankaupan merkonomi 1996 - (Rovanimen kauppaoppilaitos), oikeustieteen kandidaatti 2000 - (Lapin yliopisto)
Työura / Elämäkertatietoja: Oikeusministeri Luhtasen erityisavustaja 2005-2007, oikeusministeri Koskisen erityisavustaja 2003-2005, Sdp:n eduskuntaryhmän eduskuntasihteeri 2001-2002, kansanedustaja Johannes Koskisen eduskunta-avustaja 2001-2002
Vaalipiiri:
Lapin vaalipiiri 21.03.2007 -
Eduskuntatoiminta
Nykyiset toimielinjäsenyydet ja tehtävät: Perustuslakivaliokunta (vj) 30.06.2011 -Hallintovaliokunta (vj) 03.05.2011 - Lakivaliokunta 30.06.2011 -
Liikenne- ja viestintävaliokunta 30.06.2011 - Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunta (vj) 10.06.2011 - Arktisen alueen parlamentaarikkokonferenssin Suomen valtuuskunta 30.06.2011 - , (vpj) 01.07.2011 -
Aiemmat jäsenyydet ja tehtävät eduskunnan toimielimissä: Puhemiesneuvosto 03.05.2011 - 29.06.2011 Perustuslakivaliokunta 03.04.2007 - 02.05.2007, (vj) 03.05.2007 - 09.09.2009, 10.09.2009 - 29.06.2011, (pj) 03.05.2011 - 29.06.2011 Hallintovaliokunta (vj) 03.04.2007 - 09.09.2009 Lakivaliokunta (vj) 03.04.2007 - 02.05.2007, 03.05.2007 - 09.09.2009Tarkastusvaliokunta 11.09.2008 - 09.09.2009, 13.04.2010 - 29.06.2011, (vpj) 03.05.2011 - 29.06.2011 Arktisen alueen parlamentaarikkokonferenssin Suomen valtuuskunta 15.05.2007 - 19.04.2011, (vpj) 27.09.2007 - 19.04.2011 Kansainvälisten asiain foorumi 03.05.2011 - 29.06.2011
Eduskuntaryhmät: Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä 21.03.2007 -
Tehtävät eduskuntaryhmässä: Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä  (2. vpj) 22.06.2011 - työvaliokunta (jäsen) - 02.02.2010, työvaliokunta (jäsen) 22.06.2011
Yhteiskunnallinen toiminta
Kunnalliset luottamustehtävät: Rovaniemen kaupunginvaltuusto 1997- Lapin liiton valtuusto
Muut luottamustehtävät: Lapin 4H-piiri ry:n hallitus Suomen 4H-liiton valtuuskunta Suomen 4H-liiton hallitus
Arvot ja arvonimet: Varatuomari 2003

Mäntymaa, Markku Antero
Ammatti / Arvo: Komisario
Koulutus: Merkonomi 1974 (Vaasan kauppaoppilaitos), poliisimiehistön virkatutkinto 1977 (Poliisikoulu), poliisialipäällystön virkatutkinto 1988 (Poliisiopisto), poliisipäällystön virkatutkinto 1992 (Poliisiopisto)
Työura / Elämäkertatietoja: Vaasan poliisilaitoksen nuorempi konstaapeli 1975, Vaasan poliisilaitoksen vanhempi konstaapeli 1977, Vaasan poliisilaitoksen ylikonstaapeli 1989, Pohjanmaan hätäkeskuksessa poliisitoimen toimiala-asiantuntija 2002-2003, Pohjanmaan poliisilaitoksen komisario 2004.
Eduskuntatoiminta
Nykyiset toimielinjäsenyydet ja tehtävät: Hallintovaliokunta 03.05.2011 - Lakivaliokunta 03.05.2011 - Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta (vj) 15.11.2012 - Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunta (vj) 30.06.2011 - Kansaneläkelaitoksen valtuutetut 30.06.2011 -
Aiemmat jäsenyydet ja tehtävät eduskunnan toimielimissä: Maa- ja metsätalousvaliokunta (vj) 03.05.2011 - 29.06.2011Sosiaali- ja terveysvaliokunta (vj) 03.05.2011 - 14.11.2012
Eduskuntaryhmät: Kansallisen kokoomuksen eduskuntaryhmä 20.04.2011 -
Yhteiskunnallinen toiminta
Kunnalliset luottamustehtävät: Vaasan kaupunginvaltuusto 1997-2004 Vaasan opiskelija-asuntosäätiön valtuuskunta (vpj) 2000- Vaasan kaupunginvaltuusto (vpj) 2005-
Merenkurkun liukasajoratasäätiön hallitus (pj) 2007-
Muut luottamustehtävät: Vaasan Sähkö oy:n hallitus 2001- KPO:n hallintoneuvosto 2006-
Sotilasarvo: Vääpeli

Toivola, Jani Petteri
Ammatti / Arvo: Näyttelijä, yrittäjä
Koulutus: Näyttelijä 2003 (Herbert Berghof Acting Studio)
Eduskuntatoiminta
Nykyiset toimielinjäsenyydet ja tehtävät: Lakivaliokunta 03.05.2011 - Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta 03.05.2011 -
Eduskuntaryhmät: Vihreä eduskuntaryhmä 20.04.2011 -

Tolvanen, Kari
Ammatti / Arvo:R rikosylikomisario, väkivaltarikosyksikön johtaja
Koulutus: Ylioppilas 1980 (Helsingin kaksoisyhteislyseo), poliisipäällystön virkatutkinto 1993 (Poliisiammattikorkeakoulu)
Työura / Elämäkertatietoja: Erilaisissa poliisitehtävissä 1982-, Väkivaltarikosyksikön johtaja 2001-
Eduskuntatoiminta
Nykyiset toimielinjäsenyydet ja tehtävät: Tarkastusvaliokunta 03.05.2011 - Hallintovaliokunta (vj) 03.05.2011 - Lakivaliokunta 03.05.2011 - Puolustusvaliokunta (vj) 03.05.2011 - Kansaneläkelaitoksen valtuutetut (vj) 30.06.2011 -
Eduskuntaryhmät: Kansallisen kokoomuksen eduskuntaryhmä 20.04.2011 -
Yhteiskunnallinen toiminta
Muut luottamustehtävät: Mielenterveyspoliittinen neuvottelukunta (pj) 2012-Rikosseuraamusalan neuvottelukunta (vpj) 2012- Patria Industries oyj:n neuvottelukunta 2012-

Torniainen, Ari Juhani
Ammatti / Arvo: Rakennusinsinööri, laskentapäällikkö
Koulutus: ylioppilas 1976 (Saimaan yhteislyseo), rakennusinsinööri 1983 (Lappeenrannan teknillinen oppilaitos (opisto))
Työura / Elämäkertatietoja: SRV Rakennus oy:n laskentapäällikkö 2003-, Skanskan (Polar-rakennus, Insinöörivoima oy) laskentapäällikkö ja laskentainsinööri 1985-2003, Lappeenrannan rakennesuunnittelun rakennesuunnittelija 1983-1985, Lappeenrannan teknillisen oppilaitoksen sivutoiminen tuntiopettaja (betonitekniikka) 1984-1986.
Eduskuntatoiminta
Nykyiset toimielinjäsenyydet ja tehtävät: Lakivaliokunta 30.06.2011 - Liikenne- ja viestintävaliokunta 30.06.2011 - Kansaneläkelaitoksen valtuutetut (vj) 30.06.2011
Aiemmat jäsenyydet ja tehtävät eduskunnan toimielimissä: Valtiovarainvaliokunta 03.05.2011 - 29.06.2011 Lakivaliokunta (vj) 03.05.2011 - 29.06.2011
Eduskuntaryhmät: Keskustan eduskuntaryhmä 20.04.2011 -
Yhteiskunnallinen toiminta
Kunnalliset luottamustehtävät: Lappeenrannan kaupunginvaltuusto 1997- Lappeenrannan kaupunginhallitus (pj) 2009-
Muut luottamustehtävät: Lappeenrannan Ravirata oy:n hallitus 2007- Suomen Keskustan puoluehallitus 2008- Suomen Keskustan Karjalan piiri (pj) 2008- Koripalloseura Catz rf. (pj) 2009- Etelä-Karjalan liiton maakuntavaltuusto (pj) 2009- Suomen kuntaliiton valtuusto 2009-
Sotilasarvo: Ylikersantti

Turunen, Kaj Valentin
Ammatti / Arvo: Yrittäjä
Koulutus: yrittäjän erikoisammattitutkinto 2008 (Jyväskylän ammattikorkeakoulu), Johtamisen erikoisammattitutkinto JET 2011 (Jyväskylän AMK + Pohjois-Karjalan AMK), rakennusmies 1978 (Savonlinnan ammattikoulu)
Työura / Elämäkertatietoja: Yrittäjä 30 vuotta.
Eduskuntatoiminta
Nykyiset toimielinjäsenyydet ja tehtävät: Lakivaliokunta 03.05.2011 - Talousvaliokunta 03.05.2011 - Tulevaisuusvaliokunnan jaosto Innostunut yhteiskunta 14.12.2011 -Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunta (vj) 10.06.2011 -
Eduskuntaryhmät: Perussuomalaisten eduskuntaryhmä 20.04.2011 -
Yhteiskunnallinen toiminta/ kunnalliset luottamustehtävät: Savonlinnan kaupunginvaltuusto 2013-
Muut luottamustehtävät: Suomen Teollisuussijoitus Oy:n sijoitusneuvosto 2011-Perussuomalaisten Etelä-Savon piirin piirihallitus (pj) 2011-



torstai 28. maaliskuuta 2013

RISTILLÄ ROIKUTAAN


"Miks meillä aina kaikki kaunis tahtoo kuolta", Eino Leino riimitteli aikoinaan. Tuli pohdittua asiaa näin kiirastorstaina, kun tuli mieleen, että joku tyyppi roikkui ristillä pari vuosituhatta sitten.  (Tässä ei nyt ole mitään kontekstiä leipätekstiin, mutta näin kriisin aikoina, sitä ihminen hapuilee apua sieltä sun täältä, helpottaakseen onnahtavaa oloaan.)
Tämä taas johti kysymykseen: Onko näin, että suomalaisista on hauskaa vain vahingonilo, selän takana juoruilu, saunominen, kännissä öriseminen, akankanto, avantouinti ja saappaanheitto.?




Vaikka aurinko paistoi koko päivän, olin saada ekumeenisen burn outin. Suomalainen on syntyjään melankolinen. Ja suomalaisen huumorin kärki perustuu aina jonkun mollaamiseen. Meiltä puuttuu rehevä kansallinen huumoriperinne, josta pimeän ja pitkän talven aikana voisi ammentaa virtaa akkuun.

Yksikään suomalainen taiteenlaji ei elä huumorista. Mollivoittoisissa lauluissa hoilotetaan yksinäisyydestä, pettämisestä ja jättämisestä. Kirjoissa kaikki on aina päin helvettiä tai joku on saanut tarpeekseen jostakin ja ryntää yksinäiselle ristiretkelle minuuttaan etsimään. Varhaisimmissa suomalaisissa maalauksissa ollaan sotimassa tai kyntämässä ypöyksin kivikkoista peltoa.

Toisin on muissa kulttuureissa. Ajatellaanpa vaikka japanilaisia. Siinä vasta ratkiriemukasta sakkia. Jo 1000 vuotta sitten siellä jalostettiin huumorin syvintä olemusta zen-kuvilla. Yhteinen piirre näille piirroksille on, että ne pyrkivät kuvaamaan maailmaa ja ympäristöä mitään pois sulkematta.

Kuvissa roimitaan surutta kotia, koulua ja kirkkoa. Vähän anglosaksiseen tapaan. Japanilaisen kirjallisuuden tutkija R.H. Blyth on sanonut:
 "Jokainen oikeaoppinen uskonto on aina huumorinvastainen ja huumori vieroksuu aina oikeaoppisuutta. Zen, ainoana, on mitä epäoikeaoppisin ja siksi se on, ja sen täytyy olla, humoristinen."

Zen-taiteilijat ovat kuvanneet muun muassa 1100-luvulla suuressa suosiossa olleita piereskelykilpailuja: Toinen joukkue hyökkää ahteri edellä ja puolustava joukkue käyttää aseinaan viuhkoja.

Ei tämä kyllä luterilaista naurata. Enemmän sitä hymähtelee lähikuppilassa Jaskan tokaisulle, että mitä yhteistä on pitkällä ja lyhyellä miehellä? No. Molemmilla yltävät jalat maahan. Meille suomalaisille tekisi hyvää oppia nauramaan itsellemme, vaikka tyhjän naurajasta ei miestä tulekaan.
Muuten olen sitä mieltä, että huulipunahallitus on pärjännyt hyvin nykytilanteessa.
Mukavaa pääsiäistä kaikille.  

keskiviikko 27. maaliskuuta 2013

ONKO TOSIAAN LOTTOVOITTO SYNTYÄ SUOMEEN TÄLLÄ VUOSITUHANNELLA?

Arkiston uumenista:

Joku taannoinen poliitikko loihi aikoinaan lausumaan, että on lottovoitto syntyä Suomeen. Juttu saattoi jopa pitää paikkansa kolme vuosikymmentä sitten, mutta nyt tilanne on toinen. Tarkastellaan asiaa kriittisesti. Kaikki saavutetut edut on menetetty, luokkaerot kasvavat, kouluja lakkautetaan ja opiskelupaikkoja karsitaan, mikä jo sinällään on kansakunnan hyvinvoinnin ja yleisen sivistyksen kannalta äärimmäisen idioottimaista.
Suomi on sellaisessa kusessa, että ministerit hapuilevat jo paniikkinappuloita. Nyt pitäisi saada jo yhteiskunnan tukiverkkoihinkin tipahtaneet kansalaiset pakkotalkoisiin.


"Haistakaa paska koko valtiovalta. Ette osaa muuta   kuin verottaa", Irwin lauloi 1976 menestyshitissään. Meno ei ole muuttunut miksikään noista ajoista. 

Reaaliansiot eivät ole nouseet neljäänkymmeneen vuoteen. Kartelliin verrattavat keskusliikkeet kusettavat tuottajia ja uhkailevat uusilla myyntisäännöillä ja suoranaisella kiristyksellä.
Tuottajat eivät saa perustaa omia suoramyyntikauppoja ja nyt heitä uhkaillaan jo sillä, että he joutuvat lunastamaan kaupan hyllylle jääneet myymättömät tuotteensa takaisin. Mikäli tuottaja ei tähän suostu, hän ei saa muitakaan artikkeleita hyllyille.

Vähittäiskaupat riistävät asiakkaita taas uusilla ja jatkuvilla, myös vaivihkaa tehtävillä hinnankorotuksilla. Suomessa ruoan hinta on kivunnut EU:n korkeimmaksi.

Ruokateollisuus on muuttunut kemianteollisuudeksi. Muistattehan taannoisen kääretorttu-uutisen.
EKP ja EU-komissio antoivat huomautuksen keskusliikkeiden vallasta ja liian suuresta markkinaosuudesta Suomessa, mutta keskustelu lakaistiin vähin äänin maton alle.
Voi olla, että aihe ei ole mieluinen keskusliikkeiden hallintoneuvostoissa viihtyville politiikoille. Valtiovalta ei tee elettäkään asian eteen. (linkki: Taloussanomat. Yle-EKP huolestui Suomen vähittäiskaupasta)
 
Verot nousevat, vuokrat nousevat, yleiset työolot ja työsuhteet ovat kurjistuneet. Väkeä irtisanotaan ja tilastolukemilla kusetetaan. Todellinen työttömyys huitelee jo siellä 800 000:n paikkeilla. Infrastruktuuria nakerretaan sisältäpäin. Kusetuksen makua on joka pikku asiassa. 2500 euron kotitalousvähennys ei suosi köyhiä eikä matalapalkkaisia eikä edes kurjistuvaa keskiluokkaa.

Sairaanhoitoa karsitaan ja vanhuksia jätetään heitteille. Etäisyydet hoitoon kasvavat. Kela niistää kaikesta mahdollisesta ja laistaa korvausvelvollisuuttaan. Sote-uudistuksen koko perusmalli on syvältä.

Yksityisyrittäjät ja pienyritykset ajetaan vakuutusyhtiöiden vakuutusmaksuilla niin ahtaalle tänä päivänä, että varteenotettavalla työllistävällä sektorilla kamppaillaan enenevässä määrin maksuhäiriöiden kourissa. Samanaikainen yleiskustannusten nousu ja marginaalinen 4,5 prosentin yhteisöveron lasku ei ole riittävä kannustin riskinottoon ja yrityksen perustamiseen.

Yritystuet pitäisi ohjata PK-yrityksille, koska ne ovat ainakin toistaiseksi elinkeinoelämän selkäranka Suomessa.

Julkiset palvelut on sysätty törkeästi ja omavaltaisesti nettiin, kännykkään ja ulkoistettu, vaikka perustuslain mukaan jokaisella on oikeus saada nämä palvelut ilman näitä taikakaluja ja lisääntyviä kustannuksia. Tehoton ja ylisuuri julkinen sektori megaetuineen syö yhteiskunnan varoja satoja miljoonia euroja vuodessa, mutta tämän epäkohdan korjaamiseksi ei tehdä elettekään.

Suomalaiset raksamiehet ovat työttömiä enenevässä määrin, rakentamisen laatu on suoraan sanottuna hanurista ja koko ala kipristelee syvissä vaikeuksissa. Harmaa talous on saavuttanut jo kipurajan ylittävät mittasuhteet ja suuryhtiöiden veronkierto tekee valtion kassaan satojen miljoonien eurojen loven. Verojärjestelmää pitää muuttaa niin, että työn tekeminen kannattaa laillisesti.

Kotimarkkinat eikä vienti vedä. Talouskasvu ylittää nipin napin nollarajan. Telakat tekevät kuolemaa. Näiden asioiden piti olla ensisijaisia asioita Hra. J. Kataisen johtamalle sixpackille. Vähemmän Brysselissä pörräämistä ja enemmän kotimaan asioiden kimpussa työskentelyä. No koko hallitus meni häneksi.
Lähtökohtaisesti valtiovallan ja aparaatin olisi pidettävä huolta kansalaisistaan, eikä kurjistaa veronmaksajien oloja.

Kataisen taannoiset horinat työpaikkojen säilyttämisestä kuulostavat jo älyvapaalta mantralta, jota hän hokee joka käänteessä. Suomi ei ole enää lamassa eikä edes syöksykierteessä. Nyt ollaan vapaassa pudotuksessa. On täysin selvää, ettei Suomi selviä ahdingosta tällä eduskunnalla eikä tällä hallituksella. On selvää, ettei päättäjillä ole pienintäkään käsitystä kuinka kovassa ahdingossa sadat tuhannet suomalaiset elävät ja joutuvat kamppailemaan yhä kurjistuvassa arjessa. ja nyt tämä ketku on ujuttautunut Sitran palkkalistoille!

Yhteistä isoa rahaa syydetään silmittömästi ympäri maailmaa kaikenmaailman vedätyksiin, mutta suomalaiset jätetään heitteille. Idioottimaista kotouttamisrahaa maksetaan vätyksille, joilla ei ole aikomustakaan tehdä muuta kuin käydä rahaluukulla kolme vuotta.
Ja samaan aikaan suomalainen saa väsätä hiki hatussa lippuja ja lappuja virastoihin, että saisi edes lapsille ruokaa.
Ay-liike sutii ties missä jalkojen välissä. Kulttuuria ja urheilua tuetaan kansan pelihimon turvin. Yleinen moraali on rapissut ministereiden ja kansanedustajien esimerkkiä noudattaen. ( Lue myös: Eduskunnan konnagalleria)
Ei ole ihme, jos kansa ei enää usko politiikkaan eikä päättäjiin.

YRITTÄJÄT HIRSIPUUSSA

(Tämä oli tilanne seitsemän vuotta sitten. Nyt voi vain aavistella kuinka iso luuta lakaisee. On ilmeistä, ettei korona-epidemian jälkeen pienyrittäjien rintamalle jää muuta kuin savuavat rauniot, ellei valtio tule apuun. Tämä on tietenkin silkkaa toiveajattelua.
Etä se siitä solidaarisuudesta. Tähdellisempää on turvata pohatoiden osingot ja kaverien yritykset.)

Joka viides yksinäisyrittäjä elää köyhyysrajalla. Köyhien yrittäjien määrä on vakiintunut nykyiselle tasolleen 2000-luvulla. Lama lisää yrittäjien määrää myös sosiaalitoimistoissa. Tilanne on vain pahentunut sitten viime kevään. Parhaillaan Suomessa on meneillään varsinainen konkurssien ja loppuunpalamisen sesonkiaika.



Pienet yrittäjät ova olleet suola työllisyyden ylläpitäjänä. Tänä päivänä ainoastaan hullu perustaa yrityksen. Homma on tehty niin hankalaksi ja kalliiksi. Vielä hullumpi uskaltaa palkata yritykseensä ulkopuolista työvoimaa.

Tilastokeskuksen
tiedot piirtävät karua kuvaa suomalaisen pienyrittäjän tilanteesta. Etenkin yksinäisyrittäjien tilanne on heikko. Joka viides yksinäisyrittäjä jää tuloissa köyhyysrajalle tai sen alapuolelle. Pienyrittäjien liitossa ihmetellään, mihin päättäjien lupaukset ovat kadonneet.

-Jos kouluarvosanoilla nykyhallitusta arvioi, niin arvosana asettuu vitosen tai kuutosen tietämille, arvioi Suomen pienyrittäjien puheenjohtaja Harri Jyrkiäinen.
-Kansanedustajat voisivat katsoa peiliin ja kysyä, mitä he ovat tehneet pienyrittäjien aseman eteen, puuskahtaa yrittäjä Martti Ollila.

Tiedot yrittäjien tulotilanteesta ilmenevät Tilastokeskuksen tiedoista. Vuoden 2009 luvut julkaistiinn viime keväänä. Tilastokeskuksesta kerrotaan, että suuria muutoksia tulotilastoissa ei ole tapahtunut ja esimerkiksi yksinäisyrittäjien asema ei ole parantunut.
Yrittäjien tulojen tilastointi on hankalaa, sillä osa yrityksistä toimii satunnaisesti ja yrittäjän tulot muodostuvat osin myös palkkatyöstä. Yrittäjäksi merkitään silloin, kun päätulonlähteeksi on ilmoitettu yrittäjätulo.

Lama toi yrittäjät sosiaalitoimistoon
Talouden taantuma toi yrittäjiä myös toimeentulotukijonoon. Esimerkiksi Helsingin sosiaalitoimistoissa yrittäjien määrä kasvoi viidenneksen vuonna 2009. Silti kaikista asiakkaista yrittäjiä on vain alle prosentti.

Lamavuotena sosiaalitoimiston asiakkaiksi tuli yrittäjiä etenkin ravintola-, kampaamo- ja rakennusalalta. Ajan henki tuntuu toimeentulotukiluukulla.
- Isot rakennusfirmat vaativat, että kirvesmiehet perustavat esimerkiksi toiminimen ja sillä tavalla tekevät panoksensa rakennusfirmantyöhön, mutta kuitenkaan töitä ei riittävästi ole, kertoo Helsingin sosiaalisen ja taloudellisen tuen päällikkö Leila Palviainen.

Toimeentulotuesta ei riitä pitkään apua yrittäjälle. Helsingissä pääsäännöksi on muodostunut kolmen kuukauden toimeentulotuki. Tämän jälkeen tuki katsotaan yritystoiminnan edistämiseksi, ja tuen maksaminen lopetetaan.

-Toki meillä tehdään tapauskohtaista harkintaa, mutta usein se on kolmen kuukauden toimeentulotuki, jonka jälkeen tuen katsotaan olevan yritystoiminnan tukemista, Palviainen sanoo.

Pienyrittäjät pitävät yrittäjien sosiaaliturvaa perustuslain vastaisena.
-Perustuslaki Suomessa takaa, että Suomessa ihmisillä on yhtäläinen oikeus ja näin ei todellakaan ole, lataa Suomen pienyrittäjien puheenjohtaja Harri Jyrkiäinen.

Starttiraha tuottaa osin elinkelvotonta liiketoimintaa
Suomessa yrittäjäksi ryhtyviä kannustetaan ja tuetaan alkuun starttirahoilla. Suosittu järjestelmä auttaa yrittäjiä selviämään alkuvuosien niukkuudesta. Mutta onko starttirahalla myös kääntöpuolensa? Tukeeko starttiraha myös elinkelvottomia liikeideoita?

-Alkutaipaleella yrittäjä tarvitsee alkupääomaa, jotta toiminta saadaan käyntiin. Toisaalta on myös niin, että starttiraha saattaa vääristää yrittäjän näkemystä yritystoiminnasta, Suomen pienyrittäjien puheenjohtaja Harri Jyrkiäinen vastaa.

Suuri osa aloittavista yrityksistä ei kanna muutamaa vuotta pidemmälle. Jyrkiäinen laskee, että alkuvuosien investoinnit kannattavat tai ovat kannattamatta kahden kolmen vuoden kuluttua.
- Jotain tilanteesta kertoo se, että noin puolet uusista yrityksistä lopettaa toimintansa muutamassa vuodessa.

ALV-korotukset kurittaisivat pieniä
Pienyrittäjät vaativat tulevalta hallitukselta selkeitä toimia pienyrittäjien hyväksi. Pienyrittäjät vaativat esimerkiksi Martti Hetemäen verotyöryhmän esittämien alv-korotusten torppaamista, sillä mahdolliset korotukset vaikeuttaisivat pienyrittäjien asemaa entisestään.

-Kaikkein vaikein tilanne on kuluttajasektorilla toimivilla yrityksillä, joiden on hyvin vaikea siirtää alv-korotuksia hintoihin. Tällöin korotuksissa on suoraan kyse yrittäjän työn verottamisen kiristämisestä, Jyrkiäinen sanoo.
Myös yrittäjien sosiaaliturvan ja konkurssilainsäädännön uudistaminen nousee vaatimuslistalle.

-Suomeen tarvittaisiin uusi konkurssilaki. Mallia tulisi ottaa Yhdysvalloista niin, että konkurssin jälkeen yrittäjä ei ajautuisi 15 vuoden velkavankeuteen, vaan omaisuuden menettämisen jälkeen olisi madollista aloittaa puhtaalta pöydältä, Jyrkiäinen sanoo.

Lähteet: YLE Uutiset / Matti Keränen

tiistai 26. maaliskuuta 2013

KÄYTÄNNÖN PÄÄTÄNTÄVALTA KATEISSA


OIKEASTAAN OTSIKON PITÄISI OLLA: PÄÄTÖKSENTEKO VIERASTAA DEMOKRATIAA!

Arja Alho toimi SDP:n kansanedustajana 16 vuoden ajan. Edustajan aikojaan hän ei muistele kovinkaan demokraattisessa valossa. Alho kirjoittaa, että kansanedustajana ollessaan hänen mielipiteitään ei puoluekokouksissa otettu huomioon puhumattakaan, että niillä olisi ollut todellista merkitystä lopullisen päätöksenteon kannalta.



Alho koki tämän erikoiseksi sen vuoksi, että kansanedustajien alkuperäinen toimintaperiaate on kokoontua, keskustella asioista ja vasta sen jälkeen muodostaa kantansa. Puolueen sisältä hänelle sittemmin kerrottiin, että puolueen johto sekä hallitus ovat ne paikat, joissa todellinen valta sijaitsee.

Riviedustajan kausien jälkeen Alho toimi valtiovarainministerinä kahden ja puolen vuoden ajan. Valta-asetelmat eivät kuitenkaan muuttuneet.  Alho kirjoittaa, että vaikka hän pääsi ministeriksi asti, niin mikään ei todellisuudessa muuttunut. Kriittistä keskustelua valtiojohdon jäsenten välillä ei paljoakaan käyty ja päätöksenteon agendaan ei pystytty vaikuttamaan tavalla, joka olisi johtanut käytännön päätöksentekoon. Yhteistyömahdollisuuksien puuttuessa hän joutui itse rakentamaan omat kommunikointiverkostonsa eri toimijoiden välille.

Alhon väitöskirjan mukaan nykyisellä järjestelmällä on seurauksensa, mikä on johtanut yhteiskunnallisen vaikuttamisen kiinnostavuuden vähentymiseen. Vielä ennen 1980-lukua noin 80 prosenttia äänioikeutetuista henkilöistä käytti oikeutensa hyväkseen. Sen jälkeen vaalien äänestysvilkkaus on laskenut tasaisesti ja on tällä hetkellä noin 70 prosenttia. Kadonnut kymmenen prosenttia koostuu enimmäkseen työväenluokasta.

Alho kirjoittaa, että eri tutkimuksien mukaan suomalaiset, eritoten työläiset, eivät luota poliittiseen järjestelmään. Suomalaisten kyllästyneisyys politiikkaan johtuu pääosin keskustelun ja päätäntävallan katoamisesta taustatoimijoiden piireihin.

Tutkija Anu Kantolan mukaan päätäntävallan siirtyminen 1990-luvun talouskriisin jälkeen taloudellisen sektorin käsiin on johtanut tilanteeseen, jossa julkiselle keskustelulle ei enää ole sijaa. Sen sijaan, että asioista keskusteltaisiin aidosti, ovat poliittiset prosessit suljettuja, joihin kansalaiset eivät pääse vaikuttamaan.

Rahamiesten valtaannousu
Tutkijatohtori Tomi Oinas Jyväskylän yliopistosta kirjoittaa Businesseliitti -pro-gradu tutkielmassaan, että suuryritysten johto käyttää suurta taloudellista valtaa nyky-Suomessa. Suuryritysten korkein johto muodostaa nykyisin tärkeimmän ja vaikutusvaltaisimman ryhmän talouden toimijoista. Sen päätäntä- ja vaikutusvalta on lisääntynyt entisestään viimeisten vuosikymmenien aikana.

Oinaan mukaan Suomen kansantalous on perinteisesti ollut yksi Euroopan unionin keskittyneimmistä ja on sitä edelleen. 1990–luvun lama toi tullessaan Suomen talouden pääomaleirin uudelleenjärjestelyn. Vanhat pääomaleirit alkoivat purkautua ja ryhmittyä uudelleen.

Oinas kirjoittaa, että yksi merkittävimmistä muutoksista oli Suomen talouselämän perinteisen pankkikeskeisen rakenteen purkautuminen. Säännöstelyn purkaminen ja markkinoiden avaaminen kansainväliselle kilpailulle johtivat kokonaisvaltaiseen muutokseen pankkien välisessä kilpailutilanteessa.

Tämä ei kuitenkaan johtanut kilpailijoiden määrän lisääntymiseen vaan pankkisektorin keskittymiseen.
- Laman jälkeen talouden monopolisoituminen on kiihtynyt entisestään, Suomessa toimii vain yksi suuri liikepankki ja tukkukaupan kahden suurimman keskusliikkeen osuus päivittäistavarakaupasta on jo yli 60 prosenttia. Tämä talouden jatkuva keskittyminen on siirtänyt vallan yhä harvempien käsiin. Tämä taloudellisen vallan keskittymisen ja demokratian välinen ongelma on tiedostettu jo pitkään.
- Suuri 1990-luvun lama toimi siis eräänlaisena bulvaanina, jonka turvin tehtiin suuriayhteiskunnallisia reformeja, joista kaikkia ei voida pitää lamasta nousemiselle välttämättöminä ratkaisuina, vaan pikemminkin ideologisina valintoina.

- Laman aikana tehdyt sosiaalietuuksien muutokset johtuivat itse laman lisäksi siitä, että lama mahdollisti talouseliitin jo paljon ennen lamaa tavoitteleman politiikan toteutumisen. Tähän politiikkaan kuuluivat mm. markkinaehtoisuuden läpilyönti, tulonjakosuhteiden muutos pääomatulojen ja voittojen hyväksi, viennin kilpailukyvyn palauttaminen, valtion tehtävien uudelleenorganisointi, julkisen sektorin laajenemisen pysäyttäminen ja hyvinvointimenojen kasvun jarruttaminen.

- Näistä keskeisimmät liittyvät nimenomaan suomalaisen hyvinvointivaltion osittaiseen alasajoon ja tulonsiirtojen leikkaamiseen. Monet ratkaisuista pohjautuivat erityisesti yritysjohtajien kannattaman markkinaohjauksen lisäämisen ideologiaan, josta käytetään yleisimmin nimitystä uusliberalismi. Tämä näkemys ideaalista yhteiskunnan tilasta ja toimintamallista levisi laman jälkeisenä vuosikymmenenä laajalle, mutta se sai syntynsä talouden keskeisimmän instituution huipulla, suuryritysten johdossa, tutkija Oinas kirjoittaa.

Businesseliitin agendat
Oinas kertoo, että 1990-luvun alussa Suomea hallitsi yksi ja yhtenäinen valtaeliitti. Yhteiskunnan eri sektoreilla ylimmissä johtavissa asemissa olevien henkilöiden muodostama ryhmä oli rekrytoitumismalliltaan suhteellisen suljettu ja erottui useiden ominaisuuksiensa suhteen valtaväestöstä.

- Valtaeliitti koostui kansaa selvästi paremmin koulutetuista, selvästi suurituloisemmista, Etelä-Suomessa asuvista sekä siellä nuoruutensa viettäneistä, poliittisesti oikeistolaisemmista ja kodin kulttuuripääoman suhteen parempiosaisista miehistä. Verrattuna valtaväestöön keskeiset valta-asemat miehittänyt ryhmä oli sosiaaliselta taustaltaan varsin yläluokkainen, maanviljelijä- ja työntekijäperheiden lapsilla oli valtaeliitissä selvä aliedustus.

- Myös eri eliittiryhmien välinen vuorovaikutusverkosto oli suhteellisen tiivis ja keskeisinä yhteen kytkevinä instituutioina toimivat tuolloin joukkotiedotusvälineet, yksityiset yritykset ja pankit. Vuorovaikutus toimi käytännössä varsin pitkälti epävirallisten henkilökohtaisten kontaktien kautta, joilla oli myös keskeinen merkitys yhteiskuntapoliittisessa vallankäytössä.
- Keskeisimpänä verkostoa integroivana instituutiona olivat yksityiset yritykset. Myös asenteiden suhteen valtaeliitti oli 1990-luvun alussa suhteellisen yhtenäinen. Eri eliittiryhmät olivat varsin yhtenäisiä muun muassa käsityksissään instituutioiden yhteiskunnallisesta vaikutusvallasta, mutta erosivat selvästi kansasta.

Oinaan tutkimusten mukaan kansalaismielipidettä ja businesseliitin asenteita voimakkaimmin erottavat väittämät liittyivät keskeisiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin, erityisesti tasa-arvoiseen tulonjakoon sekä työntekijöiden ja työnantajien etujen yhteneväisyyteen.
- Suurin yksittäinen asenne-ero kansan ja businesseliitin välillä koskee nimenomaan tulojaon tasaamista. Businesseliitti vastusti voimakkaasti tasa-arvoperiaatteen noudattamista tulojakopolitiikassa, kun taas kansa oli yhtä yksimielisesti tasa-arvoisen tulonjakopolitiikan kannalla
.
- Suuryritysjohto myös koki, että suomalainen markkinatalous toimisi tehokkaammin mikäli se sallisi nykyistä suuremmat tuloerot. Kansa suhtautui tähän väitteeseen varsin skeptisesti. Kansa myös koki, että nykyinen suomalainen markkinatalous tuottaa liian suuria tulo- ja hyvinvointieroja, businesseliitin mielestä tilanne oli päinvastainen. Sittemmin tuloerot ovat myös kasvaneet businesseliitin toivomalla tavalla, jyrkästi.

- Poliittisten voimien ja markkinavoimien välillä vallitsevan vahvan jännitteen olemassaolosta sekä kansa että businesseliitti oli pitkälle samaa mieltä, tosin erilaisin näkökohdin. Kansa näki suomalaisen yhteiskunnan ajautuneen liiaksi markkinavoimien ohjattaviksi, kun taas businesseliitti ei ollut tilanteesta juurikaan huolissaan. Molemmat ryhmät katsoivatkin, että poliittiselta päätöksenteolta oli siirtynyt paljon valtaa talouden toimijoille. Kansa kokeekin, että markkinavoimista on tullut ylin päättäjä, jonka asettamiin ehtoihin poliitikkojen on mukauduttava.

- Businesseliitin asenteellinen yhtenäisyys on varsin suurta. Erityisen leimallista tälle asenteiden yhtenäisyydelle on erittäin laaja-alainen ja lähes yksimielinen uusliberalistisen eetoksen kannattaminen. Yksityistämisen lisäämisen ja julkisen sektorin alasajon kannattaminen, siis markkinaohjauksen korostaminen, on siten businesseliittiä kaikkein voimakkaimmin yhdistävä asenteellinen ulottuvuus, Oinas kirjoittaa.

Järjestelmä ja eliitti vai eliitin järjestelmä
Pitkäaikainen yhteiskuntavaikuttaja Esko Seppänen kirjoittaa yhteiskuntaa käsittelevässä artikkelissaan lempiekonomistaan Nicholas Georgescu-Roegesta, (Kuvassa) joka oli löytänyt termodynamiikan entropianlain ja taloustieteen epäpyhän yhteyden:


”Jokainen eliittiryhmä luo aina uuden sosiaalis-poliittisen mytologian, jonka avulla tilanne pysyy hallinnassa ja jonka avulla eliitti pystyy ylistämään itse tuottamiensa hallinnollisten palvelujen arvoa rahvaan silmissä saaden sillä tavalla omien etujensa kaikkinaisen lisääntymisen näyttämään itsestään selvältä”.

Seppänen selventää, että Georgescu-Roegen tarkoitti tällä sitä, että valta on taistelua siitä, kuka kulloinkin on yhteiskunnassa subjekti, kenen tekeminen on tärkeää, kuka maksaa, kenellä on hengen hegemonia ja ketä haastatellaan. Toisin sanoen valta on sitä, että hallitseva eliitti pystyy esittämään oman etunsa yleisenä.
Seppäsen mukaan demokratia ja kansanvalta ovat voimattomia nykyisen finassijärjestelmän edessä. Seppänen näkee, että reaalisosialismin romahduksen jälkeen keinottelukapitalismin villi ja vapaa henki muutti systeemin luonteen. Hän kertoo, että elämme tänään finanssikapitalismissa, joka on markkinavoimien diktatuuri. Siinä ei tunneta demokratiaa.

Seppänen toteaa vallankäytön suosivan moniselitteistä, hämärää ja auktoriteetin tulkinnasta riippuvaa oppia. Toisin sanoen vallankäytön rajat ovat hämärtyneet ja poliitikot käyttävät tiedoitustapaa, jolla hehkutetaan tuloksia ja asioita, joilla ei ole kouriintuntuvaa mittaa. Kotimaisittain kyse on yleensä poliitikkojen hehkuttamasta suomalaisesta hyvinvointivaltiosta, jota ei todellisuudessa ole olemassa.

Seppänen pohtii, että nykyinen järjestelmä on enemmän teologiaa kuin tiedettä. Sen lainalaisuudet perustuvat uskoon markkinoiden ihmeitä tekevästä voimasta. Se perustuu uskoon, että markkinavoimien kanssa ovat liitossa kaikkivoipaiset Pyhä Henki, taikuri Oz ja herra Pii Poo. Toisin sanoen Seppänen halusi ilmaista, että nykyiselle markkinavetoiselle järjestelmälle ei ole olemassa järkiperäisiä perusteita.

Seppänen toteaa, että nykyjärjestelmässä häntä heiluttaa koiraa eli toisin sanoen poliitikot, joiden pitäisi edustaa kansaa, pomppivat markkinavoimien pillin tahdissa. Jos kansanvalta alkaa uhkaamaan järjestelmää, niin markkinavoimat laittavat järjestelmän ruotuun finanssisektorin keinoin. Tällä Seppänen viittasi velkatalouden ja pääoman vapaan liikkuvuuden liittoon, joka mahdollistaa valtioiden taloudellisten toimintamahdollisuuksien köyhdyttämisen.

Lähteet:
Esko Seppänen
http://www.eskoseppanen.net/index.php?option=com_content&view=section&layout=blog&id=6&Itemid=27
Tomi Oinas, Businesselite -pro-gradu tutkielma, 2005, Jyväskylän yliopisto
https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/11705/URN_NBN_fi_jyu-2005209.pdf?sequence=1
Arja Alho, Silent democracy, noisy media -väitöskirja, 2004, Helsingin yliopisto
https://helda.helsinki.fi/handle/10138/10820
Taloussanomat
http://www.taloussanomat.fi/raha/2010/12/06/nain-suomi-jakautuu-kahtia/201016851/139

maanantai 25. maaliskuuta 2013

ERIKOINEN HEEBO


Søren Aabye Kierkegaard (5. toukokuuta 1813 Kööpenhamina –11. marraskuuta 1855
 Kööpenhamina) oli tanskalainen teologi ja filosofi, joka on vaikuttanut merkittävästi sekä kristilliseenteologiaanfenomenologiaan että eksistentialismiin.
Eräs Kierkegaardin elämään ja tuotantoon voimakkaasti vaikuttanut seikka 
oli hänen purkautunut kihlauksensa 
Regine Olsenin kanssa. Kierkegaard oli ilmeisesti syvästi rakastunut, mutta
Kierkegaard syntyi seitsenlapsisen perheen nuorimpana. Hän suoritti teologian 
kandidaatin tutkinnon vuonna 1840 ja väitteli teologian maisteriksi vuonna 1841. 
Kierkegaard ei kuitenkaan hakeutunut papin uralle. Kierkegaard eli
enimmäkseen kauppiasisänsä Michael Kierkegaardin hankkimalla
varallisuudella, jonka turvin hän kykeni kirjoittamaan ja julkaisemaan
teoksiaan ja
Øieblikket-sanomalehteä. Kierkegaard teki koko elämänsä aikana vain kolme
kuukautta palkkatyötä – nekin latinan opettajana.
Eräs Kierkegaardin elämään ja tuotantoon voimakkaasti vaikuttanut seikka 
oli hänen purkautunut kihlauksensa Regine Olsenin kanssa. Kierkegaard oli ilmeisesti syvästi rakastunut, mutta kuitenkin oma-aloitteisesti purki 
kihlauksen tuntemattomasta syystä.
Valtaosa Kierkegaardin tuotannosta keskittyy pohtimaan yksilön suhdetta kristinuskoon ja
Jumalaan. Kierkegaard hyökkäsi erityisesti silloista hegeliläisyyttä ja
Tanskan valtiokirkkoa
vastaan. Toisaalta Kierkegaardin tuotantoa on vaikea luonnehtia kokonaisvaltaisesti: hän kirjoitti valtaosan teoksistaan salanimillä, jotka
saattoivat nähdä todellisuuden hyvin erilaisilla tavoilla.
Omalla nimellään ja eri salanimillään Kierkegaard kirjoitti kolmisenkymmentä teosta.
Kierkegaardin salanimiä olivat esimerkiksi Viktor Eremita, Constantin
Constantius ja Johannes Climacus.
Kierkegaardia on myöhemmin kutsuttu fideistiksi, sillä hän hylkää järjen todellisuuden
perusteiden etsinnässä ja sen sijaan kääntyy ihmisen sisäisen tunteen
puoleen. Kierkegaard
pitää kristinuskoa suurimpana mahdollisena paradoksina, joka on mahdollista omaksua vain
uskon hypyllä. Kristillistä kirkkoa hän arvosteli sen orjuuttavuudesta, ja
kannustikin ihmisiä löytämään ”oman uskonsa”. Teoksessaan Pelko ja 
vavistus (1843) Kierkegaard ihannoi Abrahamia, joka luottaa Jumalaan niin syvällisesti, että on Jumalan käskystä valmis uhraamaan oman poikansa 
Iisakin. Kierkegaardin pääteoksena pidetään yleensä Päättävää 
epätieteellistä jälkikirjoitusta (1846), jossa Kierkegaard käy läpi ajattelunsa tärkeimpiä teemoja ja selventää käsitystään esteettisestä, eettisestä ja uskonnollisesta olemisen tasosta.
  • Enten – Eller (1843, suom. aforistinen avausjakso Välisoittoja, lukuja 
  • nimellä Mozart-
  • esseet sekä kaunokirjallinen Viettelijän päiväkirja)
  • Frygt og Bæven (1843, suom. Pelko ja vavistus)
  • Gjentagelsen (1843, suom. Toisto, kaunokirjallisuutta)
  • Begrebet Angest (1843, suom. Ahdistus)
  • Philosophiske Smuler (1844, suom. Filosofisia muruja)
  • Stadier paa Livets Vei (1845, ensimmäinen osa suom. In vino veritas, kaunokirjallinen)
  • Afsluttende uvidenskabelig Efterskrift (1846, suom. Päättävä 
  • epätieteellinen jälkikirjoitus, filosofinen pääteos)
  • En literair Anmeldelse (1846)
  • Kjerlighedens Gjerninger (1847, suom. Rakkauden teot)
  • Lidelsernes evangelium: Christelige Taler (1848, suom. Kärsimysten evankeliumi)
  • Sygdommen til Døden (1849, suom. Kuolemansairaus)
  • Indøvelse i Christendom (1850)
  • Af en endnu Levendes Papirer: Udgivet mod hans Villie (1838)
  • Om Begrebet Ironi med stadigt Hensyn til Socrates (1841, 
  • maisterinväitös)
  • Enten – Eller: Et Livs-Fragment udgivet af Victor Eremita, 1–2 (1843, osasuomennoksia Viettelijän päiväkirjaVälisoittoja ja Mozart-esseet)
  • To opbyggelige Taler (1843)
  • Frygt og Bæven: Dialektisk Lyrik af Johannes de Silentio (1843, suom. Pelko ja vavistus: Dialeketista lyriikkaa)
  • Gjentagelsen: Et Forsøg i den experimenterende Psychologi af 
  • Constantin Constantius 
  • (1843, suom. Toisto)
  • Tre opbyggelige Taler (1843)
  • Fire opbyggelige Taler (1843)
  • Begrebet Angest: En simpel psychologisk-paapegende Overveielse i 
  • Retning af det 
  • dogmatiske (1843, suom. Ahdistus)
  • To opbyggelige Taler (1844)
  • Tre opbyggelige Taler (1844)
  • Philosophiske Smuler eller En Smule Philosophi af Johannes 
  • Climacus, udgivet af S. Kierkegaard (1844, suom. Filosofisia muruja)
  • Problem om Arvesynden af Vigilius Haufniensis (1844)
  • Forord: Morskabslæsning for enkelte Stænder efter Tid og Leilighed 
  • af Nicolaus 
  • Notabene (1844)
  • Fire opbyggelige Taler (1844)
  • Tre Taler ved tænkte Leiligheder (1845)
  • Stadier paa Livets Vei: Studier af Forskjellige (1845, osasuomennos 
  • In vino veritas)
  • Afsluttende uvidenskabelig Efterskrift til de philosophiske Smuler: 
  • Mimisk-pathetisk-
  • dialektisk Sammenskrift, Existentielt Indlæg, af Johannes Climacus
  • Udgiven af S. 
  • Kierkegaard (1846, suom.Päättävä epätieteellinen jälkikirjoitus)
  • En literair Anmeldelse: To Tidsaldre, Novelle af Forfatteren til ”en 
  • Hverdags-Historie”
  • udgiven af J. L. Heiberg (1846)
  • Opbyggelige Taler i forskjellig Aand (1847)
  • Kjerlighedens Gjerninger: Nogle christelige Overveielser i Talers 
  • Form (1847, suom. 
  • Rakkauden teot: Muutamia kristillisiä mietteitä puheiden muodossa)
  • Lidelsernes Evangelium: Christelige Taler (1847, suom. Kärsimysten evankeliumi: 
  • Kristillisiä puheita)
  • Lilien paa Marken og Fuglen under Himlen: Tre gudelige Taler (1849, suom. Kedon 
  • kukka ja taivaan lintu: Kolme puhetta)
  • Tvende ethisk-religieuse Smaa-Afhandlinger af H.H. (1849)
  • Sygdommen til Døden: En christelig psychologisk Udvikling til 
  • Opbyggelse og 
  • Opvækkelse. Af Anti-Climacus, udgivet af S. Kierkegaard (1849, 
  • suom. Kuolemansairaus)
  • ”Ypperstepræsten” - ”Tolderen” - ”Synderinden”, tre Taler ved 
  • Altergangen om Fredagen 
  • (1849)
  • Indøvelse i Christendom af Anti-Climacus. Nr. I. II. III, udgivet af S. Kierkegaard (1850)
  • En opbyggelig Tale (1850)
  • To Taler ved Altergangen om Fredagen (1851)
  • Til Selvprøvelse: Samtiden anbefalet (1851, suom. Itsensä-
  • koettelemiseksi)
  • Om min Forfatter-Virksomhed (1851)
  • Dette skal siges; saa være det da sagt (1855)
  • Synspunktet for min Forfatter-Virksomhed: En ligefrem Meddelelse, 
  • Rapport til Historien (kirjoitettu 1848, julkaistu postuumisti 1859)
  • Dømmer selv: Til Selvprøvelse Samtiden anbefalet. Anden Række. (kirjoitettu 1851–52,
  • julkaistu postuumisti 1876)
  • Bogen om Adler (kirjoitettu 1846–47, julkaistu postuumisti 1916)
  • Ahdistus. (Begrebet angest, 1843.) Suom. Eila ja Johan Weckroth. Gummerus, 1964.
  • Viettelijän päiväkirja. (Forførerens dagbog, teoksesta Enten – eller, 
  • 1843.) Suom. V. A. Koskenniemi (1907, nimellä Teoksia, osa 2: 
  • Joko – tahi: Katkelma elämästä). WSOY, 
  • 1960.
  • Välisoittoja. (Alkuteos sisältyy teokseen Enten – eller, 1843.) Suom. 
  • Torsti Lehtinen. 
  • Kirjapaja, 1988.ISBN 951-621-882-2.
  • Mozart-esseet. (De umiddelbare erotiska stadier, eller, Det musikalsk-erotiske, teoksesta 
  • Enten – eller, 1843.) Suom. Olli Mäkinen. Like, 2002. 
  • ISBN 951-578-939-7.
  • Itsensäkoettelemiseksi. Teoksia, osa 1. Suom. G. A. Heman. WSOY, 
  • 1907.
  • Pelko ja vavistus: Dialektista lyriikkaa. (Frygt og bæven: Dialektisk 
  • lyrik, 1843.) Suom. 
  • Torsti Lehtinen. Helsinki: WSOY, 2001. ISBN 951-0-25138-0.
  • Toisto. (Gjentagelsen, 1843.) Suom. Olli Mäkinen. Atena, 2001. 
  • ISBN 951-796-234-7.
  • Filosofisia muruja. (Philosophiske smuler, eller, En smule philosophi, 
  • 1844.) Suom.t 
  • Janne Kylliäinen. Summa, 2004. ISBN 952-5418-09-X.
  • Päättävä epätieteellinen jälkikirjoitus. (Afsluttende uvidenskabelig 
  • efterskrift til de 
  • philosophiske smuler, 1844.) Suom. Torsti Lehtinen. WSOY, 1992. 
  • ISBN 951-0-18119-6.
  • Eräänlainen kiusaus: Søren Kierkegaardin ajatuksia luovuudesta
  • Valikoima mietelmiä 
  • teoksesta Päättävä epätieteellinen jälkikirjoitus. Suom. Torsti Lehtinen. Savukeidas, 2011. 
  • ISBN 978-952-268-001-3.
  • In vino veritas. (In vino veritas, ilmestynyt teoksessa Stadier paa livets 
  • vei: Studier af 
  • forskjellige, 1845.) Suom. Torsti Lehtinen. WSOY, 1996. 
  • ISBN 951-0-21011-0.
  • Anti-climacus: Kuolemansairaus: Kristillis-psykologinen kehitelmä mielenylennykseksi 
  • ja herätykseksi. (Sygdommen til døden: En christelig psychologisk 
  • Udvikling til opbyggelse og opvækkelse. Af Anti-Climacus, udgivet af S. Kierkegaard, 1849.) Suom. J. A. Hollo.
  • WSOY, 1924.
  • Rakkauden teot: Muutamia kristillisiä mietteitä puheiden muodossa. (Kjerlighedens 
  • gjerninger: Nogle christelige overveielser i talers form, 1847.) Suom. 
  • J. Hollo. Porvoo: 
  • WSOY, 1926.
  • Kärsimysten evankeliumi: Kristillisiä puheita. (Lidelsernes evangelium: Christelige taler, 
  • 1847.) Suom. Niilo Syvänne. Porvoo: WSOY, 1948.
  • Kedon kukka ja taivaan lintu: Kolme puhetta. (Lilien paa marken og 
  • fuglen under himlen: 
  • Tre gudelige Taler, 1849.) Suom. Heikki Linnove. WSOY, 1915.
  • Teoksia. Osa: 1: Itsensä-koettelemiseksi. (Til selvprøvelse, 1851.) 
  • Suom. G. A. Heman. WSOY, 1907.
  • Alex, Ben: Søren Kierkegaard: Ajattelijan elämä. (Søren Kierkegaard: 
  • An authentic life, 
  • 1997.) Suomennos: Tytti Träff, Torsti Lehtinen. Helsinki: Kirjapaja, 1998.
  •  ISBN 951-625-508-6.
  • Eronen, Annika: Usko Arkhimedeen pisteenä. Niin & näin, 2001, nro 3. 
  • Artikkelin verkkoversio.
  • Lehtinen, Torsti: Søren Kierkegaard: Intohimon, ahdistuksen ja 
  • huumorin filosofi
  • Helsinki: Kirjapaja, 1990. ISBN 951-625-022-X.
  • Lehtinen, Torsti: Eksistentialismi: Vapauden filosofia. Helsinki: 
  • Kirjapaja, 2002. 
  • ISBN 951-625-723-2.
  • Mäkinen, Olli: Moderni, toisto ja ironia: Søren Kierkegaardin estetiikan aspekteja ja Joseph Hellerin Catch-22. Väitöskirja, Oulun yliopisto. 
  • Acta Universitatis Ouluensis. 
  • Series B, Humaniora, 55. Oulu: Oulun yliopisto, 2004. 
  • ISBN 951-42-7267-6Teoksen
  •  verkkoversio (PDF).
  • Thielst, Peter: Elämä ymmärretään taaksepäin, mutta se täytyy elää eteenpäin: 
  • Kertomus Søren Kierkegaardista. (Livet forstås baglaens, men må 
  • leves forlaens: 
  • Historien om Sören Kierkegaard, 1994.) Suomentanut Torsti Lehtinen. 
  • Helsinki Porvoo 
  • Juva: WSOY, 1999. ISBN 951-0-23455-9.
  • Thulstrup, Marie Mikulová: Kierkegaard i kristenlivets historie. Diss. København: C. A. 
  • Reitzels Forlag, 1991. ISBN 87-7421-710-0.
  • Vainio, Olli-Pekka: Ihmiseksi tuleminen: Søren Kierkegaardin teologia. Helsinki: 
  • Kirjapaja, 2004.ISBN 951-607-091-4.
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta
Søren Kierkegaard.
Wikiquote-logo-en.svg
Wikisitaateissa on kokoelmaSøren Kierkegaard -sitaatteja.
Teoksia:
Ensyklopedia-artikkeleita: