MUSTAT MARKKINAT

Mannerheimintie. Tiistaiyö klo. 03.10. En tiedä kuinka helvetissä ajauduin kaverini kanssa taksilla Manskun ja Kalevankadun kulmaukseen. Tarkoitus oli ilmeisesti ostaa perinteinen höyrymakkara vanhojen aikojen kunniaksi. Snagarissa työskenteli mistä lie vinkuintiasta tullut heebo, jolla ei ollut harmainta aavistusta mikä on höyrymakkara, joka taitaa olla jo kadonnutta kansanperinnettä. Niin kuin koko suomalainen nakkikoppikulttuuri. Lihapiirakka on eittämättä hävinnyt katukioskeista suomalaisen kuliranismin kalmistoon. Mutta nyt asiaan. Kulmilla pyöri arviolta parikymmentä aggressiivisesti hässäävää afrikansuomalaista huoraa. Taksa 150 euroa. Ei tehnyt mieli, eikä Suomikaan tunnu tällaisen tarjonnan jälkeen enää isänmaalta.

Uusi uljas Suomi. Ei höyrymakkaraa sinapilla. Vain mustaa magiaa. Kuvan miespuoliset henkilöt olivat niin ikään vain grilliasiakkaita.

Koko tilanne oli äärimmäisen korni ja kysymyksiä herättävä. Minne ovat kadonneet virolaiset ja venäläiset ammattilaiset. Mistä nämä mustat prostituoidut tulevat? Muista EU-maista? Saksasta, Ranskasta, Italiasta, Espanjasta, Amesterdamin punaisten lyhtyjen valoista, kenties Brasiliasta....?
Miten? Miksi? Tietääkö maahanmuutto- ja terveysviranomaiset asiasta. Mitä sanoo tasa-arvovaltuutettu. Presidentti? Reagoiko kansanedustaja Hakkarainen? Kuka kantaa vastuun? Harlem? China Town? Kestääkö suomalainen henkinen infrastruktuuri? Missä poliisi?
Ovatko nämä mustat moniosaajat niitä, joita Katainen haluaa tänne työpaikkojen ja suomalaisen hyvinvointiyhteisunnan säilyttämisen varjolla?
Kuka heidän oleskelunsa maksaa loppupeleissä näillä leveysasteilla? Sutenöörikö? Jäävätkö nämäkin ihmiskaupan tuotteet suomalaisen yhteiskunnan harteille ja vaivoiksi. Riittääkö emansipaatio? Mihin tämä maa on oikein menossa? Pitääkö tässä sietää ihan mitä tahansa ettei vain leimata rasistiksi tai hankalaksi ihmiseksi?

Nämä naiset häiritsevät jo ohikulkevia pyöräilijöitäkin.

Yksi asia ainakin tuli yönselväksi. Nämä eksoottiset kaunottaret ovat häätäneet jo monille tutuksi käyneet virolais-puolalais-venäläiset selälläänahertajat reviiriltä.
Minusta on ihan sama, mitä mieltä tästä ollaan, mutta nyt puututaan yhteiskunnallisesti merkittävään ilmiöön. Ennusteeni on, että jos näitä mustia huoria pyörii nyt kaksikymmentä, vuoden päästä heitä on tuhat ja viiden vuoden kuluttua kaksikymmentätuhatta.
Prostituutiosta ja sen lieveilmiöistä voidaan jauhaa loputtomiin. Näkökulmia on yhtä monta kuin on miestä ja naista. Asiaa ei voi kuitenkaan ohittaa huumorilla. Jos ollaan huolestuneita ihmiskaupasta, ollaan sitten oikeasti huolestuneita.
Muistutan vain, että aiheesta kannattaa käydä paljon mainostettua ja niin sanottua yhteiskunnallista keskustelua.
Ainoa asia, todellisuudessa, mikä ottaa päähän, että lähes täysi vodkapullo tipahti kadulle kuvan ulkopuolelle.
 

HOMOJA, HÄÄHUMUA JA PANIIKKIA

Ministeri Arhinmäki heilutteli taannoin iloisesti ja provosoivasti sateenkaarilippua Moskovassa. Suomi on ilmoittanut näin myönteisen kantansa homokysymykseen. Näin teki myös Uusi-Seelanti, jossa homoavioliitot ovat nyt sallittuja. Uudelle-Seelannille tavallinen hääbusiness tuo rapiat sata miljoonaa euroa vuosittain ja nyt maahan odotetaan varsinaista avioliittobuumia ja ihan homona satojen miljoonien eurojen lisää valtionkassaan. Suomi kanssa mukaan reippaasti homobuumiin. Jos tähän vielä rustaisi homojoulupukkipostimerkin, Suomi olisi tuota pikaa rikkaampi kuin Brunein kuningas.  

Tilastollisesti homojen määräksi maailmassa arvellaan noin kuusi prosenttia populaatiosta. Jos mukaan lasketaan piilohomot prosenttiluku noussee ainakin kymmeneen.


Suomi jahkailee vähemmistökysymyksessä. Mielestäni on aivan sama kuka pani ketä mitä häh. Yritän ajatella asiaa Suomen talouden näkövinkkelistä. Koska ehdotukseni Ahvenanmaan veroparatiisista, kasinoista ja kansainvälisistä pankeista ei ole ottanu ttuulta siipiensä alle, on pakko punnertaa jotakin uutta.
Suomi voisi antaa vaikkapa joulupukille vihkimisoikeuden ja näin Lapin ympärivuotinen matkailu vireytyisi. 
Äkkinäinen intuitioni sanoo, että varsinkin ruska-aikaan olisi häärintamalla kuhinaa.
Siinä sivussa joulupukin pajalla voisi myydä Joulumaan passia. Tietysti tosi-tv seuraa non-stoppina hääräilyä ja samalla työllistetään muutama turha julkkis siinä sivussa.
Ja suomalaisukkojen eläkeiän voi huoletta nostaa vaikka kahdeksaan kymppiin. Kyllä tuollaisissa hommissa viihtyisi.
No ei sitten, jos kerran hyvät ideat eivät kelpaa!

Kappelikin olisi jo valmiina...

On vähän sellainen kutina, että jos Suomessa tehtäisiin inventaario, niin mitään ei jää viivan alle. Yhteinen omaisuus on myyty, pantattu ja tärävätty. Myydään se Alkokin nyt, mutta rahojen on tultava yhteiseen käyttöön eikä Arkadianmäen rälläämiseen. 
Voipi olla, että viinan hinta laskisi. 
Suomen nykytilanteessa surkuhupaisaa on se, että nyt kaikki asiantuntijat ja amatöörit ryömivät koloistaan ja esittävät ratkaisuja ja rakennemuutoksen malleja. Missä he olivat silloin, kun niitä päätöksiä piti tehdä?
Ja nyt nämä samat päättäjät, jotka sössivät hommat, vielä jääräpäisesti pitävät palleistaan kiinni.
Jos esimerkiksi jääkiekossa valmentaja vetää tappioputkea hän saa virsua.
Miksi näitä luusereita pitäisi tukea nyt kun on selvää näyttöä, etteivät hommat suju tällä kokoonpanolla. Kabinetin kokoonpanoa on vaihdettava.
Jos kuulutetaan rakennemuutoksen perään, on palattava lähtöruuttun ja otettava iso luuta käteen ja putsattava joka helvetin nurkka. Oikaistava mutkat ja pykäläviidakot ja tehtävä kansan elämästä helpompaa ja mielekkäämpää. Tämänhän pitäisi olla alunperinkin tarkoitus. 
Minä en ainakaan suostu siihen, että itseäni tyhmemmät vievät ulapalle ilman airoja.

Tässä on todettava lopuksi kuin Napoleonin kenraalit ennen Waterloon taistelua, että hyvät herrat ja upseerit, ottakaamme malja ennen katastrofia ja skandaalia.
Rupeaa tuo ikä painamaan sen verran, ettei jaksa sohia joka suuntaan. Tuo edellinenkin hengästytti jo. Tutkikaa ja olkaa kriittisiä. Terve epäily on kaiken kehityksen moottori.
Jos jou kaipaa spesifioitua tietoa ja analyysia ohjaan mielelläni seuraavaan blogiin: http://sakutimonen.blogit.fi/

Kuinka ollakaan. Ennen kuin jatkat, on todettava, että kansalaiset ajattelevat. Politiikot eivät.
Juuri kun pääsin tuossa yllä mainitsemaani pykäläviidakon, niin Iltasanomat kuittasi. Mitä pitempään päättäjät möyrivät kammioissaan ja keskenään, sitä enemmän he kuvittelevat ajattelevansa kaikkien puolesta.   
Kokoomuslaiset Sanni Grahn-Laasonen ja Lasse Männistö ovat löytäneet 46 lakia, säädöstä, asetusta, sääntöä tai viranomaiskäytäntöä, joiden purkamista olisi heidän mielestään vähintäänkin harkittava.
Kaksikon lista alkaa tähtisadetikun käytön kieltämisestä alle 18-vuotiailta. Mukaan mahtuvat muun muassa koiravero ja haja-asutusalueiden jätevesiasetus.
- Uskomme, että suomalaiset osaavat tarvittaessa myös tehdä valintoja itse. Kaikkea ei tarvitse miettiä ihmisten puolesta valmiiksi. Valmiiksi tarjoiltu sääntö itse asiassa passivoi jättämään oman pohdinnan vähemmälle, kansanedustajat toteavat julkaisemansa keskustelunavauksen esipuheessa.
Viestintätoimisto Kaiku Helsinki on myös selvittänyt Suomessa voimassa sekä vireillä olevia kieltoja ja sääntelyjä. Se piti Mikkelissä näyttelyn Kielletty maailma, jossa havainnollistettiin, miltä Suomi näyttäisi, jos vireillä olevat kiellot toteutettaisiin.

En itse päässyt näyttelyyn -valitettavasti-, mutta voin hyvin kuvitella sitä sanktioiden määrää, joilla ihmistä kyykytetään. Poikkeuksetta kaikki uudet ja vanhat ja vanhojen lakien päivittäminen perustuu ei-sanaan.
Lainsäätäjät ovat silloin hitaita, kun asia ei heitä itseään kiinnosta. Esimerkiksi nyt tämä avioliittolaki. Ei riitä, että sinne on kiikutettu yli 50 tuhatta nimeä. Homma ei vaan etene. Tämä taas sotii täysin demokratian henkeä vastan. 
Vastaavasti aikoinaan kun hoitsut lakkoilivat, eduskunnassa säädettiin pika pikaa laki, joka velvoitti hoitajat samantien takaisin alipalkattuun pakkotyöhön.
Eli homot Suomessa naimisiin ja postimerkki ahteriin.

URKKI TULE APUUN

(ei päivitetty, mutta asia ei ole muuttunut miksikään. puhuvat päät vain)

Väistynyt rahaministeri Jutta Urpilainen hapuili Iltalehden mukaan apua ja neuvoja jopa entisiltä rahaministereiltä. Ei auttanut. Yhtä toheloita ovat olleet kaikki ja elinkeinoelämän ja virkamiesaparaatin pyöritettävissä. Suurin saavutus näillä aiemmilla viidellä demariministerillä, kolmella kokoomusministerillä ja parilla keskustalaisella vänkärillä on ollut omien yksityisten intressiensä ohella varakkaiden varallisuuden lisääminen ja kansalaisten kukkaron putsaaminen. Yhtä utopistista on kääntyä tuonpuoleiseen ja pyytää Kekkosta remonttitalkoisiin. Suomen vaikeudet ovat pitkän jatkumon summa. Hallituksen haukkumisesta on kehkeytynyt jo varsinainen kansanhuvi.

Kekkonen runnasi Suomeen Martti Miettusen hätätilahallituksen vuonna 1975. Työttömiä oli maassa silloin 60 000. Tänään meillä on työelämästä syrjäytyneitä nuoria saman verran. Muista joutilaista puhumattakaan.

Valtiovarainministeriöstä eläkkeelle jäänyt Raimo Sailas on todennut hallituksen toimet kyvyttömiksi.
Ex-pormestari Raimo Ilaskivi huutelee hätätilahallituksen perään ja raskaansarjan taloustietäjät ovat yhtyneet arvostelijoiden kuoroon. Björn Wahlroos pitää Suomen talousongelmia kilpailukykyvajeena ja julkista sektoria ylisuurena ja tölväisee myös EKP:n katastrofaalista rahapolitiikkaa toteamalla, että helvettiin on aina kiivetty hyvin aikomuksin.  
Täkäläiseen meininkiin ilmeisen kyllästynyt "Nalle" muutti Ruotsiin ja vei kapiot naapuriin. Siellä ainakin "diskuteeraatan" oikeista asioista.
Mittavia EU-tukiaisia nostava Wahlroos on useasti kärttänyt euron devalvaatiota kilpailukyvyn kohentamiseksi.
Talouselämä-lehdessä Wahlroos sanoi, että Suomen talouden huonon tilanteen syy on paperiteollisuus ja Nokian johtama ict-ala. Wahlroos löytää yhden syyn molempiin ongelmiin: Tablettitietokonekauden aloittanut Applen iPad muutti markkinoita paperijulkaisu- ja mobiilialoilla.
Keskustan terrieri Mauri Pekkarinen haikailee, povailee ja toivoo hallituksen kaatumista ja uusia eduskuntavaaleja muun opposition ohella. Pekkarinen ei näe mitään järkeä siinä, että toimintakyvytön hallitus jatkaisi vielä vuoden. Niinpä.

NUORI KAPINALLINEN Vasemmistoradikaalit Björn Wahlroos ja Leif Salmén osoittivat mieltään Esplandin puistossa Teiniliiton mielenosoituksessa opetushallitusta vastaan vuuonna 1969. (CAJ BREMER / LK)
Tämä entinen pilveä pajautellut kommari ja nykyinen neokapitalisti pääsi nykyiseen asemaansa kieroudella ja kiristämällä heikkoa hallitusta. Lopputuloksena Nalle "kaappasi" itselleen pankin. Ja jakelee näsäviisaita neuvoja veropakolaisena.
(http://www.talouselama.fi/uutiset/wahlroos+kokeili+nuorena+pilvea++naiset+tykkasivat+hirveasti/a2204185)

Ja kansa napisee. Ja ihmettelee, mitä Katainen ja Urpilainen tarkoittivat työpaikoilla, hyvinvointivaltion säilyttämisellä, kestävyysvajeella ja rakennemuutoksella.
Eduskunnassa pähkäillään eläkeiän nostamista, vaikka edustajilla itsellään eläke juoksee jo ensimmäisen kauden jälkeen, ja monet ulos pullahtaneet edustajat nostavat jopa ns. sopeutumiseläkettä, ikään kuin itsestään selvyytenä.
Tosiasiallisesti hallitustahojen olisi löydettävä Suomesta ne seitsemän viisasta miestä, jotka saisivat edes jotakin tolkkua tähän huuhaa-meinkiin. 
Totuus on, ettei ainutkaan tähän mennessä julkisuudessa suunsa avannut taloustietävä ole esittänyt minkään sortin järkevää korjaussettiä. Se mitä tiedetään nyt, tiedettiin jo 2000 vuotta sitten.

“Yhteisestä omaisuudesta pidetään vähiten huolta, sillä jokainen arvostaa enemmän sitä, mikä on hänen omaansa, kuin sitä, jonka hän omistaa yhdessä muiden kanssa.”   Aristoteles

Terminologisesti voidaan jaaritella talouselämän eri kuppikunnista: on Marx-Engels-kuppikuntaa, on keynesiläisiä, on monetaristeja Milton Friedmanin vanavedessä (Friedman oli muuten Chilen sotilasjuntana taloudellinen neuvonantaja, ja jostakin syystä nobelisti, vaikka palveli pahaa), on itävaltalainen koulukunta, joka sai alkunsa 1800-luvun lopulla Carl Mengeristä ja sen kehitti lopulta täyteen mittaansa Ludwig von Mises ja tästä päästään "Nalle" Wahlroosin suuresti ihalemaan Ayn Randiin ja Alexander Hamiltoniin, joista jälkimmäinen muistetaan Yhdysvaltojen ensimmäisenä valtiovarainministerinä. Randin päällimmäinen ajatus on, että on ihmisen oma vika, jos ei tule toimeen ja pärjää.

Perimmnäinen totuus on, ettei raha ja pääoma palvele ketään muita kuin rahaa ja pääomaa.  Kylmä johtopäätökseni tuo ajatuksen, että poliittisia liturgioita voi paiskata rotanpaskalla. Näillä pähkäilyillä ei ole mitään konkretiaa tavallisen kansan elämään.

Miksi vuokrat ovat niin korkealla ja ruoka kallista yleiseen tulotasoon nähden? Miksi ei keskusliikkeitä saada kuriin ja kartellia purettua? Siksi, koska nämä samaiset kansankynttilät istuvat yhtiöiden hallintoneuvostoissa. 

Nämä asiat ovat kyllä tulleet päättäjien korviin, mutta halua parannuksiin ei löydy. Yhteinen raha on tärvätty avokätisesti ties mihin pilipali-projekteihin ilman kansan lupaa.

Kaikkein kurjinta on, ettei näitä tyyppejä edes hävetä. Vaikka toisaalta miksi pitäisi? Oma selusta on turvattu vaikka menisi kuinka vituiksi. Niin kuin meneekin, mutta olkaa huoleti; kansa kyllä keksii keinot selviytymiseen.

Tässä kohtaa on helppo olla Ilaskiven-Pekkarisen linjoilla, mutta idean käytännön toteuttaminen on mahdotonta. Homma menee enemmän umpisolmuun.

Tulevan minihallituksen kannattaa etsiskellä niitä pelastajia aika vikkelästi ja ihan muualta kuin kaveripiireistä.

   

ELVIKSEN NAHKAROTSI LÖYTYI SALLASTA

Kaikkeen sitä on toimittajaurallaan törmännyt. Tämä tapaus sattui joskus 1980-luvun alkupuolella kun olin juttumatkalla Koillis-Lapissa. Olimme kollegani Tapio Nevalan kanssa matkalla Saijan kylästä Sallaan kapakkaan, kun taksikuskimme Martti Remes totesi juuri Matovaaran suoran alussa, että hänelläkin olisi jutun juurta.
-Minulla on Elviksen nahkarotsi. Se roikkuu kotona porstuassa muiden työtakkien joukossa, Remes sanoi vaatimattomasti etupenkiltä. 
Koillis-Lappi lehden silloinen päätoimittaja Jorma Korhonen julkaisi jutun Kemijärven paikallislehdessä lähinnä kevennyksenä, mutta uutinen levisi valtakunnan lehtiin ja siitä lähtien tarina on elänyt omaa elämäänsä. Ihan ufo-juttu sinällään, mutta tosi. 

Sallan Vallovaaran kylässä säilytetään hämmästyttävää aarretta. Rokin kuninkaan Elvis Presleyn nahkatakki on siellä Martti Remeksen kassakaapissa. Vaikka Martti ei voi antaa takista paperille kirjoitettua aitoustodistusta, niin hän kuitenkin antaa sille uskottavan tarinan. Kuva: Jorma Korhonen

Martti Remes sai Elviksen nahkatakin, mustan puseron, kiitollisuuden osoituksena ja lahjana Olavi Alakulpilta, Yhdysvaltain armeijan everstiluutnantilta vuonna 1982. Taksimies oli kyyditsemässä upseeria jo ties monennenko kerran tämän vieraillessa Sallassa, entisillä sotakentillään.


Rovaniemeläinen Alakulppi oli maineikkaan Osasto Saun johtajia, mutta joutui sodan jälkeen asekätkennästä epäiltynä pakenemaan Amerikkaan, missä myös teki näyttävän sotilasuran.

Oiva Alakulppi. Mannerheim-ristin ritari 72. Vuodelta 1942.

Elvis autonkuljettajana

Elvikseen Alakulppi törmäsi Saksassa, minne rokin kuningas saapui suorittamaan varusmiespalvelustaan Naton tukikohtaan keväällä 1958.
Alakulppi oli siellä komppanian päällikkönä ja varusmieskersantti Elvis Presley toimi muun muassa hänen henkilökohtaisena autonkuljettajanaan. 

Ja siitä alkoi Elviksen nahkatakin tie Sallaan. Erään ajoreissun päätteeksi Elvis rupesi yllättäen kaivamaan reppuaan, veti sieltä esiin mustan kiiltävän nahkatakin ja ojensi sen Alakulpille.

- Jos tämä kapteenille vain kelpaa, niin haluan jättää muistoksi, oli Elvis saatteeksi sanonut. (Elvis palveli armeijassa vuosina 1958-1960)

Nahkatakki neljä kertaa olympialaisissa

Alakulpille pusero kelpasi ja hän kantoi nahkatakkia neljissä olympialaisissa Yhdysvaltain hiihtojoukkueen johtajana. Ja nyt se on sitten edelleen Alakulpilta lahjaksi saatuna Remeksen kassakaapissa Sallassa.

Remes sanoo kunnioittavansa pusakkaa enemmän Alakulpin kuin Elviksen vuoksi. - Elviksen lauluja takki on kuitenkin innostanut kuuntelemaan hieman enemmän, Martti sanoo.

Takki ei ole myynnissä

Martti Remes tunnetaan Sallassa ja laajemminkin eräänlaisena sotahistorioitsijana. Kotona on kokonainen kamari varattu museoksi, missä on esillä erilaista sota-aikaan liittyvää materiaalia, eikä vähiten hänen isänsä Olli Remeksen muiston vaalimiseksi.

Olli Remes oli urhea sotilas ja mestariluokan hiihtäjä. Hän saavutti muun muassa olympiahopeaa sotilaspartiohiihdossa Garmisch-Partenkirchenissä vuonna 1936 ja myös MM-pronssia tuli.

Remes kuoli sodassa venäläisen tarkka-ampujan luotiin vain 33-vuotiaana.
Myös Olavi Alakulppi oli Mannerheim -ristin ritari ja mestarihiihtäjä. Martti Remes arvelee, että nuo yhtymäkohdat isä-Olliin myös olivat osaltaan syynä siihen, että Alakulppi lahjoitti Elviksen nahkatakin juuri hänelle.

Keräilijät ovat pusakkaa kyselleet ostatelleet, mutta Martti ei sitä myy.
-Tästä kun ei ole sitä aitoustodistusta. On vain tuo tarina. Enkä muutenkaan möisi. Haluan kunnioittaa Elvistäkin siten, että säilytän tämän itselläni.

Mihinkään puseron dna-jäljityksiin Martti ei aio ryhtyä.
Näin tämän tarinan kertoi Jorma Korhonen vuosia myöhemmin. Alkuperäisen session kuvasi tarinaamme edesmennyt kuvaaja Kalevi Pöyhönen.
Sattui vielä niin hyvin, että kuvauspäivänä Sallan raitilla pörräsi kuusamolainen Elviksen näköinen jäbikkä, joka oli ollut yöjalassa paikkakunnalla. 
Tämä arvokas rokkireliikki istui kaverin päälle kuin hansikas. 

SUSSIUNATKOON

Voihan se näinkin mennä. Kantsii katsoa loppuun asti.

https://www.youtube.com/watch?v=rJZtbm9GuDQ

ja täsä..
https://www.youtube.com/watch?v=Rw6nareaCGg

ja kaikkien remppaohjelmien isoäiti.
https://www.youtube.com/watch?v=AEsQ5FZYcbk

HUIJARIT ISKIVÄT AUTOKAUPPAAN NETISSÄ

Ystäväni laittoi nettiin vuoden 1971 mallin avo-mustangin myynti-ilmoituksen. Huijarit iskivät välittömästi. Tällä kertaa Lontoosta käsin.

Virallisen näköiseksi väsätty paperi olisi hämännyt vähänkin tyhmempää.

 Sähköpostissa tulleessa kirjeessä on kopioidut leimat ja Bank of American kiitokset yhteistyöstä.

Useimmille ns. nigerialaiskirjeet ovat tuttuja, mutta huijarit hääräävät näköjään joka sektorilla.
Tässä kyseisessä autokaupassa ketkut ilmoittivat siirtäneensä ystäväni tilille kauppasummaksi sovitun rahamäärän. Sähköpostiviestejä oli koristeltu vakuuttavuuden vuoksi pankin leimoilla ja allekirjoituksella ja varoituksella, että FBI ja Interpoli seuraa yli 500 euron rahaliikennettä.
-Kyllä hälytyskellot soivat välittömästi, mutta pakkohan asia oli tarkistaa henkilökohtaisesti western unionin konttorissa, jossa tietenkin ilmoitettiin heti kättelyssä, ettei sinne mitään rahaa ole tullut. Tietenkään.
-Kauppasumma olisi ollut 26 000 euroa, josta olisi pitänyt maksaa ensin Lontooseen 2000 euroa ja 100 euroa western unionille toimitusmaksuja.
Lyhyen kirjeenvaihdon aikana "ostaja" sanoi antavansa auton pojalleen lahjaksi.
-Kieltämättä homma olisi ollut todella bueno, jos kauppa olisi mennyt putkeen.
-Niin, että sikäli. Pakko olla skarppina joka suuntaan. Kysyin vielä sähköpostissa, että onko  asia nyt todella kunnossa ja ettei kyseessä ole kusetus. Sieltä vastattiin topakasti ettei missään nimessä.
-Tiedoksi vaan kaikille, että kannattaa olla hoksottimet tallella. En tässä lähde arvioimaan kuinka moni menee vipuun, mutta varmasti aina joku. Ei 2000:n euron päiväpotti ole yhtään hassumpi tienesti.
Asia on viety eteenpäin viranomaistaholle.

PAHOLAISEN HILLO

Nälkä iskee tässä marmattamisen lomassa. Ruuanlaitto on mielestäni yksi terapeuttisimmista kotiaskareista. Edellyttäen, että on rahaa käydä kaupassa. Vittuilin aikoinaan Teija Sopaselle Radio Cityn Keskiviikon keisareissa juontajakollegani Ilkka Isosaaren kanssa siitä, että aina sillä Teijalla löytyy eineksiä kaapin perältä. No. Jos nyt sattuu jäämään ylimääräistä toimeentulotuesta. Tässä oivallinen hilloresepti.

Ainekset kattilaan ja keittämään. Hillo säilyy pitkään jääkaapissa.

 Otetaan seuraavat tarvikkeet:
800 g tomaatteja tai
800 g kuorittuja tomaatteja tomaattimehussa
400 g punaisia paprikoita
4–6 punaista chiliä
6–8 valkosipulin kynttä
1 tl suolaa
1 tl mustapippuria
2 tl oreganoa
1/2 dl etikkaa
1 pkt (330 g) Dansukker Hillo-marmeladisokeria
Leikkaa tuoreisiin tomaatteihin ristiviillot ja pane ne 30–60 sekunniksi kiehuvaan veteen. Valuta vesi pois ja jäähdytä tomaatit kylmän juoksevan veden alla. Irrota kuoret, leikkaa tomaatit lohkoiksi ja poista kovat kantaosat. Pane tomaattilohkot paistokasariin. Jos käytät säilöttyjä tomaatteja, kaada ne liemineen kasariin ja leikkaa saksilla neljään osaan.
Halkaise pestyt paprikat ja chilit, poista siemenet ja silppua puolikkaat. Murskaa kuoritut valkosipulin kynnet. Lisää silput ja mausteet kasariin. Anna kiehua puolisen tuntia.
Lisää etikka ja hillo-marmeladisokeri. Kuumenna uudelleen kiehuvaksi ja keitä 3–5 minuuttia silloin tällöin sekoittaen. Jäähdytä hetki ja purkita. Säilytä jääkaapissa.
Tarjoa grillattujen liha- ja makkararuokien kanssa tai hampurilaisten, ruokien ja kastikkeiden mausteena.
Kannattaa miettiä hillon tulisuutta. Hyvää on ainakin meikäläisen makunystyröissä.

MIKÄ IHMEEN RAKENNEMUUTOS?

Politiikantekijöiden taustavoimiin kuuluu oleellisesti puheidenkirjoittajia ja sloganin keksijöitä, joiden tehtävänä on lanseerata päämiehelleen iskevä hokema. Urpilaiselle on nyt lykätty suuhun sana rakennemuutos. Mikä helvetin rakennemuutos? Tuskin Jutta itsekään käsittää mitä sana laajuudessaan ja varsinkin käytännön tasolla tarkoittaa. Eipä silti, ei sitä osaa hahmottaa kukaan muukaan. Katainen puolestaan on jämähtänyt tähän "työpaikat pitää turvata" jankkaamiseen.  

Valtiovarainministeri rakennemuutoksen lumoissa.

Näin tätä rakennemuutoshypoteesia selvitetään Wikipediassa:
Äkillisen rakennemuutosalueen nimeämisessä on käytetty seuraavia kriteereitä:
-menetettävien työpaikkojen määrä on merkittävä, tällöin arvioidaan myös vaikutukset alihankintaketjussa,
-työpaikkavähennys on vähintään 1,5 % alueen työpaikkamäärästä,
-lisäksi arvioidaan potentiaalista työttömyysasteen nousua, jos kaikki irtisanotut jäävät työttömiksi,
-alueen tuotantorakenteen mahdollisuudet uudistua ja tarjota uusia työpaikkoja,
-arvio rakennemuutoksen aiheuttamien ongelmien kestosta alueella.

Suomessa on vuosien 2007-2011 välillä nimetty 23 aluetta äkillisen rakennemuutoksen alueeksi. Lisäksi meriteollisuus on nimetty äkillisen rakennemuutoksen toimialaksi. Jotkin alueet ovat olleet äkillisen rakennemuutoksen alueina useita kertoja tai niiden ohjelma-aikaa on pidennetty. Yhteensä vuosina 2007-2011 on äkillisen rakennemuutoksen alueiksi nimitetyillä alueilla irtisanottu yli 11 000 työntekijää.
Irtisanottujen työllistymistä on seurattu. Myös valtiontalouden tarkastusvirasto on tehnyt tarkastuskertomuksen alueiden tukemisesta. Sen mukaan rakennemuutosalueiden tukemisella on ollut positiivisia vaikutuksia ja tukimuodot ovat olleet tarpeellista ensiapua alueille.
Rakennemuutos sanana kuulostaa hyvältä, mutta kun sitä pitää soveltaa käytännössä, tilanne muuttuu kinkkiseksi.
Mikä osoite? Mitkä rakenteet pitää muuttaa?
Sanon nyt tämän ihan suoraan. Jos rakennusalan rakennetta muutetaan, niin silloin tukitoimien pitää ulottua muuhunkin kuin homekoulujen ja yleisen infrastruktuurin korjaamiseen.
Ensimmäisen toimenpiteenä pitää olla, että ulkomaiset raksamiehet pistetään hyllylle, koska he lisäävät vain kotimaansa sisämarkkinoiden ostovoimaa.
Suomeen tästä ei juuri jää latin latia. Eikä työnjälkikään ole hääppöistä.
Runkoteollisuus irtisanoo väkeä, mutta rakennusalalla on näitä Kataisen kaipaamia työpaikkoja. Ei väkeä pidä raahata muualta. Kotimaassa osataan hommat paremmin.
Tässä ollaan nyt sellaisessa Mikki Hiiret merihädässä-tilanteessa.
Ymmärrän toki päättäjien ahdingon, mutta itsepähän ovat möhlineet. Suomea ei auta tässä tilanteessa muu, kuin suoraselkäinen toiminta.
Esimerkiksi ministeriöiden pitää tehdä sisäinen inventaario ja kaikki jonnin joutavat ja ylimääräiset ulkomaan avustusprojektit on lakkautettava. Sinne hupenee vastikkeettomasti kymmeniä miljoonia euroja. Tämä raha tarvitaan kotona.
Listaa voi jatkaa loputtomasti.
Parasta olisi, jos Suomeen nimettäisiin virkamieshallitus ja nämä nykyiset sählät päästettäisiin pälkähästä ennen kuin suurempaa vahinkoa sattuu.
Nyt jos koskaan tarvitaan tekoja eikä retoriikkaa.
Muuten olen sitä mieltä, että keskusliikkeiden kartelli on purettava ja annettava tuottajille mahdollisuus myydä tuotteitaan myös suoraan kuluttajalle.

Tuossa äsken tuttavani kertoi, että jotkuta oli ruvennut närästämään, kun toimeentulon saaja oli ottanut itselleen tatuoinnin. Eikö se nyt jumalation ole ihmisen oma asia, mitä niillä saatanan roposilla tekee? Ei pitäis kuulua kenellekään, miten sen viissatasen tärvää.

Tässä vähän pohdittavaa.
http://www.taloussanomat.fi/kansantalous/2013/07/29/imf-tutki-demokraattiset-vaalit-myrkkya-talouskasvulle/201310485/12

Ja tässä. Miten niin myöhästynyt...tässä tulee vaikutelma, ettei tuolla julkisella sektorilla, joka on muuten aivan liian suuri tähän lilliputtimaahan, hoideta mitään hommia kunnolla. Suurta yhteistä rahaa tässä liikutellaan ja joka ikinen maksaa veroja tilista, eläkkeestä ja toimeentulotukiaisista.  Vastuu on kannettava myös päättävissä elimissä, eikä elää kuin sika vatukossa kansan karttuisan käden varassa. Fyrkat on finaalissa. Basta.
http://www.tietoviikko.fi/cio/sap+ei+valmistunut+ajoissa++helsinki+jattaa+yli+miljoona+euroa+perimatta/a918685?s=u&wtm=tivi-05082013

SUOMI NARKKAA

Tilastojen mukaan vajaa puoli miljoonaa aikuista suomalaista popsii jonkin sortin psyykenlääkettä päivittäin. Jaloissa pyörii noin 40 000 nuorta ja lasta samoissa pilleripöllyissä. Tähän päälle pilvenpössyttelijät ja juopot voi vain siunailla. Lähes miljoona, eli vajaa viidennes suomen kansasta on sekaisin.

 Apteekin uusi mainos.

Kaikki kynnelle kykenevät osaavat sanoa, ettei suomalainen voi hyvin. Kaikki muut tietävät tämän paitsi poliitikot. Siellä sun täällä siunaillaan ja taivastellaan. Vähän vituttaa, saat pillereitä. Vähän jomottaa, saat pillereitä, uni ei tule saat pillereitä. Ei seiso, ota nappi.

Esimerkiksi vuonna 2005 kotimaisen lääketeollisuuden liikevaihto oli noin 1,7 miljardia euroa. Näppituntumalla voisi arvoida, että nousua on tapahtunut vähintäänkin 20 prosenttia. Ahdistuksen tahtiin.

Lääkäreistä on tullut täysin edesvastuuttomia diilereitä. Reseptivihko on aivan liian herkässä. 

Räikeintä on MTV:n uutisten mukaan, että nappeja on määrätty jopa neljä vuotiaalle lapselle.

Mitä tekee Valvira. Ei mitään.

Kaikkein pahinta on, että tässäkin asiassa mennään perse edellä puuhun. Parannellaan seurauksia, ei itse tautia.

Jos lapsi tai nuori oireilee siihen on syy. Ja se syy on kotona. Sekopää vanhemmat kasvattavat sekopääksi tulevia lapsia. Oma kusipäisyys sysätään lasten niskaan. Vanhempien oma ahdistus sysätään eteenpäin ja lapsista tulee sijaiskärsijöitä. Kenelläkään ei ole osoitetta. Ei ulos, eikä sisään. Siispä pillereitä.

Platonin valtiopin mukaan (Kekkonen ymmärsi tämän) jos perhe ei voi hyvin, yhteisö ei voi hyvin ja jos yhteisö ei voi hyvin, ei koko yhteiskuntakaan voi hyvin.

Sitä mukaan kuin poliittinen eliitti yhdessä rahamaailman kanssa ajavat yksityisen kansalaisen nurkkaan, toimettomaksi ja turhaksi, ainoa konsti on vetää itsensä koomaan.

REMONTTIRYHMÄ

Suomessa ei ole tehty yhtään varteenotettavaa sosiaalireformia sitten sairausvakuutusjärjestelmän. Sille on nyt todella kiire. Tarvitaan kaikista kytkennöistä irti oleva viisaista ihmisistä koostuva jämäkkä remonttiryhmä joka pistää asiat oikealle tolalleen. 

Poliitikoista ei tähän hommaan ole. He voisivat vuorostaan siirtyä keskikaljakuppiloiden hämärään kurnuttamaan olutuopposen taakse ja laskemaan viimeisiä pennosiaan. Saamaan empiirisiä kokemuksia miltä tuntuu olla monokansaa maassa, jos kaikki yritteliäisyys, oma-aloitteisuus ja inhimillisyys lasketaan heikkoudeksi tai uhaksi ns. parempien ihmisten hyvinvointia kohtaan. 

Sen sijaan, että kansan niskaan kaadetaan lisää veroja, rajoituksia ja paskaa ruokaa, remonttiryhmä hakee elämää helpottavia asioita, nostaa henkistä hyvinvointia, kannustaa yrittäjyyttä ja perinteisiä suomalaisia hyveitä kuten rehellisyyttä, ahkeruutta, empatiaa ja soveliasta käytöstä.

Tällä menolla tämä kansa ajetaan lopullisesti reservaatin nurkkaan tärviölle ja väki lusmuilee omassa maassaan kuin piskuinen, sukupuuttoon kuoleva vompatti. 

Suomalainen äänestäjä ja veronmaksaja  vuonna 2020.

On myös korkea aika tutkia elintarvikkeiden eri lisäaineiden yhteisvaikutusta ja niiden vaikutusta lääkkeisiin. Ihmetyttää mitä noissa virastoissa puuhastellaan päivät pitkät ja kun keskustelu mukamas avataan, puhutaan asian vierestä ja kovaa.

Työsarkaa on riittämiin päteville ja osaaville henkilöille, joille turha retoriikka ja yhteiskuvissa patsastelu on sivuseikka.

Tuntuu jotenkin absurdilta, että pääministeri hokee samaa mantraa työpaikoista ja kestävästä kehityksestä. Mikä kiikastaa? Brysselin sählät vai olematon poliittinen tahto? 

Ehdotus liikennevaliokunnalle

Suomalaisten ei tarvitse olla vieraskoreita. Meikäläiset ovat asuneet näillä leveysasteilla jo tuhansia vuosia ja rakentaneet mahtavan infrastruktuurin. Nyt tätä ajetaan vimmaisesti alas. Rauhottavilla, nukuttavilla, itkettävillä ja naurattavilla pikku apulaisilla ja taistelunapeilla.

Poliitikkona olisin helvetin huolestunut alamaisteni hyvinvoinnista ja tekisin asialle todella jotakin. 

Lääketeollisuudesta on tullut valtiolle niin iso tulonlähde, ettei sillä ole mitään väliä vaikka kansa pörrää pikku pilvessä. Koomassa olevia on helppo kusettaa.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Sekak%C3%A4ytt%C3%B6

Tässä myös näkökulma.

http://hikipedia.info/wiki/Narkomaani

Viimeaikaiset esimerkit osoittavat, että useat, EU:n keskitetyn myyntilupajärjestelmän kautta markkinoille tuodut lääkeaineet on jouduttu vetämään pois käytöstä, kun laajeneva käyttö on tuonut esiin varhaistutkimuksissa havaitsematta jääneitä haittavaikutuksia.

KOLESTEROLIVOUHOTUS TURHAA HYSTERIAA

Valtakunnallinen kolesterolikeskustelu käynnistyy joka kerta, kun Benecolin margariiniukot kurovat umpeen alijäämäisiä markkinatavoitteita. Yhtiöiden asiantuntijalääkärit selittävät naama peruslukemilla, kuinka hengenvaarallinen korkea kolesteroli on. Syömällä lähes lääkkeenä markkinoitua leivän levitettä säilyt elämästä hengissä. Toki kyseisellä rasvalla ja muilla samaan "perheeseen" kuuluvilla tuotteilla on kolesterolia alentava vaikutus, mutta niin on terveillä elämäntavoillakin.

Kolesterolimantrasta on tullut kuin uskonto. Kriittinen rasvakeskustelu on vaiennettu professori Pekka Puskan äänellä.

Keskustelun luonne on teollisuuden ohjaama ja sitä käydään markkinavoimien ehdoilla. Kerrataan nyt kuitenkin, mistä tässä hysterioidussa kansantaudissa on kysymys: Kolesteroli (C27H45OH) on stereoideihin kuuluva tyydyttämätön, rengasrakenteinen, veteen liukenematon kiteinen alkoholi, jota on välttämättömänä ihmisen ja eläinten kaikissa kudoksissa, varsinkin rasvakudoksissa, hermoissa, maksassa ja munuaisissa.

Maksa tuottaa kolesterolia, mutta sitä imeytyy myös jonkin verran ravinnosta, erityisesti kananmunasta, mädistä ja maksasta, jotka luontaisesti sisältävät runsaasti kolesterolia. Kolesteroli on keskeisesti eläinkunnan biokemiaan liittyvä aine. Kasvikunnassa sille ei ole käyttöä.

Kolesteroli on ihmiselle elintärkeä aine. Sitä tarvitaan ainakin soluseinämän rakentamiseen ja sappiyhdisteiden valmistamiseen. Myös aivojen kuivapainosta merkittävä osa on kolesterolia. Lisäksi se on useiden hormonien, kuten sukupuolihormonien esiaste.

Tiedetään, että veren korkea kolesterolipitoisuus aiheuttaa kolesterolin kertymistä verisuonten seinämiin ja siten aiheuttaa sydän- ja verisuonisairauksia. Ajan myötä nämä kertymät haittaavat veren virtausta.

Ahtautuneeseen kohtaan voi tulla pieni repeämä sepelvaltimon sisäseinämään, jolloin verihiutaleet takertuvat siihen ja seurauksena voi olla veritulppa ja sydäninfarkti. Pienentämällä veren kolesterolipitoisuutta voidaan vähentää kolesterolin kertymistä suoniin ja saada jo syntyneitä ahtaumia pienenemään. Kolesterolin kertyminen suoniin alkaa jo lapsuudessa.

Puolueettomien tutkimusten mukaan korkeasta kolesterolista on varsinaista haittaa ja vaaraa noin kymmenelle tuhannesta. Kolesteroliarvo on yksilöllinen. Ja joillakin se nyt vaan on korkea. Ja sen kanssa on elettävä.

Kolesterolikortilla pelaaminen aiheuttaa vanhemmissa ikäluokissa turhaa levottomuutta. Turhan pelon lietsomisella lihotetaan vain margariiniyhtiön pankkitiliä.

Luulisi nyt järjenkin sanovan, ettei leivän päälle levitettävä rasva pidennä pätkääkään elinkaarta. Terveellinen ruokavalio ja säännöllinen liikunta. Ja kun vähän katsoo mitä suuhunsa pistää, lihavuusongelmakin hoituu, mikäli kyseessä ei ole kliininen vaiva. Lähtöhän täältä tulee joka tapauksessa. Valitkoon kukin tyylinsä.

Verisuonet voivat ahtautua myös muualla kuin sydämen sepelvaltimoissa. Esimerkiksi aivoverisuonissa, josta seurauksena voi olla mm. katkokävelyä aiheuttava alaraajojen verenkiertohäiriö.

Määrättyihin elinpäiviin pitäisi suhtautua arvokkuudella ja tyyneydellä. Kun ja jos minä kuolen, haluan olla tosi sairas. Terveenä ei ole mukava delata. Kun näyttelijätär Shirley MacClainelta kysyttiin elämän tarkoitusta, vastaus oli kaiken kattava: Syö, pasko ja kuole.

Lukaise myös tämä:
http://sundqvist.blogspot.fi/2010/06/sydankirurgi-myontaa-erehtyneensa.html

RAIPPAA JA RIKESAKKOJA

Ihmisen elämää säädellään erilaisten kieltojen lakien ja sääntöjen voimalla. Lainsäätäjät suoltavat vuosittain uusia pykäliä ja päivittävät vanhoja, jotka pääsääntöisesti perustuvat kieltoihin.Rikkomuksesta seuraa sanktiona poikkeuksetta jonkinasteinen konkreettinen rangaistus.

On rikoslaki, kaupungin järjestyssäännöt, liikennesäännöt, taloyhtiöiden säännöt ja perheen sisäiset pelisäännöt. Jopa puolueiden ryhmäkurilla pistetään niskottelijat ruotuun. Ja kaiken tämän yläpuolella kummittelevat eettiset ja moraaliset tiukkapipoisuuteen velvoittavat käyttäytymiskoodit.
Ja mitä tästä seuraa?
Tottelemattomuutta, kansalaiskurittomuutta, rikoksia ja pahimmillaan anarkiaa.
Mutta entäpä, jos koko homma käännettäisiin päälaelleen? Kieltojen sijasta säädettäisiin suvaitsevaisuuden lakeja, jotka perustuisivat ihmisen vapaaseen tahtoon, omaantuntoon ja kykyyn erottaa hyvä pahasta. Yleiseen oikeudentajjuun.
Jos sallivuus vietäisiin niin pitkälle, että nykyisen rikosakon tilalle otettaisiin ankarimmillaan vaikkapa nuhtelu. Jos rangaistuksella pelottelun sijasta käytettäisiin asiallista, järkevää ja pitkäjänteistä valistusta.
Tuntuu aika mahdottomalta ajatukselta.
Ihmiskuntaan on iskostettu syvälle dostojevskimäinen ajatusmalli. Rikosta on väistämättä seurattava rangaistus. Sen me hyväksymme muitta mutkitta.
On sellaisia rikosnimikkeillä kanssaihmisiin kohdistuvia tekoja, joista jokainen meistä on valmis vaatimaan lain suomaa ankarinta mahdollista tuomiota.
Demokratian vuosituhantinen kehitys on muokannut ihmisen henkisen evoluution suuntaa pisteeseen jossa olemme nyt.
Elämme suvaitsemattomuuden aikakautta, eikä tästä nihilistisestä järjestelmästä tunnu olevan mitään ulospääsykeinoa. Ei ole vaikea ennustaa tulevaisuutta. Mitä tiukemmaksi henkilökohtainen reviirimme supistetaan, sitä ahdasmielisemmäksi tulemme.
Ehkä tulevaisuuden vaihtoehtona on todellakin kloonata ihminen. Samaan malliin mitä Aldous Huxley esitti "Uudessa uljaassa maailmassa". On alfa, beta ja gamma ihmisiä, joilla jokaisella on täsmällinen funktio järjestelmässä ja jonka rikkomisesta seuraa armotta kuolema.
Hyperyhteiskuntaa uhkaisivat ainoastaan tunneköyhät treblikat, joita saisi listiä yhteisen edun nimissä.
Hyvänä ehdotuksena käy varmasti ajatus: Mitä jos edes vähän yrittäisimme parantaa tapojamme? Siinä säästyisi yhteisistä rahoistamme vuositasolla kymmeniä miljoonia euroja. Euroja, joita nykyhallitus kaipaa kipeästi puupäisen politiikan pönkittämiseksi.
Vaikka Huxley loi sepitteellisen maailmansa ja uskoi siihen tuomiopäiväänsä asti, hän lähti tuonpuoleiseen taivaallista rangaistusta uhmaten ja varmuuden vuoksi melkoisessa meskaliinipöllyssä.

MINISTERI RISIKKO HALUAA TOIMEENTULOTUEN SAAJAT PAKKOTYÖHÖN

Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikkoa (kok) on näköjään ruvennut ärsyttämään, että lähes puoli miljoonaa suomalaista elää  toimeentulotuella ja köyhyysrajan alapuolella. Ilkka lehden mukaan Risikko haluaa nämä "pummit" pakkotöihin.

–Järjestelmää pitäisi muuttaa siten, että sosiaaliturvan saajan olisi pakko osallistua yhteiskunnan toimintaan. Yhteiskunta ei voi järjestää kaikkea, Risikko kommentoi Ilkka lehdelle.

Idea sinällään on hyvä. On järkevää ja yhteiskunnalle hyödyllistä saada ihmiset liikkeelle ja touhuamaan, mutta samalla tämän puuhastelun tulisi taata myös riittävä toimeentulo. Risikko kaavailee, että työllistäjinä voisivat olla valtio, kunnat ja erilaiset työpajat.

En tiedä onko ministeri perehtynyt näiden toimeentulon saajien rakenteeseen. Vaikka tuen saajia on tällä hetkellä vajaat seitsemän prosenttia väestöstä, he ovat entistä köyhempiä ja sairaampia. 

THL:n (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) tutkimusprofessorin Susan Kuivalaisen mukaan tuen saajat kärsivät etenkin masennuksesta ja mielenterveyden ongelmista. He sairastuvat muita herkemmin myös sepelvaltimotautiin.

-Toimeentulotuen asiakkaat kokevat terveydentilansa huonommaksi kuin muu väestö, Kuivalainen lisää.

Köyhyysraja alittuu, jos vuositulot jäävät alle 60 prosenttiin väestön keskimääräisistä tuloista.

-Se on reilut tuhat euroa kuukaudessa yksin asuvalle, Kuivalainen laskee.

Kuivalaisen mukaan vuonna 1990 toimeentulotuen saajista noin 20 prosenttia määriteltiin köyhäksi, kun vuonna 2010 köyhiä oli jo 60 prosenttia. Köyhyyttä on etenkin yksinhuoltajien, yksin asuvien, lapsiperheiden ja nuorten keskuudessa. Vuonna 2011 tuen saajien määrä tipahti alle seitsän prosentin, mutta vuodesta 2012 toimeentulon saajien määrä on jälleen ollut nousussa suurimmissa kaupungeissa.

Mikäli tästä Risikkon heitosta on vedettävä jokin johtopäätös, tarkoittaa tämä sitä, että toimeentulotuen saajia ei varsinaisesti työllistetä eikä heille makseta työstä palkkaa, vaan he joutuvat hommiin toimeentulotuen määrällä. 

Eli mennään samalla tavalla perse edellä puuhun kuin ns. sote-uudistuksessa.

En epäile hetkeäkään, etteikö toimeentulotuen saajien keskuudessa valtaosa olisi valmis töihin, mutta silloin siitä olisi maksettava asiaankuuluuva palkka. Tai edes sen verran, että sillä tulee toimeen.

Toinen seikka on, miten esimerkiksi asunnottamat saadaan lähtemään kadulta, yömajoista ja rappukäytävistä ansiottomaan työhön.

Sopii miettiä mihin suuntaan tämä yhteiskunta on menossa. Aktivointi on aina hyvästä, mutta missä menee raja? Onko oikeutettua laittaa toimeentulotuen saajat orjatyöhön?

Elokuvamies Peter von Bagh totesi Suomen Kuvalehdessä tasavallan tilasta näin: "Peruskokemus Suomesta tällä hetkellä on tyytymättömyyden ja surumielen tunne, että miten tälle maalle kävi näin."

Ps. Johan piti ministerin ruveta oikomaan ja puleeraamaan lausuntoansa. Olisikohan liikaa vaadittu, jos näitä älynväläyksiä miettisi hieman etukäteen ja presentoisi vasta sitten, kun voi heittää valmiin ehdotuksen pöydälle.

Suosittelen:

http://sakutimonen.blogit.fi/tyottomien-kannustajat/#.UgC3tCK_9As.facebook

Suosittelen:
http://www.kansanuutiset.fi/mielipiteet/kolumnit/3034037/mieluummin-syrjaydyn-kuin-alan-sirkuspelleksi

Minusta on täysin käsittämätöntä, että ministeritasolla suolletaan älyttömyyksiä ilmoille. Eikö niille kukaan sano, että kannattaa ensin miettiä, mitä suustaan päästää.  

NÄIN MEIDÄT SYÖTETÄÄN LIHAVIKSI

Koko läntisen maailman ruokaterapeutit hössöttävät terveellisemmän ruuan puolesta. Silti liikalihavuus on jo kansantauti. Pienet lapsetkin kärsivät liian korkeista kolesteroli-arvoista ja aikuisilla perse leviää päivä päivältä ja lopulta pumppu pettää.Toisaalla diettien myyjät tahkoavat rahaa ja toisaalla ruokateollisuus kemiallistaa tuotteitaan jatkuvasti. Kansa lihoo pikkuhiljaa, mutta varmasti. Ja sairastelee.

Elintarvikkeita valvova Evira seisoo vieressä tumput suorina, vaikka viraston ensisijainen velvollisuus olisi seurata silmä tarkkana mitä meille syötetään. Ruokateollisuus paskat piittaa mitä pakkauksiin tungetaan kunhan sisältö täyttää määräykset nipin napin. Kauppiaiden moraalin perään on turha kysellä. Ja kun ympyrä sulkeutuu, epäterveellisestä ruuasta aiheutuneet sairaudet kaatuvat aina veronmaksajien niskaan.

Vaivihkaa ja pikkuhiljaa elintarviketeollisuus muuttaa makuaistiamme. Kohta kukaan ei osaa sanoa, miltä ruoka oikeasti maistuu. Tai miltä sen pitäisi maistua.

Tässä vain pieni esimerkki siitä missä mennään. Pakkauksen ulkoasun uusimisen varjolla myös sisältöä fiilataan valmistajan kannalta halvempiin raaka-aineisiin, mutta kuluttajan kannalta epäterveellisempään tuotteeseen. Otan tässä esimerkkinä Pirkan Hollandaisekastikkeen. Uuden pakkauksen myötä ravintoarvot niistettiin vähin äänin minimiin. Proteenipitoisuutta laskettiin huomattavasti ja rasvan laatua heikennettiin ja lisättiin. Auringonkukkaöljy korvattiin epäterveellisillä palmu- ja rapsiöljyllä. Rakastamani parsa hollandaisekastikkeella kärsi uudistuksen myötä totaalisen inflaation. Uusi tuote on suomeksi sanottuna mautonta -ja epäterveellistä- paskaa. Eli kannattaa miettiä mitä suuhunsa tunkee.

Kuvassa oikealla on vanha pakkaus ja sen sisältö.
Ainekset:
Vehnäjauho, kasvisöljy (auringonkukka), maitojauhe, keltuaisjauhe, suola, modifioitu (muunnettu) maissitärkkelys, glukoosisiirappi, emulgointiaine (E451),
maitoproteiini, aromivahvenne (E621), happamuudensäätöaine (E330), mausteet (kurkuma, sipulijauhe, mustapippuri), aromit (voi, chili, lime, sitruuna), porkkanajauhe, värit (E 101, E 160 a), hiivauute.
Ravintoarvo:
100 g tuotetta sisältää:
energiaa 1380 kj (330 kcal)
proteiinia 7,3 g
hiilihydraattia 32 g
rasvaa 19 g
Kastikeainesten suolapitoisuus 7 %, ohjeen mukaan valmistetussa kastikkeessa 1,0 %.

Uuden pakkauksen sisältö:
Ainesosat:
Vehnätärkkelys (sis. gluteenia), kasvisöljyt (palmu, rapsi), rasvaton maitojauhe, keltuaisjauhe, suola, muunnettu maissitärkkelys, glukoosisiirappi, emulgointiaine (E 451), maitoproteiini, happamuudensäätöaine (sitruunahappo), väri (E101), sipulijauhe, aromit, mauste (kurkuma), porkkanajauhe, hiivauute, limetinmehujauhe, maitodekstriini. Saattaa sisältää pieniä määriä soijaa,selleriä ja sinapinsiemeniä. Ohjeen mukaan valmistetun kastikkeen suolapitoisuus 1,5 %. Voimakassuolainen.
Ravintoarvo:
100 ml ohjeen mukaan valmistettua tuotetta sisältää:
proteiinia 1,5 g
hiilihydraattia 5,3 g, josta sokereita 1,2 g
rasvaa 21 g, josta tyydyttyneitä rasvahappoja 8,7 g
ravintokuitua o g
natriumia 0,7 g

Terveellisen eineksen perään huhuilevat ruoka-apostolit kyselevät onko terveellistä ruokaa enää tarjolla. Kyllä on, mutta se on kallista verrattuna ravintoköyhään valmisruokaan.
Ruuan alkuperästä ei tänä päivänä ole tietoakaan koska pakkausmerkintöjä kierretään ja manipuloidaan härskisti.
Sen verran voisi toivoa, että edes myyjä ilmoittaisi pakkausuudistusten myötä vaihtuneista lisäaineista ja muista korvikkeista. Kuluttajalla ei ole tähän ostotilaisuudessa mahdollisuutta, koska vertailukohdetta ei uudistuksen jälkeen löydy hyllystä. Toisaalta hyvin harva kuluttaja osaa suoralta kädeltä arvioida lisäaineiden yhteisvaikutusta. Eikä sitä ole edes tutkittu vaikka siitä puhutaan. Miksi ei ole tutkittu?
Kuluttajalle ei myöskään tehdä selkokielellä selväksi mitä on esimerkiksi muunneltu maissitärkkelys.
Valmisruokapakkauksiin tulisi laittaa -kuten savukeaskeissa- myös varoitustekstit: Tämä ruoka on geenimanipuloitua! Tämä ruoka on sydämelle vaarallista! Tämä ruoka sisältää tarpeettomia lisäaineita!