maanantai 31. maaliskuuta 2014

NÄIN KOHTELET NÄYTELMÄKIRJAILIJAA

Tämä on manifesti.
Kun kohtaat näytelmäkirjailijan ensimmäistä kertaa, hymyile hänelle. Kättele ja kerro oma nimesi.

Olen ammattilainen. Luota minuun. (Kuva HM-International Press, kuvauspaikka Boston Grill Mexico, huulirasva Classic Carmex, shampoo Schawarzkopf BC bonacure hairterapy amino cell rebuild Moisture Kick, savuke Delicados Mexico, t-paita Boss, farkut G-Star Raw) 

Ole lukenut näytelmäkirjailijan näytelmä. Toisenkin kerran. Jopa kolmannen.
Katso aina monennettako versiota hänen näytelmästään luet. Ensimmäinen versio ei ole samanlainen kuin seitsemäs.


Kun luet näytelmän ensimmäistä kertaa, ajattele kuin menisit kylään ensimmäistä kertaa uuden ihmisen luo. Älä vedä pikaisia johtopäätöksiä. Sisustukselle on syynsä.
Oleta parasta.

Kommunikoi. Kysele. Hae rajoja: mitä tämä teos ehkä on, mitä se ei ole.

On näytelmäkirjailijoita, jotka osaavat puhua selkeästi ja monipuolisesti.
Sitten on sellaisia, joilta jää lause kesken ja silmät saattavat tuijottaa sisäänpäin. Tällöin älä pelästy. Saattaa olla kyseessä aiheen hapuilu.

Olen ammattilainen. Luota minuun. Summista on puhuttava. Tee sopimus mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.
Kun teet tilauksen, sitoudu.
Sitoutuminen tarkoittaa ennen kaikkea luottamusta.
Kun minä sitoudun työhöni, sitoudun matkaan, jonka päämäärästä en ole alkumetreillä varma. Jos olisin, en kirjoittaisi.
Jos haluat varmuuden lopputuloksesta, älä tilaa näytelmää vaan mene kirjastoon. Ota hyllystä valmis teksti.

Älä tilaa minulta näytelmää, jonka kirjoittaisit itse, jos osaisit ja ehtisit.


Näytelmäkirjailijan työ on luova työ. Siihen sisältyy hetkiä, jolloin näytelmäkirjailija vaeltelee päämäärättömän näköisenä pitkin työhuonetta (jos sellainen on) tai kahviloita. Joskus hän saattaa hypähdellä innostuneesti. Usein hän puhuu itsekseen.
Näennäisesti ei tapahdu mitään. Silloin näytelmäkirjailijaa on kohdeltava lempeästi. Erityisesti hänen itsensä.

Oleta parasta. Oleta aina parasta. Älä pelkää pahinta.

Usko siihen, että esityksiä kannattaa tehdä, kaikenlaisia esityksiä, sellaisiakin, joiden sanat ovat piilossa ja muoto hämärän rajamailla.

Anna tilaa, mutta älä jätä. Olen epävarmuuden ammattilainen.


Summista on puhuttava.

Maksa sovittu palkka tai palkkio sovittuna aikana.
Pohdi työn aikataulun ja maksun määrää: ovatko ne missään suhteessa toisiinsa?
Pohdi omaa palkkaasi: millaisella palkalla sinä työskentelet kaksi vuotta?

Luota minuun.


Näytelmäkirjailijan näytelmässä on aina näytelmäkirjailijan sielu ja maailma auki. Jos ei ole, kyseessä ei ole näytelmäkirjailija. Tämä tulee muistaa, kun kohdellaan näytelmäkirjailijaa.
Näytelmäkirjailijaa tulee kohdella kuin toista ihmistä.


...niin, että nyt sitten tiedätte! Kiitos etukäteen.
Ps. Voin kyllä kirjoittaa näille politiikan ninjoille kunnon näytelmän Aristoteleen draaman kaarta noudattaen: Siinä on helvetin hyvä alku, kohtalainen keskikohta, mutta lopussa paha saa aina palkkansa.


Näytelmäkirjailijayhteisö Tekstin manifesti "Näin kohtelet näytelmäkirjailijaa" julkaistiin Kotimaisen näytelmän festivaalilla torstaina 15.9.2011. Sen takana seisoo Tekstin Ydinryhmä: Heini JunkkaalaKati KaartinenOkko LeoElina Snicker ja Paula Salminen.

sunnuntai 30. maaliskuuta 2014

NYT PERSUILLAKIN ON MILLÄ MÄLLÄTÄ

Yle uutiset informoi kansaa 19.02.2011, että PerSujen puoluetuki "pompsahti" lähes seitsemään miljoonaan (7 000 000!) ison jytkyn jälkeen. Nyt kun PerSuista on tullut ns. yksi suurista, on varaa millä mällätä. Kevään eurovaaleihin törsätään puoli miljoonaa euroa (500 000) jotta EU-parlamenttin saataisiin Sampo Terhon lisäksi pari meppiä lisää. Ei siinä mitään, mutta onhan se nyt jotenkin älyvapaata, että veronmaksajat tukevat tätä poliittista teatteria yli puoluerajojen. 



Hallelujaa ja aaaamen! Kun raha kirstuun kilahtaa, sielu taivaaseen vilahtaa. Missään kotimaisessa firmassa ei mene duunareilla niin hulppeasti kuin  Oy Suomi Ab:ssa. Meillä nämä työläiset nostavat itse palkaansakin, kun työnantaja, siis me, ei sitä vuosittain hoksata. Eikä missään firmassa ole niin paljon luontaisetuja, eikä jaeta duunarikollegoille kaiken maailman präniköitä. Ihan vain näytin vuoksi.

Yhteensä puolueille syydetään lähes 40 miljoonaa verorahoja. Minä olen nyt sitä mieltä, että ne on leikattava tykkänään pois. Ja jos olet PerSu, kannata ja maksa, Jos olet kommari, kannata ja maksa. Ja näin päin pois. Ja kirkko irti valtiosta. Jos haluat antaa rahaa jumalalle, jota et muuten melkoisella varmuudella ole koskaan nähnyt, tai jumalan maallisille edustajille, on oma asiasi antaa kymmenykset.

On pidettävä mielessä, että poliittinen ja uskonnollinen toiminta on syvimmältä olemukseltaan liiketoimintaa. Ja niihin pätevät kaikki markkinatalouden pelisäännöt, paitsi, että vaikka puolue olisi ideologialtaan ihan paska, kansalta viedään toimintaan väkisin rahat. 

Poliittisesta hääräämisestä on tullut yhtäkkiä niin helvetin mediaseksikästä, että sekaan ovat kampeamassa kaikki vähänkin itsestään liikaa luulevat. Ja todellinen syy on päästä paremmille tienesteille. Vallitsevassa tilanteessa tämä on ymmärrettävää, koska lotosta ei hevillä voita. 

Olen tässä muutaman vuosikymmenen seurannut poliitikkojen ulkoisen habituksen muuttumista. Vielä vaalitilaisuuksissa äijät ovat kuin resupellejä ja akat kuin riihen seinästä reväistyjä, mutta kun kansan valtakirja napsahtaa taskuun, stailistit hyökkäävät kehiin.

Ostetaan uudet kengät, alpakkapuvut äijille ja jakkupuvut akoille kaikilla mausteilla ja sävy sävyyn. Karderoopi kerralla kuntoon eka liksasta. Protokollan mukaisesti. Poliittinen broileri kuoriutuu. Ja siinä se sitten taksin takapenkillä pikkuhiljaa unohtuukin, mistä oltiin lähtöisin. Ei oikein viitsisi menneitä muistella. Monokansaakin on helpompi, etten sanoisi lystimpi, kurittaa, kun juuret on unohdettu.

No. Suomen väkiluku on rapiat viisi miljoonaa. Vilkaistaanpa PerSujen verkkolehteä vuodelta 2013 ja puolueiden jäsenmääriä.

"Perussuomalaisten jäsenmäärä jatkaa hurjaa kasvuaan eduskuntavaalien huiman jytkyn jälkeen. Keväällä 2011 oli jäseniä noin 5 000, kun nyt niitä on jo melko tarkkaan 8 000. Asia selviää Turun Sanomien tekemästä mittauksesta.
- Hyvässä tahdissa on määrä kehittynyt, enkä näe mitään syytä, miksei suotuisa kehitys jatkuisi. Veikkaanpa, että parin vuoden päästä vaalien aikaan olemme jo reippaasti toisella kymmenellä, puoluesihteeri Ossi Sandvik myhäilee.
Sandvik toteaa, että 8 000 jäsentä on lukuna vielä pieni, kun sitä verrataan keskustan 150 000, SDP:n 46 000 tai kokoomuksen 40 000. Mutta vanhat puolueet ovat kasvattaneet joukkojaan jo 100 vuotta, kun perussuomalaiset aloittivat 500 jäsenestä vuonna 1995, Sandvik muistuttaa.
- Meidän valttinamme on suora demokratia: jokainen jäsen pääsee päättämään mm. henkilövalinnoista puoluekokoukseen. Joensuun kokoukseen 28.-30.6. odotamme taas suurempaa joukkoa kuin toissa kesän Tampereen kokoukseen, johon osallistui 1 000 perussuomalaista, Sandvik toteaa.
Hän aprikoi kuitenkin, että jäsenyyden mallia pitää miettiä väkimäärän kasvaessa: kohtahan täytyy ruveta vuokraamaan stadionia kokouspaikaksi.
- Asiaa pitää miettiä viimeistään, kun jäsenten määrä liikkuu 150 000, Sandvik naurahtaa.
Perussuomalaisten kovin kasvinkumppani on vihreät, joka kasvoi viime vaaleista 3 500 jäsenellä niin, että vihreiden jäsenmäärä on nyt suunnilleen sama 8 000 kuin perussuomalaisillakin. Vihreitä on siivittänyt nimenomaan perussuomalaisten pelko, joka nousi viime eduskuntavaalien suuresta jytkystä. Sandvikin mukaan puolueiden jäsenmäärät ovat seuranneet toisiaan jo pitkään. Kansanedustajienkin määrissä siirryttiin eri luokkaan vasta viime vaaleissa."
Puolueiden jäsenrekistereissä on noin 250 000 suomalaista. (Suomen väkiluku on tarkalleen -laskin justiinsa aamulla- 5 453 821 päätä.) (lue lammasta)
Kun tästä puolueiden jäsenmäärästä niistetään varsinaiset aktivistit ja nokkamiehet- puolueorganisaatio ja kunta- valtionpolitiikan tekijät- varsinainen hyötyjäporukka supistuu nyrkilliseen.
Eli tullaan siihen prosentin tuntumaan poliittista eliittiä, jotka hamuavat itselleen kaikki irti lähtevän. On tuplahommia joka suuntaan, kunnanhallituksissa, valiokunnissa, yhtiöiden hallintoneuvostoissa ja niin edelleen. Ja jos on oikein pässi, ettei pärjää missään näissä hommissa, kaverit järkkäävät mukavan homman, jossa ei voi töpeksiä, eikä tarvitse kantaa vastuuta. 
Vähän niin kuin tämä entinen opetusministeri Olli-Pekka Heinonen, joka puuhastelee nykyään Jyrki Kataisen valtiosihteerinä. 
Tässä katkelma ns. UMTS-kauppaa:
Heinosen ollessa liikenneministerinä Sonera osti Saksasta 3G-oikeudet noin 3,5 miljardilla eurolla tiettyihin taajuusalueisiin. Nämä osoittautuivat myöhemmin arvottomiksi. Tämä on Suomen teollisuushistorian suurin virheinvestointi. Valtion omistus Sonerassa oli liikenne- ja viestintäministeriön hallussa.
Heinonen joutui asiasta suurimpaan vastuuseen ja lokakuussa 2001 hän ilmoitti jättävänsä politiikan ja siirtyi Yleisradion ohjelmajohtajaksi. Oikeuskansleri Paavo Nikula selvitti Soneran kauppoja ja hallituksen toimintaa syksyllä 2002. Hän totesi päätöksessään, etteivät ministerit tai liikenne- ja viestintäministeriöiden virkamiehet rikkoneet virkavelvollisuuksiaan tai toimineet lainvastaisesti. Selvityksessä ei ilmennyt, että kaupoista olisi keskusteltu hallituksen piirissä tai hallituksen ja Soneran edustajien välillä.
Ja tämän tyypin pitäisi olla oikeustieteen kandi. Minä olen vain uimamaisteri, mutta jos tekisin tuollaisen mokan- mikä on täysin mahdotonta- en iki kuuna päivänä kehtaisi naamaani näyttää. Mutta, tuollahan se hääräilee Kataisen poppoossa ihan pokerina. Veronmaksajat kuittasivat tämänkin hölmöilyn. Niin kuin koko teatterin, ilman katetta pääsylipulle. Eikö ole järjetöntä?

Aapiskukko Heinonen. Voi hyvänen aika! Monen nollan moka ja tyypillä on vielä duunia. Tulee ihan fysioneurologinen paha olo kun ajatteleekin asiaa. Laskekaa bisseindexillä a) 4,50 € tuoppi! Tai mitä muuta tällä rahalla kansa olisi saanut. Tai olisi pitänyt saada.

Nyt kun tätä kansan omaisuutta ollaan taas myymässä (ilman lupaa) ihan hirvittää suoraan sanoen. Siinä käy vielä niin, että johtokuntien pöytiin istahtaa täysin ventovieraita. Meikäministereiden todellinen tahtotila ja kielitaidot tunnetaan, eli sotkuja syntyy. Sitten sopii taas kurittaa kansaa.
Eli se varsinainen pointti tässä vaahtoamisessa on, että kannattaako oikeasti äänestää ketään hännystelemään ja leikkaamaan. Muistakaa, että paljon puhuttu kestävyysvaje on täysin hypoteettinen ja abstrakti asia.
Ei tässä muut elä yli varojensa kuin poliittinen eliitti, jolle ei mikään riitä. Ja siinä sivussa pulskasti pärjäilevä päällikkövirkamieskunta, joille nykymeno- status quo ankkalammikossa- passaa vallan mainiosti.
Ai mitä tapahtuu, jos kukaan ei äänestä? Muutos

Kannattaa kahlata läpi tämä vanha hesarin juttu. Molemmat sivut ja lisäartikkelit:
http://www.hs.fi/kotimaa/a1374204957943
  

lauantai 29. maaliskuuta 2014

EKSKURSIO JÄTKÄSAAREN VINTAGEMAAILMAAN

Aurinkoisen päivän kunniaksi unohdin poliittisen äyskäröinnin hetkeksi ja piipahdin Helsingin Jätkäsaareen. Siinä ennen Tallinnan laivojen terminaalia vasemmalla on L3 makasiinit. Ja back to fifties & sixties! Vanhoja autoja, vintagea ja nostalgiaa. Suosittelen pientä pyrähdystä menneeseen maailmaan.


















Kaikenlaista on kaupan. Lattiasta kattoon. Tarjonta on niin mageeta, että sitä vauhkoontuu väkisinkin.

Vaikka asiaa ajattelisi miltä kantilta tahansa oli tuo huikeata aikaa. Varsinkin visuaalisesti. Opettajilla ja poliitikoilla oli auktoriteettia. Kurittomat kakarat pistettiin ojennukseen "Koivuniemen Herralla", eikä vanhemmille urputettu yhtään.

Sodanjälkeinen optimismi ja orastava kulutushysteria tempaisi kansankunnan pauloihinsa. Mekaaniset lelut vaihtuivat vieterileluihin, tuli rock´n roll ja 60-luvun beatlemanian iskettyä tajuntaan, tukka alkoi kasvaa kehitysalueellakin ja opittiin juomaan tetratötteröistä ja akat luuhasivat Tupperware-kutsuilla.

Tuli transistoriradiot ja jääkaapit joka huusholliin. Tuli farkut ja tukkaan Brylcreem hiusrasva ja Boston rööki roikkui huulessa. 

Kulutustavarat tehtiin kestämään. Toisin kuin nykypäivän kertakäyttökrääsä, joka laukeaa juuri, kun vuoden takuuaika on umpeutunut. 

Tässä voisi horista loputtomiin noista vuosikymmenistä; Vietnamin sodasta, Kennedyn ja Martin Luther Kingin murhista, Berliinin muurista, Kekkosesta ja Kremlistä, Brittiläisen pop-musiikin maailmanlaajuisesta invaasiosta, bluesista ja niistä sadoista loistavista bändeistä, joita tuohon aikaan pulpahti pinnalle lähes viikottain.

Voisi spekuloida Unkarin kansannoususta ja Tsekkoslovakian miehityksestä, opiskelijamellakoista, 1960- luvun lopun Baader-Meinhof terroristiryhmän ja RAF:n syntyvaiheista, tuolloisten sosialistien , Erkki Tuomiojan, Ilkka Christian Björklundin ja Nalle Wahlroosin radikalismista. Mutta ei tarvitse. Tätä varten markkinoille on tullut uusi lehti: Golden Vintagehttp://goldenvintage.fi/


Vilkaisin lehden Vintage tori osiota ja heti iski silmiin ikuinen haave: Omistaa aito Wurlitzerin jukebox. Lähtöhinta "vain" 4500 €. 
Pakko tyytyä vanhaan emaloituun kylttiin. Kyltistä ja aiheesta riippuen hinnat pyörivät muutamassa kympissä. 

Jos ei ole muuta tekemistä, kannattaa piipahtaa Jätkäsaaressa ja hypistellä tavaroita omin sormin. Suomessa vintagetavaroiden hinnat ovat aikalailla samat kuin Jenkkilässä. Vinkkinä vain, että baarissa on täydet oikeudet.

perjantai 28. maaliskuuta 2014

KATAINEN PETOKSEN KAUTTA URAPUTKEEN?

Vastaan tuli mielenkiintoinen bloggaus parin vuoden takaa, joka nosti mieleen ns. Himaskohun ja ylipäätänsä demokratian alennustilan. Näiden tapahtumien valossa Kataisella on kykyä ja tahtovoimaa käyttää myös kepulikonsteja päämäärän saavuttamiseksi. Alla olennaiset kohdat Kataisen vanhasta keissistä: 

"Jyrki Kataisen kuningastie alkoi vuonna 1999, kun hänet valittiin Pohjois-Savon Kokoomus ry:n puheenjohtajaksi."

"Kokouksessa esitettiin seuraavien Kokoomuksen piirijärjestöjen valtakirjat, joissa kannatettiin Jyrki Kataisen ehdokkuutta puheenjohtajaksi:
- Pielaveden Kokoomuksen Nuoret ry:n kokous 30.10.1999
- Siilinjärven Kokoomuksen Nuoret ry:n kokous 9.10.1999
- Varkauden Kokoomus Nuoret ry:n kokous 30.10.1999
Mitään edellä mainittujen yhdistysten kokouksia ei oltu pidetty eikä Pielaveden Kokoomuksen Nuoret ry ollut edes yhdistysrekisterissä. Pöytäkirjat ja valtakirjat olivat väärennyksiä."
...
Myös Valtakunnansyyttäjävirasto tutki asiaa, todeten rikoksen tapahtuneen, mutta jätti asiasta syyttämättä. Valtakunnansyyttäjänvirastossa asiat muuttuivat. Kaksi väärennöstä "unohtui" käsittelemättä. Minne rikokset hävisivät?"

http://jyrkikatainenvalhe.blogspot.fi/2012/03/onko-jyrki-katainen-rehellinen.html#comment-form

Mitä tulee yllä olevaan vanhaan tapaukseen, on vaikea sanoa mikä oli lopultakin kyseisen manööverin konreettinen hyöty. Kysymyksiä kuitenkin herää. Olisko Kataisen poliittinen ura tyssänyt jo alkuunsa? Olisiko hän noussut raketin tavoin kokoomuksen johtoon, valtionvarainministeriksi ja lopulta kalifiksi kalifin paikalle.
Vaikka tekoa pidettäisiinkin ns. lievänä, on sen moraaliset mittasuhteet valtavat. Meitä vedättää pääministeri, jonka käsitys rehellisyydestä ja oikeudesta on vähintäänkin kyseenalainen. Näin tavallisen jalankulkijan näkövinkkelistä yleistä oikeustajua hämärretään.

En ole juristi ja on vaikea kommentoida rikoksen vakavuutta, mutta  kuinka yleistä ovat syyttämättäjättämis päätökset normikansalaisten tapauksia käsitellessä? Vaikka Kataisen yhdistystapaus olikin lievä rikos, niin miksei siitä silti tullut tuomiota? Antaako poliittinen asema automaattisesti rikosoikeudellisen immuniteetin?

Poliitikoilta pitäisi voida odottaa aivan erityistä suoraselkäisyyttä ja korkeaa moraalis-eettistä toimintaa, ovathan he meidän yhteisen omaisuuden kirstunvartijoita. Jos tiedossamme on pääministerin osalta näinkin härskiä toimintaa - mistä emme ole saaneet kuulla?  Kuinka paljon suhmurointia on silmiltämme piilossa?

Kuinka monta rehellistä suuta vaiennetaan esimerkiksi puoluekurilla? Ei kai ole äänestäjiä kohtaan oikein, että oma kansanedustaja degeneroituu nappia painavaksi robotiksi? Demokatiassa pitää kysyä näitä kysymyksiä. Ja ennen kaikkea tutkia. Olisi aiheellista avata tämä Katainen-keissi uudestaan ja arvioida tilanne objektiivisesti.

On vähintäänkin kiusallista, että Kataisen poliittisesta historiasta löytyy luurankoja. Kaikkein reiluinta olisi kysyä Kataiselta itseltään suoraan ja vaatia asiasta täsmällistä selontekoa kohta kohdalta.
Vaikka asia mukamas vanhenisi rikosoikeudellisesti, moraalisesti tämä ei vanhene koskaan.

Katainen on vain yksi tapaus monien joukossa ja myös muita kyseenalaisia esimerkkejä löytyy, jotka eivät ole johtaneet minkäänlaisiin seuraamuksiin. Naapurimaassa Ruotsissa -ja muissa avoimen demokratian maissa- poliitikon pää on pölkyllä erittäin herkästi - milloin suomalaiset heräävät ja alkavat vaatia oikeita seuraamuksia? Jos me annamme poliitikkojemme venkuloida ilman rangaistuksia, mehän käytännössä ruokimme kähmintää? Miksi et suhmuroisi, kun kukaan ei kuitenkaan reagoi siihen?

Hirvisaaren hiljattainen avaus sitovasta kansanäänestyksestä oli oivallinen, koska toteutuessaan se antaisi äänestäjille työkaluja vaikuttaa. Saisimme palan oikeata demokratiaa  takaisin. Jos asiaa viedään askeleen pidemmälle - kansalaisilla pitäisi olla oikeus kutsua kokoon "ylimääräinen" yhtiökokous ja äänestää vaikkapa hallituksen luottamuksesta, kuten osakeyhtiöissä.

Tällöin hallituksella olisi edes jonkinlaista painetta ottaa huomioon äänestäjien mielenliikkeet. Ei unohdeta, että kansanedustajat ovat meillä töissä! Valitettavasti vaikutusmahdollisuudet tällä hetkellä ovat olemattomat ja edustajat voivat eduskuntaan päästyän venkuloida verrattain vapaasti.

Tässä maassa on avattava ovet ja ikkunat ja saatava täydellinen ristiveto kunnalishallinnosta aina valtionhallintoon asti poliittisesti ummehtuneeseen ilmantilaan.

Lopuksi on vain todettava, että Katainen on hilannut hyvä-veli järjestelmän aivan uusiin sfääreihin. Tämän osoitti mm. Himas-raportti ja se, että Kataisen rikostoverit yllämainitun petoksen tiimoilta ovat Kataisen kabinetissa merkittävissä ja keskeisissä asemissa.

PS. Kokoomukselle vinkki lapsilisäleikkauksiin liittyen. Ahvenanmaa saa kunnallistukea lähes 10,000e / asukas, mikä on moninkertainen kantasuomen kuntiin nähden. Kohtuullistamalla Ahvenanmaan tuki maan keskivertoon voitaisi lapsilisäleikkaukset perua.

Antti Halonen, Jorma Kalliokoski
Aidon demokratian uutterat esitaistelijat

torstai 27. maaliskuuta 2014

SF-MEPPIRAKETIT BRYSSELIÄ POMMITTAMAAN

Nyt kun saatiin mukamaste tuo sote-soppa ja kehysriihi kansan napinasta huolimatta niin sanotusti pulkkaan, voimme entistä tomerammin tarttua Euroopan ongelmiin. Oli oikein sydäntä sykähdyttävää seurata eduskunnan taannoista kyselytuntia, kun silloinen pääministeri Katainen ja rahakirstun vartija Urpilainen omista sanoistaan liikuttuneina vakuuttelivat, että kaikki raskaat päätökset on tehty vain ja ainoastaan isänmaan parhaaksi. Nyt kuulema maailmanlaajuisestikin merkittävä konsensuskompromissi pönkittää Suomen uskottavuutta muiden silmissä entisestään.

Vähitellen tämäkin katastrofi (Katainen ja ministerisalkkunsa niin ikään narikkaan jättävä kataistunut Urpilainen) hautautuu politiikan kalmistoon, kansa unohtaa ja jatkaa nöyrää, hiljaista kulkuaan kohti lähimpää fattaa. Aika näyttää mihin tämänkertaisen veropajatson voitot riittävät ja kuinka pitkään kansa pysyy hengissä. Ja kyykyssä.


Jossakin noissa pulpeteissa tulevat suomi-mepit tekevät uutterasti historiaa yhtenevän Euroopan ja maailman hyväksi.

No. Katsoin tänään kertaalleen ja muistin virkistämiseksi (nauhalta) Yle HD:n dokumenttia Eu-heitteiköstä ja tulin siihen tulokseen, että vaikka olemmekin nettomaksajia ja kaikki vaikuttaa kusetukselta, politiikkomme (lue Esko Seppänen) ovat ainakin yrittäneet tehdä hyvää työtä ja painelleet nappia milloin minkin asian tiimoilta.

Jokainen meistä tietää, että EU-käytävillä pyörii tuhansia lobbareita suputtamassa toimeksiantajiensa intressejä meppien "puhtaisiin" korviin ja, että jokainen maa vetää härskisti kotiinpäin.
Esimerkiksi Saksan aloite takuurahoituksesta ja vaatimus sen toteuttamisesta on heille ja heidän näkökulmastaan oikeudenmukainen. Suuri kysymys tulee olemaan mihin suuntaan EU kehittyy ja lipuuko Suomi ajopuuna liittovaltioon, niin kuin moni asiantuntija on arvellut. (mm. Peter Nyberg, jonka mielestä Suomen eu-politiikka on muutenkin haihattelua)

http://jormakalliokoski.blogspot.fi/search?updated-min=2013-01-01T00:00:00%2B02:00&updated-max=2014-01-01T00:00:00%2B02:00&max-results=50

Yritän tässä oikein urakalla  olla hengessä mukana, vaikka se on erittäin vaikeaa, kun tajuaa EU:n todellisen tarkoituksen, taustavoimat ja todellisen päämäärän. (Eurooppa liittovaltioksi)

Kysymyksistä suomalaisille tähdellisin on, missä mittakaavassa ja koska Suomen vastuut talouskriisin hoidossa laukeavat maksettaviksi? Ja kuinka paljon syvemmälle joudumme kuseen ja kuinka paljon on kaivettava kuvetta ja bungattava lisää ennen kuin Suomi on lopullisesti PA.

Olisi mukavaa, jos vaikka pressa raportoisi tilanteesta aina silloin tällöin telkkarissa Amerikan malliin. Entisenä valtionvarainminiserinä Sauli on ainakin osittain jyvällä, eikä nuo nykyiset hommat näytä liikaa painavan. Mitä nyt vähän näykkii katsomosta.

Agendaan mahtuu satoja toki muitakin eurooppalaisittain tiuki tärkeitä asioita nyt, kun alle kahdeksanvuotiailta on direktiivillä kielletty ilmapallojen puhaltaminen ilman vanhempien valvontaa ja helistimille on asetettu desibelirajat.
Ja oliiviöljy pysyy jatkossakin ravintoloissa täytettävissä pulloissa ja tervaus on saatu aisoihin.

Silmiini ei muuten ole osunut ainuttakaan uutista, jossa Suomen edustaja olisi tapellut hiki hatussa kansallisten arvojemme saati perinteidemme puolesta. Henkilökohtaisesti olisin taistellut viimeiseen hengenvetoon lakritsipiipun ja "neekerin pusun" puolesta. Toivottavasti tulevilla edustajilla ote ei lipsu jatkossa. Pienen Suomen ei ole helppoa vaatia tasa-arvoa näin epäsuhtaisessa järjestelmässä, mutta kampoihin on lyötävä. Ja toivon mukaan tänä keväänä vereksin ja vantterin vetojuhdin.



Vaikka en
poliitisesti olekaan Seppäsen kanssa vakaumuksellisesti ihan samoilla linjoilla, kannatan hänen kriittisiä ja rakentavia kannanottojaan. Niistä puskee esiin aito humanismi.
Ainoa asia mikä ottaa päähän, että Italian oliivimafia, Espanjan tomateerokset ja Kreikan fetajorgokset pääsevät jo pelkästään ilmastollisten olosuhteiden takia helpomalla kuin meidän omat maataloustuottajamme. Osa kannattavuudesta johtuu härskistä veropimityksestä ja mittavasta laittomien maahanmuttajien orjatyöpanoksesta.

Sekin närästää, että meillä vastaavasti pykälänikkarit ja verotus rokottavat rankimmin niitä pientuottajia, jotka oikeasti tuottavat leipämme ja lihamme. 
Keskusliikkeiden kiristäjäkartelleja ei saada hajotettua näköjään millään. Ei vaikka EU on antanut asiasta nuhtelun Suomelle. On syytä epäillä, että jarruina urakassa ovat näiden keskusliikkeiden hallintoneuvostoissa istuvat kansanedustajat.

On se niin saatanan väärin, että tässä meikäläisten reservaatissa ruoan hinta nousee jatkuvasti. Vuokrat nousevat taas tämän "historiallisen" kehysriihen tuloksena, mutta reaaliansiot junnaavat paikoillaan, kotimarkkinat tyrehtyvät ostovoiman hiipuessa kansan köyhtymisen tahdissa ja kansallinen talous näivettyy.

EU:n peruskirjoihin merkittiin alkuaikoina kauniita ajatuksia siitä, että kansalaisten olo helpottuu. Mikään näistä lupauksista ei ole toteutunut. EU-yhteisöön hilataan jäseniksi maita, jotka ovat suoraan sanottuna kusettaneet omasta valtiontalouden tilastaan tai ovat muuten vain haparoimassa askeliaan markkinatalouden kiikkerillä pitkospuilla.

Ei voi olla niin, että nämä deekumaat rypeävät tuhtien tukipakettien ja anteeksiannon meressä. Parhaillaan IMF on tuputtamassa Ukrainalle 10-13. miljardin euron "lainaa" vaikka maa ei edes kuulu EU:hun. (Venäjän oligarkit kiittävät, lähtevät lomalle ja jättävät kaasuhanan raolleen)

Tällä mittarilla ajateltuna, myös kaikille Suomessa velkavankeudessa rypeville ja kärvisteleville kansalaisille tulisi suoda armahdus kohtuullisuusperiaattella.
Mahdollisuuksien rajoissa on, että koko eurojärjestelmä tulee romahtamaan tässä ihan parin, kolmen vuoden sisällä ja suurimmat hyötyjät tulevat olemaan
Saksa ja Ranska. Meille muille näytetään keskisormea.

Koko maailman talous tökkii. Kiina yskii jo. Yhdysvallat eivät pysty ikinä maksamaan velkojaan. Eurooppa kusee omille kengilleen.
Ei tarvitse olla oraakkeli ennustaakseen, että tällä systeemillä ja tällä bändillä komppi menee entistä sekaisemmin.

Nyt on keksittävä uusia lääkkeitä tähän yhteisen planeetan tautiin. Tähän hommaan löytyy kyllä päteviä ihmsiä, joilla ei ole narsistisia ja sosiopaattisia taipumuksia ja jotka ovat avoimia järkeville ratkaisuille.

Tämä meininki ei voi jatkua markkinavoimia nuolevia lobbareita kuunnellessa. 
Se on suurin harha ja illuusio, mitä ihmiskunta voi tehdä. Grande moka.
On terveellistä pitää takaraivossa, että politiikot ja rahamaailma ovat meillä äänestäjillä töissä. Me maksamme heidän liksansa.

Olisi tähdellistä, että seuraavissa vaaleissa kansa näyttäisi voimansa. Ulos turhamulkut ja töihin pätevät ukot ja akat, jotka oikeasti osaavat hahmottaa kokonaistilanteen ja keskittyvät täysipainoisesti hommaansa.
Tämä on yhteinen planeettamme, eikä se nyt piru vieköön ole oikein, että yksi prosentti saa rellestää ja elää kuin siat vatukossa.

Tällä prosentilla ei ole kenenkään antamaa laillista mandaattia kusettaa kansalaisia, jotka eivät halua muuta kuin kasvattaa lapsensa ja pitää perheestään huolta ilman, että riiston ja kusetuksen maku on jatkuvasti suussa.
Aamen.


Ps. Sanovat tilastot mitä tahansa, totuus on, että Eu-standarien mukaan Suomessa värjöttelee lähes miljoona ihmistä, lapsia, vanhuksia, yksinhuoltajia ja yrittäjiä, niukalla toimeentulolla.Tämä miljoona kamppailee jokaisesta eurosta pysyäkseen hengissä.

Otan oikein loppuelämäni missioksi kirjata kaikki seuraavan kauden meppien todelliset aikaansaannokset tai saamattomuudet.

Tässä näitä tyrkkyjä:
Onnea matkaan ja hyviä kähmintöjä. Sinne voisi muuten siirtyä isompikin porukka Arkadianmäeltä, niin kansa saisi hengähtää hetken, kun näitä reformeja lykkää nyt yhtäkkiä joka tuutista. Muistakaa myös työttömiä, varsinkin työpaikkojen lisääminen tuntuu olevan tärkeää ja onhan se, kun ette toisille raski vipata kuitenkaan.

Tässä Jan Hurrin oiva analyysi. Ei ihme, että suomalaisilta loppuu rahat ja hallituksen on pakko kiristää omaa kansaansa. Ettei vaan menisi kasvot.

Tässä myös mielestäni oikea näkökulma:

maanantai 17. maaliskuuta 2014

KIRJANURKKAUS: Tätä kirjaa suosittelen: IHMISPEDOT

Harvoin tulee yhtä hämmentyneen höntti olo, kuin tätä Micael Dahlénin kirjaa Ihmispedot lukiessa. Onneksi tein sen auringonpaisteessa. Tukholman kauppakorkeakoulun professori Dahlén vatvoo perusteellisesti monelta kantilta miksi tavalliset nuoret naiset väittävät Facebookissa sarjamurhaaja Dorothea Puentea isoäidikseen? Miksi miehet haluavat, että uhrinsa lihaa syönyt Issei Sagawa maalaa ruoka-aiheisia tauluja heidän tyttöystävistään? Miksi päästäkseen tapaamaan Charles Mansonia on oltava valmis jonottamaan jopa vuoden? Miksi äitinsä niskat taittaneen Peter Lundinin elämäkerrasta tuli Tanskassa myyntimenestys? Ja mikä yhteys tällä kaikella on siihen, että televisionkatsoja näkee viikossa keskimäärin 17 murhaa. Fiktiivistä tai tosielämässä tapahtunutta?


Ihmettelin tätä tavisten kiinnostusta rikollisiin jo kolme vuosikymmentä sitten, kun haastattelin Matti "Volvo" Markkasta Kumlan vankilan bunkkerissa Ruotsissa. Yksi ehto haastattelulle oli, että Volvo halusi hillitä itseensä kohdistuvaa idolisointia.
-Vankila ei ole herkkupaikka, eikä minusta kannata ottaa esimerkkiä, Volvo painotti. Volvo kertoi saavansa vankilaan jatkuvasti "ihailijapostia" ja naimatarjouksia kuukausittain tuntemattomilta naisilta.
Eräs nainen otti suoraan yhteyttä allekirjoittaneeseen ja vänkäsi Volvon yhteystietoja, koska hänellä oli pakottava tarve saada kontakti Pohjoismaiden tunnetuipaan ryöstäjään. Hän oli kuulemma keskustellut asiasta vakavasti miehensä kanssa.
Tukholman Normalmstorgetilla vuonna 1973 Jan Erik Olssonin käynnistämä pankkiryöstö panttivankeineen teki ryöstäjän vaatimuksesta vankilasta vapautetusta ja pankkiin kuljetetusta Clark Olofssonista episodin varsinaisen tähden. Panttivankien myönteinen suhtautuminen ryöstäjiin synnytti kriminologi ja psykiatri Nils Bejerotin suussa maailmanlaajuisesti nykyään käytetyn termin Tukholman syndrooma. Ja Clark Olofssonista, pikkurikollisesta, tuli superjulkkis ja rock-tähtiin verrattava idoli.

Clark Olofsson jatkoi jokseenkin surkeaa rikollista uraansa heti vapauduttuaan vankilasta ja istuu kiven sisässä tätä nykyäkin. Otsikoissa mies pysyy tiiviisti vuodesta toiseen.

 http://fi.wikipedia.org/wiki/Norrmalmstorgin_pankkiry%C3%B6st%C3%B6
Steen Christensen oli tuomittu Tanskassa vuonna 1992 kahdentoista vuoden vankeuteen useista pankkiryöstöistä, panttivankien ottamisesta ja raiskauksesta. Vankilaviranomaiset päästivät Christensenin Vridslöselillen vankilasta vuoden 1997 syksyllä vartioimattomalle lomalle poliisin vastustuksesta huolimatta. Christensen karkasi loman aikana Suomeen ja tappoi kaksi poliisia.

Tanskalaislehti Berlingske Tidende ilmoitti 7. helmikuuta 2000 Christensenin avioituneen suomalaisen naisen kanssa, joka odotti hänelle lasta.


-Tapa muutama ihminen ja heitä vähän verta päälle, se toimii Charles Manson oli sanonut Micael Dahlénille.

Ote Dahlénin asiaa pohtivasta kirjasta:

Pakenemme mustavalkoista tyhjää arkeamme ja meitä rajoittavia normeja. Pakenemme yleismaailmallista sopimusta siitä, että murha on kaikkein inhottavin asia, minkä ihminen voi tehdä. Draamantutkijat puhuvat usein eskapismista, siitä tarinan piirteestä, joka sallii yleisön siirtyä henkisesti ihailtavampaan paikkaan kuin missä he fyysisesti ovat. Ja Hollywoodissa opin, että murha on parasta mahdollista draamaa.

-Kakki haluavat tehdä pahaa, mutta kukaan ei halua rangaistusta siitä, Issei (ruumiin syöjä) totesi Dahlénille.

-Niinpä he käyttävät minua.

Ehkä meistä tulee tappajien faneja, koska he ylittävät rajan, jota emme itse voi emmekä salli itsemme ylittää, jonka ylittämista emme edes myönnä ajattelevamme.

-Tanska tarvitsee minua. He tarvitsevat yhteisen vihollisen pysyäkseen yhdessä. Ilman minua he olisivat onnettomia, Peter Lundin järkeili puolestaan.



Micael Dahlén.
Ja Dahlén pohtii: Ehkä halu paeta niiden rajojen sisältä, joita olemme itsellemme asettaneet, ja sisällämme elävät muinaiset vaistot, jotka ovat tehneet rajat välttämättömiksi, voisivat selittää, miksi murhaoikeudenkäynnit ja oikeudenkäynnit ylipäätään (mm. Anneli Auer) ja teloitukset ovat houkutelleet joukoittain katsojia kautta vuosituhansien aina antiikin Kreikasta ja Roomasta niihin kiihkeisiin mediatapahtumiin saakka, jotka Charlien, Peterin, Dorothean ja Issein vangitsemisesta seurasivat.

Historian kirjoissa kerrotaan rock-konsertteja muistuttavista tapahtumista, joihin ihmiset tulivat kaukaakin katsomaan murhaajia ja ostivat tilaisuuden kunniaksi pikkupurtavaa ja matkamuistoja.

Esimerkiksi David Berkowitz, 44-kaliiberinen tappaja, joka lumosi New Yorkin 1970-luvulla saavutti kiinni jäätyään sellaisen määrän mainetta ja rahaa brändinimellään Son of Sam, että säädettiin hänen nimeään kantava laki, jotta tuomitut tappajat eivät voisi hyötyä rikoksistaan huomattavan pitkään aikaan teon jälkeen.

Tanskalainen äidin murhaaja Peter Lundin kiteytti asiaa toteamalla, että jos se tuottaa rahaa, se on teollisuutta.

Ja murhaajien nimillä, keittokirjoilla, taiteella ja ties millä krääsällä tehdään rahaa.

Esimerkiksi Manson-brändi on tuottanut miljoonia dollareita.

Eräs Jessie niminen apuhoitaja Wyomingista on nimennyt sarjamurhaaja Dorothea Helen Puenten äidikseen Facebookissa.

-Tiedänhän minä, ettei hän ole oikea äitini, mutta se kuulostaa hienolta eikä kukaan uskalla haastaa minulle riitaa.

Puente itse kertoo, että ihmiset eri puolilta maailmaa haluavat hänet ystäväkseen, äidikseen tai isoäidikseen.

Dahlén tunnustaa, että hänkin on osa tätä murhaajabrändiä.
-Tämä kirja on syntynyt omasta pakkomielteestäni ja kyvyttömyydestäni päästä eroon kysymyksistä, jotka ovat viime vuosina täyttäneet mieleni. Kirja on tulosta kierosta tarpeestani tehdä epänormaaleja kokeita saadakseni vastauksia kysymyksiini sekä maanisesta vimmasta matkustaa maailman toiselle puolelle tapaamaan ihmisiä, jotka ovat ylittäneet inhimillisyyden ylittämättömän rajan.

IHMISPEDOT (Micael Dahlén)

ISBN 978-951-796-835-5

Suomennos: Tuija Tuomaala



Manson, Puente, Lundin, Sagawa ja Berkowitz. 

torstai 13. maaliskuuta 2014

TRUMP vs PUTIN


Seurasin taannoin puolella korvalla Ylen  ns. turvallisuuspoliittista keskustelua. Pohjoismaiden puolustusministereille keskustelun perimmäinen kysymys tuntui olevan kuinka pitkään lännen, siis Naton ja EU:n pitää sietää Putinia ja Venäjän toimia reuna-alueillaan, Ukrainassa ja lähinnä Krimillä. Esille nostettiin aika yksipuolisesti erilaisia uhkakuvia aina kybersotaa myöten. Ikään kuin suolana ehdin lukaista englantilaisen Guardianin Moskovan entisen kirjeenvaihtajan Luke Hardingin "uhkarohkean ja räjähdysalttiin palastuskirjan", jossa Venäjä ja entiset Varsovan liiton keskeiset maat leimataan "mafiavaltioiksi".

 Erityisesti The Guardian on kunnostautunut itsepintaisella Venäjä- vastaisuudellaan. (Kuvassa russofobinen Harding)

Loppupeleissä kyseessä on Venäjän ja Yhdysvaltojen -jälleen kerran-keskinäinen sapelien kalistelu, jota muu maailma seuraa yleisölehteriltä voimatta vaikuttaa suuntaan tai toiseen. Putin ilmoitti jokin aika sitten, että Moskovassa ollaan huolestuneita Naton laajenemispyrkimyksistä ja se on konfliktin yksi syy.
Mitä enemmän asiaa tarkastelee, sitä enemmän itä ja länsi vaikuttavat toiminnoissaan toistensa peilikuvilta.

Hardingin kirjan mukaan Venäjän ns. suora demokratia suorastaan suosii korruptiota ja kaikenlaista öykkäröintiä, propagandaa ja gangstereiden veljeilyä poliitikkojen ja virkakoneiston portailla.  Harding ruoskii armotta putinismia niin ajattelutavasta ja tekniikoista ja antaa huutia KGB:n seuraajalle FSB:lle, jota Harding pitää hengeltään ja toimintatavoiltaan täysin nyrjähtäneenä ja psykopaattisena Putinin käsikassarana "likaisissa operaatioissa". Jopa murhissa.

Ennen kuin jatkan, huomautan, että yritän tarkastella vallitsevaa tilannetta kiihkottomasti, objektiivisesti ja olematta sen enempää lännen kuin idänkään puolella. On vain todettava, että molempien osapuolien dialogia leimaa yksisilmäisyys, tekopyhyys ja tahallinen näköalattomuus. Länsimanipulaation mukaan Venäjä on epädemokraattinen rosvovaltio ja Yhdysvallat demokratian auvoinen ja uuttera ja oikeudenmukainen esitaistelija. Venäjä käyttää propaganda-asetta, Yhdysvallat ei.


Otetaan ensin Neukkula ja sitten Jenkkilä.
Katkelma Hardingin kirjasta: " Yhdysvaltain Moskovan suurlähettiläs John Beyrle lähettää salaisen sähkeen FBI:n johtajalle Robert Muellerille, joka on saapumassa Moskovaan. Beyrlen tehtävänä on esittää suorasukainen arvio Venäjän turvallisuuspalvelun (FSB) ja poliisin johtajista, joita Muellerin on määrä tavata. Heidän upseerinsa vahtivat kärkkäästi Yhdysvaltain hallituksen edustajia tarkkailemalla heitä ahkerasti. He ovat pyrkineet tukahduttamaan USA:n humanitäärisiä ohjelmia Pohjois-Kaukasiassa".

Ja edelleen: " Moskovan kaupunginhallinnon suorat yhteydet rikollisuuteen ovat saaneet jotkut kutsumaan sitä ´dysfunktionaaliseksi´ ja väittämään, että se toimii paremminkin kleptokratiana kuin hallitusvaltana. Rikolliset ainekset nauttivat krysasta (kirjaimellisesti "kattoa" tai suojaa tarkoittava rikollisen tai mafiamaailman sana), joka ulottuu poliisista FSB:stä ja sisäasianministeriöstä aina syyttäjänvirastoon, samoin kuin läpi Moskovan kaupunginhallinnon virkamiehistön.

Analyytikot ovat erottaneet Moskovan rikollisesta maailmasta kolmikerrosrakenteen. Huipulla on Luzkov (Moskovan entinen pormestari, joka sai kenkää Medvedeviltä korruptioepäilyjen vuoksi), FSB, sisäministeriö ja miliisi muodostavat toisen tason. Lopuksi alimmalla tasolla ovat tavalliset rikolliset ja korruptoituneet tarkastajat.
Beyrlen mukaan kaikki moskovalaiset yritykset joutuvat maksamaan suojelurahaa eli krysaa poliisivoimien eri rakenteille systeemissä, joka on käytännöllisesti katsoen toisen kertaluokan verotusjärjestelmä. Poliisi ja sisäministeriö keräävät rahaa pienyrityksiltä, siinä missä FSB kokoaa rahaa suuryrityksistä.
FSB:n krysa on tavoitelluinta suojaa, Beyrle sanoo, kun FSB suojelee jopa Solntsevo-veljestöä, Moskovan ylintä järjestäytyneen rikollisuuden liigaa.

Nuljaisuus ulottuu aina venäläisen mahdin huipulle, annetaanhan lahjuksia koko ajan ylöspäin Putinin "pystysuorassa" järjestelmässä. Beyrle lainaa yhtä lähdettä, jonka mukaan Luzkov ja monet muut pormestarit ja kuvernöörit lahjovat avainhenkilöitä Kremlin sisäpiirissä. Lähde väittää, että virkamiehet menevät Kremliin suurten matkalaukkujen ja henkivartijoitten kanssa. Nuo laukut, lähde ounastelee, ovat pullollaan rahaa.
Toinen lähde on eri kannalla. Sen mukaan on yksinkertaisempaa maksaa lahjukset salaiselle tilille Kyproksella, joka on rikkaitten venäläisten suosikkireitti ulkomailla. Lahjontajärjestelmä toimii myös Venäjän maakunnissa.

Beyrlen sähkeessä todetaan yllättämättömästi, että rikollinen maailma ja poliittinen maailma leikkaavat toisensa. Kansanedustajien on yleensä ostettava parlamenttipaikkansa. Tämä järjestelmä on suorasuokainen: kansanedustajat tarvitsevat rahaa päästäkseen huipulle, mutta sinne päästyään, heidän asemastaan tulee perin tuottoisa rahantekotilaisuus.

Toisesta lähteestä kuultujen väitteiden mukaan valtionyhtiöt Gazprom ja Rosneft etunenässä maksavat salaa rahaa Kremlin vararahastoon, jota hallinnoi VTB pankki. Beyrle viittaa Transparency Internationalin vuoden 2009 lukemiin. Niiden mukaan lahjonta maksaa Venäjälle 241 miljoonaa euroa vuodessa eli 18 prosenttia maan bruttokansantuotteesta".

Hardingin Mafiavaltio -kirjassa Putinin henkilökohtaisen omaisuuden arvellaan liikkuvan miljardeissa. Samaa voisi olettaa myös Medvedevin omaisuuden suuruudesta. Tuskin hänkään ihan persaukinen on.

Entä sitten Yhdysvallat...
Tässä tulee väkisinkin mieleen, että pata kattilaa soimaa. Ja päinvastoin. FBI:n pitkäaikainen johtaja Edgar Hoover pyöritti poliisiorganisaatiotaan vuosikymmeniä itsevaltiaan ottein. Hän vaikoili ja kyttäsi kaikkia. Jopa Yhdysvaltain presidenttejä ja kiristi näitä tanssimaan oman pillinsä mukaan.
Hoover veljeili kaksinaamaisesti mafian kanssa ja  hyötyi tästä symbioosista myös taloudellisesti, uhkapeluri kun oli.

Hoover ja elinikäinen elämänkumppani Clyde Tolson.
Amerikan mafia on lahjonut kautta aikojen poliiseja ja politiikkoja ja presidentti John F. Kennedyllä oli Marilyn Monroen kautta kontakteja mafiapäälliköihin. Nixonista nyt puhumattakaan.

Presidentti Ronald Reagan vapautti pankkimaailman rellestemään ja muut presidentit hänen jälkeensä jatkoivat samoilla linjoilla. Tämä pankkien liberaalit oikeudet johtivat ennen näkemättömään maailmanlaajuiseen talouskriisiin, jossa miljoonat ihmiset menettivät rahansa ja työnsä. Nämä samaiset kokaiinin kyllästämät ahneet pankkiirirosvot on palkittu korkeilla viroilla aina Valkoiseen taloon asti ja miljardeilla dollareilla. Vaikka heitä on vaadittu vastuuseen teoistaan, Yhdysvaltain hallitus on antanut heille syytesuojan.

Promillen verran näistä hamstratuista miljardeista tihkuu poliittiseen lobbaukseen ja kansainväiseen "humanitäärisyyteen", joka sekin tuottaa voittoa ja aiheuttaa kohdemaissa inhimillistä kärsimystä eikä edistä pätkääkään tavallisen kansan hyvinvointia.

Bill Clinton. Melkoinen veitikka hänkin. "Taustapirujen" tsuppari. Pariskunta Clinton on noussut sokeritopan päällä ikään kuin automaattisesti ja toteuttavat suuren rahan toiveita ja päämääriä uutterasti. Nyt ei tule mieleen ainuttakaan USA:n presidentin vaalia, joka olisi mennyt rehellisesti. Trumpin kampeaminen on saanut lähes maanisia piirteitä ja vainoharhaisia piirteitä ja tätä tuubaa jauhavat tiedotusvälineet koko laidallisella. Väsymättä.  (vertaa muiden maiden, myös Suomen "puolueettomaan uutisointiin)

Yhdysvaltain osavaltioissa rellestävät erisorttiset rikollisliigat, jotka työllistävät satojatuhansia ihmisiä portaikon alapäästä yläpäähän. Yhdysvalloissa rikotaan toistuvasti ja päivittäin ihmisoikeuksia ja potkitaan ihmisiä kodeistaan kadulle sosiaalisen aparaatin myllystä, joka ei suosi enää edes köyhtyvää keskiluokkaa.
Jenkit eivät pidä kandalaisia juuri minään ja Meksikon  rajalle on rakennettu muuri.

Neuvostoliitto loi Varsovan-liiton ja miehitti Baltian maat ja piti pihdeissään idän puoleista Eurooppaa ja suosi etupiiriinsä kuuluvien maiden yksinvaltiaita ja salaista poliisia. Stalin tapatti miljoonia ja loi jatkuvan pelon ilmapiirin, jota Putinin pelätään nyt jatkavan.

Entäpä ystävämme Yhdysvallat. Entisen CIA agentin Philp Ageen (1935-2008) mukaan Yhdysvallat suosi (CIA oli toimeenpaneva elin operaatioissa) murhaavia diktatuureja: Kreikka, Chile, Argentiina, Uruguya, Vietnam, Brasilia jne.


Yhdysvallat liitolaisineen putsasivat mm. Irakin ja pöllähtivät Afganistaniin, joka on maailman tärkeimpiä ooppiumin tuottajia huumeen maailmanmarkkinoilla. Näiden salaisten operaatioiden uhrien todellista määrää ei tiedä kukaan. Kidutettujen ja tapettujen. Täytynee myös mainita, että Yhdysvallat roiskaisi Japaniin pari atomipommia Hiroshimaan ja Nagasakiin. Tuhansia tonneja napalmia ja pommeja Vietnamiin
.
http://www.nytimes.com/2008/01/10/obituaries/10agee.html?_r=0

Etelä-Vietnamin ilmamarsalkka, pääministeri ja myöhemmin presidentti Nguyễn Cao Kỳ  oli Vietnamin sodan aikoihin ehkä maailman johtavin heroiinikauppias, joka myrkytti surutta myös amerikkalaissotilaita ja Yhdysvallat palkitsi hänet sodan loputtua antaen hänen perustaa viinakaupan Kaliforniaan.
Kuin ohimennen ja sivutoimena CIA lanseerasi markkinoille hippien lempihuumeen LSD:n.
Arvio esimerkiksi Presidentti Obaman onnistumisesta ja toimintatavoista alempana englanninkielisessä artikkelissa.

Sitten WTC:n kaksoistornien tapaus. On edelleenkin hämärän peitossa kuka homman hoiteli. Kannattaa ehkä vilkaista tämä dokumentti ennen kuin osoittelee sormella ulkopuolisia.
http://www.youtube.com/watch?v=4L9tA0aClII

Oli  asianlaita miten tahansa totuuksia on kahdenlaisia: uskottuja ja todistettuja.
WikiLeaks dokumentit, NSA:n maailmanlaajuinen urkinta ja sokerina pohjalla Yhdysvaltain apulaisministeri Vicktoria Nulandin Ukrainan "väistyneelle" presidentille Janukovitshille heittämä kommentti "Fuck The EU".

Sitten EU. Julkisuuteen pulpahtaa jatkuvasti korruptioepäilyjä joista harvoin napsahtaa tuomio. Arvioiden mukaan EU:n korruption kokonaishinta on useita satoja miljardeja. Kähmintään ja korruptioon sotkeutuu aina enemmän kuin yksi henkilö. Se on ketju, jonka lonkerot ulottuvat syvälle ja eri suuntiin yhteiskunnassa. Korruptiolla ei ole kansallisuutta. Se on aina samaa veivaamista. Meillä Suomessa asiaa on lievennetty kutsumalla tätä rikoksen muotoa hyvä-veli järjestelmäksi. Yhteinen nimittäjä tälle toiminnalle kuitenkin on, että siitä hyötyvät sitä harrastavat ahneet, joille humaanitääriys on liian etäinen käsite. Köyhät jäävät köyhiksi ja heidät leimataan loosereiksi.

Esimerkkejä riittää molempien osapuolien toiminnasta. On aivan yhdentekevää, hyväksyykö "muu maailma" tämän kikkailun ja kissanhännänvedon. Moraali on erittäin venyvä käsite. Pyörät pyörivät ja näin on näyttöpäätteet.

Ja nyt suunnitellaan Venäjän vastaisia talouspakotteita. EU topakasti mukana. Osoite on väärä, koska ne kohdistuvat tavalliseen jalankulkijaan. Ja loppupeleissä kansa tämänkin sanktio-operaation maksaa.
Ei sillä ole pienintäkään merkitystä oligarkkien elämään. Eikä päättäjien lännessä eikä idässä.

http://www.youtube.com/watch?v=YsRm8M-qOjQ

Kannattaa lukaista myös nämä:

http://fi.wikipedia.org/wiki/CIA

http://www.taloussanomat.fi/jan-hurri/2014/03/16/kaksi-syyta-miksi-venaja-toimii-niin-kuin-toimii/20143643/170

http://riikkasoyring.puheenvuoro.uusisuomi.fi/163207-ukrainan-kultareservi-kadoksissa


Presidential Rule by Deception: Obama, the Master Con-Man: Reviewing James Petras' The Politics of Empire: The US, Israel and the Middle East  (http://www.globalresearch.ca/)


Petras pulled no punches saying “(i)n an electoral system, run by and for a corporate oligarchy, deception and demagoguery are essential elements – entertaining the people while working for the wealthy.”
Every US president does it. All congressional leaders. It’s “de rigueur” to pretend to be “everyman.” It persists while committing “war crimes worthy of prosecution.”
It’s play-acting. It’s duplicity. Obama is the “master of deceit.” He lacks an honest bone in his body.
He condemns torture while practicing it. He denounces Wall Street excess while supporting it. He wages one war after another while promising peace.
He backs Palestinian rights while trashing them. He supports the worst of Zionist militancy. He ignores institutionalized Israeli racism.
His word isn’t his bond. He broke every major promise made. He’s “hands down” the “greatest con-man president in American history,” Petras explains.
His predecessors pale by comparison. “(T)he enormous gap between style and substance, promise and performance, peace and war, capital and labor, has never been greater,” he added.
He continually promises one thing and does another.
He betrayed loyal constituents who supported him. He did so without a second thought. He’s more racist than most white Americans.
He reflects the worst of demagogic duplicity. He defends the indefensible. He’s a weapon of mass destruction. It bears repeating. He made America unfit to live in.
The Two Faces of a Police State: Sheltering Tax Evaders, Financial Swindlers and Money Launderers While Policing the Citizens
Petras cuts to the chase saying “(n)ever in the history of the United States have we witnessed crimes committed on the scale and scope of the present day by both private and state elites.”
Never has so much harm been done to so many to benefit an elite few.
Never was extreme wealth been accumulated more easily at the expense of countless millions harmed.
Never have so-called civilized societies so egregiously trashed longstanding cherished values.
Never was grand theft more institutionalized. Never were amounts involved as great as now.
Never did pillage more greatly become the national pastime. Never did so-called democratic governance more swindle its own people.
Never before did so many mega-crooks go unpunished. Never was high-crime more common practice.
Never was government in bed with business for stakes this great. Never were more people harmed in the process.
Guiding US doctrine endorses “too rich for jail, too big to fail,” said Petras. Ordinary people alone suffer.
Steal a billion, two or three and stay free. Steal a loaf of bread for hungry children and face prison time. Doing it three times perhaps means for life.
Law and order don’t exist. Judicial unfairness is official policy. Ordinary people haven’t a chance. Monied interests control things.
The Power of Israel in the United States
Israel Buys the US Congress: Sabotaging the US-Iran Peace Negotiations.
War or peace hangs in the balance. Thirty-five years of anti-Iranian hostility persists. Zionist power wants the Islamic Republic destroyed.
It wants all Israeli regional powers removed. It wants unchallenged military dominance.
It wants Israel given the right to steal Palestinian land freely. It wants it permitted to wage aggressive wars with impunity.
Attacking Iran risks regional or global war. Since WW II, “Israel has bombed, invaded and occupied more countries in the Middle East and Africa than any previous colonial power, except the US,” says Petras.
Its victims include “Palestine, Syria, Lebanon, Egypt, Iraq, Jordan, Sudan and Yemen.” Its terror attacks and targeted assassinations include numerous other countries.
Israel operates lawlessly with impunity. America partners in its crimes. It provides billion of dollars in annual support.
Red lines, timelines, deadlines, sanctions, sabotage, subversion, cyber attacks, assassinations, saber rattling, warmongering, spurious accusations, manipulated to fail P5+1 talks, and inflammatory headlines up the stakes for war.
Pretexts are easy to invent. False flags precipitate them. Zionist power in America buys political support. It owns Congress. It gets most everything it wants.
Mainstream media march in lockstep. Truth is systematically buried. Unflinching Israeli backing substitutes. Fifty-two major US Zionist organizations exert enormous influence. Political Washington bows to their will.
Obama with Israel Against the World
America is a dictatorship, says Petras. Constitutional law is null and void. It’s “presidential toilet paper!”
“Legal hacks and whores scratch their backsides and regurgitate the previous illegal executive orders in order to ‘legitimize’ new arbitrary powers to declare war” and destroy fundamental freedoms.
Abuse of power demands impeachment. It’s a national imperative. America’s Declaration of Independence states:
“(W)hen a long train of abuses and usurpations, pursuing invariably the same Object evinces a design to reduce them under absolute Despotism, (it’s the right of the people, it’s) their duty, to throw off such Government, and to provide new Guards for their future security.”
Straightaway as president, Obama violated his sacred trust. He betrayed his constituents. He trashed rule of law principles.
He’s guilty of high crimes and misdemeanors. He spurns fundamental civil and human rights. He mocks democratic values.
He threatens humanity. He’s heading America for WW III. Removing him is top priority. The alternative is potentially grim.
Fifteen Minutes An American President
Obama’s 2009 inaugural address promised “a new approach with a new emphasis on respect and a new willingness to talk.”
Ravaging one country after another followed. So did overthrowing democratically elected leaders. Numerous other high crimes define his tenure.
He’s a wolf in wolf’s clothing. Neocons infest his administration. Peace is a four-letter word. Rule of law principles don’t matter.
Diktat power runs things. Humanity is more than ever threatened. It may not survive on his watch. America is the real evil empire. No nation ever matched its ruthlessness. Perhaps none ever will.
Israel’s Willing Executioners: AIPAC Invades Washington
“When a country, like the United States, is in decline, it is not because of external competition: declining competitiveness is only a symptom,” says Petras.
“It is because of internal rot. Decline results when a nation is betrayed by craven leaders, who crawl and humiliate themselves before a minority of thuggish mediocrities pledged to a foreign state without scruples or moral integrity.”
AIPAC is the most prominent face of US Zionist power. It fronts for Israel. It’s an unregistered foreign agent. It calls itself “America’s Pro-Israel Lobby.”
Virtually no one in Congress confronts it. Doing so is a career-ender.
It has virtual veto power over war and peace, trade and investment, multi-billion dollar arms sales, enormous handouts to Israel, and all Middle East policies affecting the Jewish state under Democrat and Republican administrations alike.
It’s a weapon of mass destruction. It supports Israel’s worst crimes. Its annual meetings are “the most outrageous public display of Zionist-Jewish power as it shapes US foreign policy,” says Petras.
“The sole purpose of AIPAC is to ensure Israel’s unchallenged military and political power over a huge region from North Africa to the Persian Gulf.”
Presidents, top administration officials, and congressional leaders pay homage to its power.
They march to the same drummer. They collaborate in high crimes. They support what demands condemnation.
They disgrace themselves in the process. They betray their constituents at the same time.
Fifty-two Major American Zionist Organizations control them. They serve a foreign government.
They do so against the interests of ordinary Americans. They do it “without scruples or moral integrity,” says Petras.
The Great Transformation of Jewish American Charities
Charity no longer defines them. Over time, they shifted disgracefully. They did so, Petras said, from:
  • “social aid for working Jews, poor immigrants and elderly Holocaust victims to political influence peddling at the service of the highly militarized state of Israel;
  • from engaging in social welfare for American Jews to political lobbying for military transfers to Israel;
  • from grassroots leaders sharing life styles and struggles with their rank and file donors to millionaire CEOs entertaining Zionist billionaires and banging tables for Israel at the White House while paying off the Congressional influential; and
  • from reaching out and aligning with Americans working for peace with justice in the Middle East to embracing every tin horn monarch and dictator who signs off on Israeli annexation of Palestinian land.”
In the process, they lost their popular mass base. Members resigned in protest. Others were forced out.
They’re no longer Jewish community representatives. They front for lawless Israeli power. They do so without ethics or integrity.
Imperial and Zionist Wars and Terror in the Middle East: Palestine, Iran, Syria and Yemen
Israeli Terror: The “Final Solution” to the Palestine Question (page 130/31)
Longstanding ethnic cleansing reflects official Israeli policy. Palestinians are systematically dispossessed.
For decades, Israel “confiscat(ed) their lands, destroy(ed) (their) homes, bulldoz(ed) (their) orchards and (established) ‘Jews-only’ colonial settlements serviced by highways, electrical systems and water works for the exclusive use of the settlers and occupying soldiers,” said Petras.
Israel is the only nation without declared borders. Its Greater Israel objective explains why. It wants them expanded.
In 1982, Oded Yinon prepared ”The Zionist Plan for the Middle East.” The Association of Arab-American University Graduates called it “the most explicit, detailed and unambiguous statement to date of the Zionist strategy in the Middle East.”
“Its importance…lies not in its historical value but in the nightmare which it represents.”
It states for Israel to survive, it must dominate the region. It must become a world power.
Doing so requires balkanizing Arab nations along ethnic and sectarian lines. It involves making them Israeli satellites.
Israel wants all historical Palestinian land, said Petras. It wants non-Jews “expel(led).” It wants Jews alone granted rights. It denies Palestinians entirely.
It commits high crimes too grave to ignore. It does so daily. It literally gets away with murder with impunity. So-called peace talks mock legitimate ones.
Palestinians are largely on their own to survive. Besieged Gazans suffer most of all. Israel keeps them isolated illegally.
Palestinian Authority president Mahmoud Abbas is a longtime Israeli collaborator. So are other PA officials. They’re Israeli enforcers.
They betray their own people for generous benefits derived. They’re complicit in causing enormous human suffering.
Obama at the General Assembly: Sacrificing Palestine for Zionist Campaign Funds
Petras discussed his September 21, 2011 address. He “overt(ly) pander(ed) to Israel,” he said. He’s done it at AIPAC conferences.
He supports lawless Israeli policy. He spurns fundamental Palestinian rights. He’s indifferent to their vital needs.
“From the angle of satisfying the US Zionist power configuration (ZPC) and securing a massive flow of re-election financing, Obama’s (2011) UN speech was a smashing success,” Petras explained.
He grovels before Zionist interests. He supports hugely destructive ones. He turns a blind eye to Israel’s settlement project.
He finances its wars of aggression. He vetoes all justifiable anti-Israeli Security Council resolutions
He supports wrong over right. He’s a war criminal multiple times over. He disgraces the office he holds.
Israeli Bombers: Al Qaeda’s Air Force
Israeli history reflects multiple crimes of war, against humanity and slow-motion genocide.
Generations of leaders deplored peace. They thrive on war. “Its foreign policy depends on perpetual regional wars and political instability,” said Petras.
Fifty-two Major American Zionist Organizations endorse its lawlessness. Israel is partnered with Obama’s war on Syria.
It wants another regional rival removed. Iran’s turn awaits. In 2014, Israel budgeted nearly $3 billion dollars for war on the Islamic Republic.
Waging it would be madness. It remains to be seen what follows. It doesn’t matter what Israel does most often.
“The entire Zionist power configuration in Washington has lined up to support the Jewish state,” said Petras.
“When Israel commits an act of war against its neighbor, no matter how unjust and brutal the act, Zionists from the most religious to the most secular, the ‘peacenik’ and neo-cons, all form a united chorus in praise of the righteous and moral ‘Jewish Bombs’ even as they fall on the besieged people of Syria today and Iran tomorrow.”
Peace remains elusive. It’s nowhere in sight so far nor benefits accrued if it arrives.
The Bloody Road to Damascus: The Triple Alliance’s War on a Sovereign State
Syria is Obama’s war. Proxy death squad invaders are used. So far they lack an air force. Obama likely plans Libya 2.0.
Plans to initiate it last summer were postponed. They weren’t cancelled. Full-scale war on Assad may be one major false flag incident away.
It remains to be seen what Obama plans. He wants another imperial trophy. Plans to oust Assad are firm.
The road to Tehran runs through Damascus. It’s “paved with lies,” Petras explains. It bears repeating. Iran’s turn awaits. Perhaps regional war will follow.
Saudi Arabia: A Retrograde Rentier Dictatorship and Global Terrorism
Saudi Arabian governance mocks legitimacy. It “has all the vices and none of the virtues of an oil rich state like Venezuela,” said Petras.
It’s “governed by a family dictatorship which tolerates no opposition and severely punishes human rights advocates and political dissidents.”
It “finances the most fanatical, retrograde, misogynist version of Islam, the ‘Wahhabi’ sect of Sunni Islam.”
It’s a valued US ally. America supports some of the world’s most ruthless despots. It targets independent governments for regime change.
It want subservient pro-Western puppet leadership replacing them. It spurns democracy at home and abroad.
It’s waging terror wars on humanity. It’s spending trillions of dollars doing so. It lets vital homeland needs go begging. It wants unchallenged global dominance.
Iran-US Interim Agreement: Historic Breakthrough of Historic Sellout?
American agreements aren’t worth the paper they’re written on. US history reflects it. Native Americans suffered through centuries of heroic lost struggles. From 1492 to today, they experienced promises made and broken.
Winning the West involved betraying them. One US treaty after another was violated. Imperialism works this way. Things haven’t changed. Today they’re worse than ever.
Earlier US policy makers sought sea to shinning sea dominance. Today they want it globally. They want it unchallenged. They’ll stop at nothing to get it.
Obama is America’s latest rogue leader. He’s a moral coward. He’s a serial liar. His word isn’t his bond. Petras asked if the so-called “historic (Geneva) breakthrough” was real or a mirage.
Does it end 34 years of Iran bashing? Or is it the latest US betrayal dressed up in diplomatic mumbo jumbo?
The Big Lie about an Iranian nuclear threat persists. It’s fake. It’s a red herring. US intelligence reports say so.
It’s common knowledge in Washington. It doesn’t matter. Congressional Iran bashing continues. So do punitive administration actions.
Petras said Geneva ostensibly “is directed toward undermining Iran’s potential ‘capacity’ to have a nuclear program: there are no weapons to destroy, no weapons plans exist, no war plans exist and there are no strategic offensive military operations on the Iranian ‘drawing board.’ ”
“We know this because repeated US intelligence reports” say so.
“So the entire current negotiations are over weakening Iran’s ongoing peaceful, legal nuclear program…”
They aim to “undermin(e) any future advance in nuclear technology that might protect Iran from an Israeli or US attack…”
Longstanding US/Israeli policy prioritizes destroying Iranian independence. It’s replacing it with pro-Western puppet governance.
It’s advancing US/Israeli imperialism. It’s eliminating all rival states. It’s establishing unchallenged control. It’s going all out by whatever means necessary.
Iran sought normalized relations with Washington and other Western countries for decades. It offered major concessions.
Its sincere efforts were spurned. Is this time different? Has Washington turned a page? Obama has all the proving to do. If past is prologue, don’t expect it.
The Assassination of Anwar Al-Awlaki by Fiat
Obama ordered death by drone missile. He murdered a US citizen abroad. He did so without justification.
He committed cold-blooded murder. For sure not for the first time. Or the last. He governs by diktat authority. He ignores fundamental rule of law principles.
Bill of Rights protections are gone. International law doesn’t matter. Washington rules alone apply. Hegemons operate that way.
So do rogue leaders like Obama. It bears repeating. He exceeds the worst of his predecessors.
Oligarchs, Demagogues and Mass Revolts…Against Democracy
US democracy exists in name only. Most other European ones operate the same way. Monied interests alone matter. Ordinary people have no say.
So-called “color-coded ‘mass revolts’ in Eastern Europe (including former Soviet republics) featured (duplicitous) popular leaders who exhorted the masses in the name of ‘independence and democracy…,” said Petras.
They were “pro-NATO, pro(Western) (imperial stooges) liked to neoliberal elites.”
Modern-day “oligarchs privatized and sold off the most lucrative sectors of the economy, throwing millions out of work.”
“They dismantled the welfare state and handed over their military bases to NATO for the stationing of foreign troops and the placement of missiles aimed at Russia.”
They betrayed their own people in the process. Things are worse now than ever.
Washington’s history reflects backing governments spurning the needs of their own people. Western monied interests alone matter.
Hard times inflict enormous punishment. Wars compound the worst of conditions. Things continue going from bad to worse. A race to the bottom harms countless millions.
Petras concludes saying “understanding imperial politics requires:
  • analyzing its changing structure and operational code;
  • identifying its ideology and technological innovations;
  • analyzing the domestic foundations of empire and the interplay between overseas expansion and internal decay; and
  • locating idiosyncratic domestic political configurations which influence and direct the particular policies and strategies of empire builders.”


Että sikäli.
Muuten olen sitä mieltä, että Ahvenanmaalle on saatava kansainväliset kasinot ja pankkiiriliikkeet.

http://jormakalliokoski.blogspot.fi/2013/04/suomi-ulos-lamasta-kasinot-ahvenanmaalle.html