TALOUSKEHITYKSEN MADONLUVUT

(ei päivitetty. Eikä tarvitsekaan, koska sama suhmurointi jatkuu, eivätkä ns. taloustieteilijät ole viisastuneet pätkääkään.)

Suomen talouden mystinen tila ihmetyttää ekonomisteja. Kauppataseen ennätysvajeesta ei vielä pysty päättelemään, onko valtiolaiva oikenemassa vai kaatumassa. Kyljellään ainakin ollaan, sanoo talousennustaja. Ja silti on varaa avustaa Kreikkaa. Joku suhteuttaminen nyt käytäntöön ennen kuin Suomi on totaalisesti PA.  Tai. No onneksi me EläkeLoiset kuollaan alta pois ja fyrkkaa jää vähän yli "Eurooppaan" jaettavaksi.

Suomen ulkomaankaupasta saadaan synkkiä tietoja. Tullihallituksen ennakkotiedot osoittivat kauppataseen kääntyneen viime vuonna ennätyksellisen alijäämäiseksi. Vaje ylsi lähes 3,6 miljardiin euroon. Samassa jamassa ollaan viimeksi oltu 1970-luvun öljykriisin aikoihin. Elinkeinoelämän keskusliiton pääekonomistille Jussi Mustoselle tieto ei ollut yllätys.

– Pettymys se oli. Luvussa saattaa näkyä hintakomponentteja kallistuneissa raaka-aineissa, kuten myös jonkinlaista varautumista autoveron muutoksiin loppuvuodesta. Mutta myös edellinen vuosi oli ongelmallinen. Alastuloa on ollut tasaisesti. Saksassa ja Ruotsissa vienti on pärjännyt paremmin, Mustonen sanoo.

Palkansaajien tutkimuslaitoksen (PT)  ennustepäällikkö Eero Lehto myöntää myös, että vaje oli yllättävänkin suuri. Se ei silti kerro koko totuutta vientiteollisuuden viime vuoden luvuista, joita Lehdon mukaan pitää tarkastella myös laajemmasta vaihtotaseen näkökulmasta.

Kauppataseen vaje kertoo, että tuonti oli vientiä suurempaa. Tyypillisesti Suomen kauppatase on viime vuosina ollut vientivoittoinen. Vaihtotase sisältää kauppataseen lisäksi muun muassa teollisuuden palvelujen ulkomaankaupan.

– On ollut odotettavissa, että Suomen kauppatase alkaa elinkeinorakenteen muutoksen takia jossain vaiheessa trendinomaisesti heikentyä palvelutaseen kustannuksella.
Tilastokeskuksen kahdessa toimialaluokassa tietotekniikan ja teollisuuden palveluissa kasvu oli kaikkein suurinta.

– Niihin kuuluu suuria teollisuuden palveluyrityksiä, kuten esimerkiksi Outotec ja Pöyry. Näiden toiminnan kasvu kompensoi osittain teollisuuden menetyksiä. Tämä näkyy vaihtotaseessa, mutta ei kauppataseessa.

– Myös Nokian osalta on huomattava, että suuri osa esimerkiksi tuotekehitystoiminnasta näkyy teollisuustuotannon luvuissa ja palvelutaseessa, mutta ei siis kauppataseessa, Lehto sanoo.

Jussi Mustosen mukaan tilanne on silti juuri niin synkkä kuin kauppataseluvut kertovat.
– Kyllä viennin heikkous dominoi kokonaisuutta makromielessäkin, kun vaihtotase on tuloutettu. Aiemmat isot ylijäämät ovat sulaneet pois viime vuoden viimeisten kuukausien aikana.

Taantuma-arvioissa tilastoteknistä kikkailua
Viime vuoden lopun ja alkuvuoden kasvuennusteet ovat näyttäneet yksi-risti-nolla-peliltä: Suomen Pankin ja valtiovarainministeriön ennusteissa talouskasvu oli tälle vuodelle 0,4 prosenttia, OP-Pohjolassa prosentin.

Aktia, Nordea, Sampo Pankki ja Tapiola ennustavat talouden supistuvan 0,3–1,5 prosenttia. Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) ennakoi 2,2 prosentin kasvua. Ja sitten on PT :n muista poikkeava, optimistinen kolme prosenttia.
Tilastokeskuksen mukaan talouden tuotanto kääntyi marraskuussa 0,7 prosentin nousuun lokakuusta supistuttuaan sitä ennen.

Noustaanko pystyyn vai meneekö paatti ympäri?
EK:n Jussi Mustosen mukaan tuoreimpien tuotantolukujen perusteella koko Suomi ei näyttäisi olevan taantumassa, mutta "hyvinkin on mahdollista, että teollisuustuotannon osalta siinä on oltu jo useita kuukausia".

– Suomi makaa edelleen kyljellään ja voi kaatua kumpaan suuntaan tahansa. Lopputuloksen ratkaisee se, miten eurokriisi kehittyy. Sen voi sanoa, että vaakaliidossa ollaan. On myös otettava huomioon, että tuotanto ei ole edelleenkään elpynyt laskua edeltäneelle vuoden 2009 tasolle, Mustonen sanoo.

 Mustosen näkemykset eivät lupaile kovin ruusuisia uutisia teollisuudesta.
– Ennusteiden osalta tilanne on edelleen poikkeuksellinen. Yleensä viralliset, puoliviralliset tahot ja markkinat ovat päätyneet melko yhteneväisiin ennusteisiin. Käytössä on sama data, ja ajattelumallit ovat samansuuntaisia. Nyt yhtä uskottavat skenaariot voi rakentaa sekä tasaiselle kasvulle että hyvinkin pahalle putoamiselle. Ainoastaan nousukiito ei ole uskottavaa.

– Taantumaa lasketaan herkästi löysillä puoliteknisillä kahden kvartaalin tuotantolaskelmilla. Ennemmin kannattaisi katsoa teollisuuden kapasiteettia ja yleistä käyttöastetta, jotka ovat heikolla tasolla, Mustonen sanoo.
PT uskoo yhä talousihmeisiin.

Sen sijaan PT ei liikoja synkistele. Eero Lehdon mielestä  maailmantalouden indikaattorit ovat vahvistaneet PT:n näkemyksiä.
– Luvut voivat muuttua, mutta tarina on edelleen sama.
Lehdon mukaan hyvä vire kehittyvissä maissa on vaikuttamassa myös Eurooppaan. Kriisimaiden vaikutus on odotettua pienempi. Vaihtotaseen vaje on Italiassa ja Portugalissa puolittunut, Lehto listaa.

– Puutavaran maailmanmarkkinahinta on noussut, mikä enteilisi rakentamisen vauhdittumista Yhdysvalloissa ja ilmeisesti myös Saksassa. Se heijastuisi myös Suomeen. Paperin tilannetta on vaikeampi arvioida, mutta ainakin lasku näyttää tasaantuneen. Suomessa yksityisen asuinrakentamisen hidastumista vaimentaa muun rakentamisen elpyminen, Lehto sanoo.

Niin tai näin. Kello tikittää eurolle.

Uutistoimisto Bloombergin mukaan puutavaran hinta kipusi tammikuussa Chicagon raaka-ainepörssissä vuoden 2006 huippulukemiin, aikaan ennen Yhdysvaltain asuntomarkkinoiden romahdusta.

– Elektroniikka, Nokia, ovat aika suuria kysymysmerkkejä. Uskoisin, että kone- ja laiteteollisuus hidastuvat, mutta metallijalostusteollisuus kohenee. Elintarviketeollisuuden vienti Venäjälle on ollut vahvaa. Venäjän-vienti on paljon monipuolisempaa kuin muualle.
Myös EK:n Jussi Mustonen arvelee, että monen maan talouden syöksykierre voi olla jo oiennut.

– Tilanne ei ole Yhdysvalloissa niin paha kuin voisi olla. Pohjakosketus on siellä ohitettu, mutta perusnäkemys on silti edelleen vaimea ja vaisu, Mustonen katsoo.
– Tietysti se, että Saksalla ja Ruotsilla menee hyvin, on meillekin hyvä. Venäjän tilanteesta on vaikea sanoa, onko talouskasvu sisäsyntyistä, vaiko esimerkiksi raakaöljyn hinnannoususta johtuvaa, mikä ei ole meille hyvä. Vaikka niillä menee hyvin, ei tilanne kokonaisuutena ole mitään herkkua.

Lähteet: Mistä lie kupattu.

PTT:n (Pellervon taloustutkimus) mukaan kuluvan vuoden kasvu syntyy viennin kääntyessä varovaiseen nousuun. Yksityinen kulutus kasvaa myös, mutta alati hidastuvaa vauhtia.

Ensi vuoden ennusteeseen liittyy tutkimuslaitoksen mukaan suurta epävarmuutta. Erityisesti euroalueen häilyvässä tilanteessa epävarmuus on poikkeuksellisen suurta.

– Euroalueen hyvin eritahtinen talouskasvu lisää jännitteitä maiden välille. Erimielisyydet voivat johtaa tempoilevaan politiikkaan ja epävarmuuden kasvuun euroalueella. Tämä tukahduttaisi myös Suomen ensi vuoden talouskasvun varsin tehokkaasti. Sen sijaan epävarmuuden vaihtuminen vakaaksi toimintaympäristöksi voi saada aikaan nopeankin kasvupyrähdyksen, ennusteessa sanotaan.

Tutkimuslaitos kehottaakin hallitusta varovaisuuteen torstaina alkavan kehysriihen säästöpäätöksissä.

– Hallituksen tulisi sopeuttaa kehystä vain siinä määrin kuin toteutunut kehitys ja tämän vuoden talousennusteet vaativat.

PTT:n ennusteiden perusteella laskettuna tämä tarkoittaisi yli 600 miljoonan euron sopeutustarvetta. 

Lähde: Taloussanomat