tiistai 10. syyskuuta 2013

ROMANIALAISNAISET RYÖSTIVÄT LIIKUNTARAJOITTEISEN WIKIN ARVOKKAAN KULTAKETJUN

-Täytyy sanoa, että kyllä ne pirun taitavia ovat, Wiki sanoo sydänjuuriaan myöten harmistuneena. Kaulassa ollut 47 grammaa painava kultaketju oli arvokas rahallisesti, mutta myös tunnepitoisesti. Leijonalla varustettu ketju oli perintökalleus. 
Wikin tuntemukset löytyvät täältä: https://www.facebook.com/ptwiki?fref=ts
Kuvassa Wiki ja Princes BB-Caces


Wiki oli viikonvaihteessa Helsingin Hietaniemen torin kirppiksellä, kun neljä romanialaisnaista piiritti miehen.
-Yritin hätistellä niitä pois, mutta ei auttanut. Ne huseerasivat ympärillä ja tyrkyttivät katinkultaa todella häiritsevästi.
-En huomannut missä vaiheessa perintöketjuni hävisi. Huomasin vasta jälkikäteen, että tilalle oli tullut kullanvärinen rihkamaketju. Ne sai tönimällä tuntopisteet siihen malliin, etten tuntenut oman ketjuni painoa siinä tilanteessa vaikka se painoi 42 grammaa ja leijona 5 grammaa.
Tekniikka on tuttu ruuhkatilanteista ja väentungoksista. Uhrin huomio viedään esimerkiksi tönäisemällä muualle.Yleensä äijiltä häviää kädestä kello tai perstaskusta lompakko. Naisilta putsataan käsilaukut. Varkaat toimivat yleensä ryhmissä ja jokaisella on operaatiossa omat askelmerkkinsä. 
-Jos tässä joskus on ollut jonkun sortin sympatioita näitä ihmisiä kohtaan, niin nyt meni viimeisetkin humanitäärisyyden rippeet, Wiki lataa.

Iltalehti uutisoi varkaista hiljakkoin näin: Poliisin tietoon tuli tämän vuoden tammi-heinäkuussa noin 4 700 taskuvarkautta pelkästään Helsingissä.
Se tarkoittaa keskimäärin yli 20 varkautta joka päivä.
Kun puhutaan taskuvarkauksista, ei puhuta mistään nappikaupasta, sillä poliisin mukaan niistä aiheutuu ainakin 1,8 miljoonan euron vuotuiset menetykset Helsingissä.
Viime aikoina varkaat ovat iskeneet erityisesti viikonloppuisin keskustan ravintoloissa. Ammattivarkaat ovat hioneet taitonsa huippuunsa. He myös kehittävät jatkuvasti uusia kikkoja, joiden avulla vievät uhrilta rahat huomaamatta.
- Varkaiden toiminta on hyvin suunnitelmallista ja ammattimaista, sanoo rikoskomisario Juha Laaksonen Helsingin poliisista.
Poliisin mukaan ammattimaiset taskuvarkaat saapuvat Suomeen vain tehdäkseen massoittain rikoksia nopeaan tahtiin.
- Heidän tavoitteenaan on mahdollisimman ison rikoshyödyn saavuttaminen, Laaksonen korostaa.
Muutaman päivän jälkeen tekijät poistuvat maasta.
Varkaat toimivat usein ryhmissä. He käyttävät suuria väkijoukkoja ja ruuhkia hyväkseen. He myös aiheuttavat ruuhkia esimerkiksi raitiovaunuun noustessa.
Taktiikkaan kuuluu, että saalis siirretään nopeaan tahtiin eteenpäin. Se menee kädestä käteen ketjussa kuin ämpäri tulipalon sammutustöissä. Tällä varmistetaan, että omaisuus saadaan turvaan, vaikka tekijä jäisikin kiinni. Taskuvarkaat eivät käytä väkivaltaa, vaan pyrkivät toimimaan mahdollisimman huomaamattomasti.
- Tekijöiden ammattitaidosta kertoo, että uhrilta voi mennä hyvinkin pitkään ennen kuin hän huomaa joutuneensa rikoksen uhriksi, Laaksonen sanoo.
Tosin kesällä muutamassa tapauksessa varkaat sieppasivat väkivaltaa käyttäen iäkkäiltä henkilöiltä kaulaketjun. Vanhin uhri oli lähes satavuotias.
- Se oli kuitenkin poikkeuksellinen tekotapa, Laaksonen sanoo.

Varkaiden 10 kikkaa

Ruuhkatemppu
Varas tai varkaat nappaavat ruuhkia hyväksi käyttäen lompakon esimerkiksi raitiovaunussa, ravintolassa, torilla tai massatapahtumassa. Uhri ei huomaa, kun häntä tönäistään väkijoukossa kevyesti. Samalla lompakko katoaa.

Kaulaketjutemppu
Tästä on erilaisia variaatioita. Uhriksi valikoidaan yleensä iäkäs nainen, jolla on kultaketju. Tekijä voi esimerkiksi kaupitella uhrille ketjua ja sovittaa sitä tämän kaulalle. Samalla varas nappaa aidon ketjun ja laittaa rihkamakorun tilalle.

Kolikkotemppu
Pankkiautomaatilla asioivan uhrin jalkojen juureen heitetään kolikoita. Sen jälkeen häneltä kysytään kohteliaasti, onko tältä tippunut rahaa maahan. Kun uhri kumartuu, häneltä viedään rahat ja pankkikortti. Tunnusluku on urkittu etukäteen.

Laukkutemppu
Tämä on hyvin yleisesti käytetty temppu rautatieasemalla. Tekijät tarjoutuvat ystävällisesti auttamaan uhria nostamaan tämän laukun junaan.Tässä yhteydessä he vievät lompakon.

Kassatemppu
Paljon käytetty temppu on rahasähläys kaupan kassalla. Tekijä maksaa pikkuostoksen isolla rahalla tai haluaa vaihtaa rahaa. Kun myyjä antaa rahaa takaisin, alkaa varsinainen show. Varas saa myyjän niin sekaisin, ettei tämä huomaa lainkaan, kun muutama seteli häviää.

Urkkimistemppu
Tekijät urkkivat pankki- tai lippuautomaatilla tai yökerhon baaritiskillä uhrin maksukortin tunnusluvun. Häntä seurataan ja lompakko kortteineen anastetaan sopivan hetken tullen. Sen jälkeen kortilla nostetaan niin paljon kuin mahdollista.

Aamiaistemppu
Tekijät etsivät uhreja hotellin aamiaisravintolasta. Kun asiakas menee hakemaan ruokaa noutopöydästä, tekijä sieppaa pöydälle tai tuolin selkänojalle jätetyn laukun.

Pysäytystemppu
Tekijä pysäyttää auton tien viereen ja viittoilee apua. Hän kertoo esimerkiksi tarvitsevansa rahaa bensaan tai laivalippuun. Hän voi antaa vastineeksi arvokellon tai korun, joka osoittautuukin rihkamaksi.

Lähestymistemppu
Tämä temppu on kesän uutuus. Nuorehkot naiset ovat lähestyneet ravintolasta poistuneita miehiä. Naiset ovat tulleet aivan iholle ja tehneet seksuaalisväritteisiä ehdotuksia. Samalla uhrilta on viety kaulaketju.

Töhrimistemppu
Tämä on Suomessa harvoin käytetty kikka, mutta hiljattain noin 85-vuotias nainen joutui tämän tempun uhriksi. Hän oli menossa pankista kotiinsa. Naista seurattiin kotirappuun, jossa hänen takkinsa töhrittiin mönjällä. Tässä yhteydessä häneltä vietiin rahat. Maailmalla tätä temppua käytetään yleisemmin.

Wiki on luvannut palkkion kaulaketjusta. Allekirjoittanut kyllä epäilee vahvasti, että kaulaketju on jo Suomen rajojen ulkopuolella ellei tämä rötösryhmä narahda ennen maastapoistumista.
Nyt kun keskustelu maahanmuuttajista velloo kiivaana ja valtakunnallisena, Wiki haluaa sanoa oman mielipiteensä.
-Mun mittani on ihan täynnä näitä ulkomaisia puliveivareita! 



2 kommenttia:

  1. Hyvä kirjoitus. Helsingissä saa todella katsoa käsilaukkunsa perään ettei joudu ryöstön kohteeksi. Rajojen aukeaminen ei ollut hyvä juttu ainakaan suomalaisille. Näitä ikäviä lieveilmöitä on enemmän kuin tarpeeksi ja tuntuvat lisääntyvän jatkuvasti ellei kontrollia rajoilla tiukenneta.

    VastaaPoista
  2. Erityisesti vapaa liikkuvuus kiehtoo rupusakkia. Ongelmat ovat todella kärjistyneet esimerkiksi Saksassa, jonne ajautuu kaiken maailman hylkiöt rahan perässä.

    VastaaPoista