Toisinsanoen kyseessä on lobbaus, poliittinen kähmintä ja hyvä veli-järjestelmän ylläpitäminen ja tämähän johtaa korruptioon ja nepotismiin. Jos hyvä veli-verkosto ajaa kohtuuttomia keskinäisiä etuja tai toiminta muuttuu salaiseksi, normaalin yhteistyön raja ylittyy. Esimerkiksi aikaisemmin kovassa nosteessa ollutta Alexander Stubbia voi pitää Naton superlobbarina.
Vaasan yliopiston professorin Ari Salmisen mukaan Suomessa on paljon korruptoituneita verkostoja. Hänen mukaansa verkostoja voisi torjua avoimuutta lisäämällä. Salmisen ja Venla Mäntysalon tutkimus aiheesta kertoo, että yksityisen edun tavoittelu käyttämällä väärin toimivaltaa ei ole häviämässä.
Salmisen mielestä tarvitaan tiukempia sanktioita ja ennalta ehkäiseviä eettisiä ohjeita. Myös julkisella keskustelulla on merkitystä, Salminen on painottanut.
Astutaan nyt satunnaiselle polulle, jolla pysyminen olisi työlästä ilman internetin suomaa mahdollisuutta, jumalalle tästä kiitos.
Arvontaviisari osoitti Kokoomukseen. Tämä Kataisen ja Himasen kotiinpäinveto oli vain pientä pintanukkaa, kun lankakerää pyörittää, avautuu ihan uusia ikkunoita.
No niin.
Sitten puolueen ns. "sisäpiiri", johon kuuluvat Kataisen lisäksi Alexander Stubb, Taru Tujunen, Henna Virkkunen, Ben Zyskowicz, Kimmo Sasi, Olli-Pekka "UMTS-sählä" Heinonen, Kataisen EU-asioiden erityisavustaja Juha Romakkaniemi. Romakkaniemihän tuli tutuksi Kataisen Kokoomusnuorten kokouspöytäkirjojen väärentämisjupakassa, josta ei kuitenkaan nostettu syytettä, koska tekoa pidettiin niin lievänä. Kataisen erityisavustajana toiminut Jussi Kekkonen, joka siirtyi viestintäyritys Miltton Networksin toimitusjohtajaksi ja Jyri Häkämies, joka puolestaan otti vastaan Elinkeinoelämän keskusliiton toimarin homman.
Ja tietysti Jan Vapaavuori tulevana mahdollisena überindententtinä (ylipormestarina) kuuluu entistä näkyvämmin ja tiiviimmin tähän klubiin.
Lisää Kokoomuksen pyramidia:
Timo Jaatinen on Metsäteollisuus Ry:n TJ, Elina Ussa on Panimoliiton pomo, Ilkka Oksanen pyörittää Suomen suurinta laillista huumediilereiden ryhmittymää eli Apteekkariliittoa, Mika Nykänen on Teknologiateollisuus Ry:n johtaja, Piia-Noora Kauppi säätää Finanssialan Keskusliittoa ja Tatu Rauhamäki Uudenmaan liittoa.
Plus heidän kaverinsa ja kaverien tutut. Puolueen ravintoketju ulottuu moninaisena ja laajalle yhteiskunnan eri sektoreille, mutta pysähtyy -olen siitä varma- ennen kuin päästään tavis-tasolle.
Joko rupeaa valkenemaan?
Pelin henki
Kurkistetaan tähän Mathias Järnstömin vuonna 2001 perustamaan PR-toimisto Milttoniin ja sen tytäryhtiö Miltton Networksiin. Toimitusjohtaja Jussi Kekkonenhan jo bongattiin aiemmin. Yrityksen palkkalistoilla on Jutta Urpilaisen erityisavustaja Matti Hirvola ja Mari Kiviniemen pääministerikauden erityisavustaja Anna-Mari Vimpari. Poliittista liennytystä siis yli puoluerajojen.
Tuoreena tulokkaana remmiin on tullut filosofian maisteri ja Persujen mollaajana kunnostautunut politiikan toimittaja Mari Kamaja, jonka vastuualueisiin kuuluu vaikuttajaviestinnän suunnittelua, tutkimuksia ja analyysejä.
Vaikuttajaviestinnän strategioihin kuuluu sloganien keksimistä poliittisille asiakkaille, uusien käsitesanojen lanseeraamista, imagokäyttäytymistä ja näyttäviä rekrytointeja uskottavuuden lisäämiseksi, mutta taustalla ovat vanhat metkut: lobbaus, kähmintä ja hyvä veli-suhmurointi.
En näe juurikaan eroja tässä sulle-mulle meiningin ja kohutun WinCapitan toimintatapojen välillä. Ongelma on siinä, että Suomi on kovin pieni maa poliittisen pyramidin pyörittämiseen.
Pääpelureiden määrä pysyy lähes vakiona ja uutta luottoporukkaa on hankala löytää, ja kun hommat tipahtavat alvariinsa pieneen piiriin, kansaa rupeaa tympimään.
Tämän poliittisen tivolin yläpuolella pyörii rahamaailma omine lonkeroineen ja intresseineen. Globaalit yhtiöt määräävät tanssin tahdin. Poliittinen aparaatti on muuttunut nykyisellään rahamaailman käsityökaluksi, jolla rustataan lait sellaisiksi, että napamiehet ja naiset tienaavat, mutta eivät joudu missään vaiheessa vastuuseen laittomimmistakaan saati epämoraalisimmistakaan teoista. Ei yhteiskunnalle eikä alaisilleen.
Ainoa asia mihin nämä mahtavat kaveriorganisaatiot eivät voi vaikuttaa, ainakaan vielä, on some-viestintä. Se elää omaa elämäänsä kuin kaksipäinen käärme.
Esimerkiksi jokainen voi halutessaan ja lyömällä pärekuivia euroja käteen ostaa vaikkapa Facebookista niin paljon tykkäyksiä, kuin haluaa.
Milttonin tärkeimpiä tehtäviä, niin eihän se ole jäänyt epäselväksi, että veromarkoista kerätystä puoluetuesta osa menee viestintään, on saada asiakkaalleen maksimaalinen näkyvyys.
Jussi Kekkonen pitää huolen siitä, että Kokoomus pysyy ykköspesällä ja puoluetoverit siitä, ettei Jussilta lopu leipä.
Tämä toiminta nostaa esiin tietysti kysymyksiä:
Saadaanko lobbauksen kautta parempia päätöksiä?
Onko kyseessä vain keskinkertaisia toimijoita?
Onko päätöksentekijällä kyky tunnistaa parhaat ratkaisut?
Kenellä on eniten resursseja ja valmiutta vaikuttajaviestintään eli lobbaukseen ja mistä ja miten nämä resurssit on hankittu?
Saadaanko vain keskinkertaisia päätöksiä (siis alamaisten kannalta katsottuna) keskinkertaisella informaatiolla?
Mitkä ovat lobbarin henkilökohtaiset intressit? Laillisuuden ja laittomuuden erottaminen?
Voidaanko antaa eettistä oheistusta, jos etiikka on muutenkin hakusessa?
Säilyykö päätöksenteko päättäjällä, vai onko se mahdollisesti luovutettu muualle? Lobbareille.
Rinnakkainen polku
Minusta on mielenkiintoista havaita, kuinka vaivattomasti eräät ihmiset osaavat istua monella pallilla, ja että heidän lonkeronsa ulottuvat kaikkialle. (Berner, Sipilä etc. Samoin useissa eri valiokunnissa ja yhtiöiden hallintoneuvostoissa)
Nyt kun näitä yllämainitulle alalle orientoituneita mainostoimistoja on ravisteltu tyhmillä eettisillä kysymyksillä perustettiin kiireenvilkaan Edunvalvontafoorumi, jonka puheenjohtajaksi valikoitui Matti Saarinen sijoittaja-viestintätoimisto Kreab Gavin Andersonin hallituksen puheenjohtaja. KGA on alansa suurimpia.
Mukana keskeisessä toiminnassa ovat viestintäjohtaja Reija Hyvärinen parlamentaarisen tiedonvälityksen kehdosta, YLE:stä, kaikille televisiosta ja politiikasta tuttu Lasse Lehtinen miehen omistaman firman Firma Brutto Oy:n kautta ja entinen YLE:läinen Jarmo Hyytiäinen Suomen Yrittäjät Ry:stä.
KGA:n leipiin konsultoimaan on palkattu mm. aamutelevision Jälkiviisas ja varsin joviaali Jan Erola.
Edunvalvontafoorumiin voi liittyä jäseneksi kuka tahansa, liittymis- ja jäsenmaksu vuodessa on 500 €. Tiedotteessa kerrotaan avoimesti, että jäsenmaksun voi maksaa Lehtisen Firma Brutto Oy:n tilille.
Jokainen tässä jutussa ja hämähäkinseitissä esiintyvä henkilö vannoo avoimuuden nimiin.
Tässä oli vain pintaraapaisu Kokoomuksen kiemuroista. Jokaisella puolueella on tietysti omansa. Ja kuten tarkkaavaisempi havaitsi, loikintaa on yli puoluerajojen ja kun eduskunnan salin ovet laitetaan kiinni, yhteisiä iltoja ja linjatapaamisia pidetään muuallakin kuin "omissa porukoissa".
Minusta tästä puuhastelusta tulee mieleen "kettu kanalan vartijana" kansanviisaus.
Miten tämä homma pitäisi sitten hoitaa käytännössä oikein ja oikeudenmukaisesti? En tiedä. Ehkä pitää kutsua jeparit paikalle.
Henkilökohtaisesti voisin ottaa vastaan vaikka pätkätyönä hyväpalkkaisen konsultointihomman. Koulutukseltani olen uimamaisteri.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti