OTE RAIVORAITTIIN PÄIVÄKIRJASTA

Hellsinki Ruoholahti 26.01.2015. Harmaata, koleaa ja vihmaista tuulta. Jalankulkutietkin ovat yhtä leveitä kuin Los Bolichen "bussikatu" trottuaareineen. Itämerenkatu on sekin niin lavea, että sen voi muuttaa helposti kiitoradaksi. Talot ovat lasista ja betonielementeistä kasattuja laatikoita ja imuroivat kaiken estetiikantajun ja arkkitehtoonisen virikeympäristön kaipuun  alta aikayksikön. Kaikki on niin helvetin jiirissä ja vatupassilla varmistettu. Minä taas tykkään siitä, että sähköjohdot retkottavat ja seinälaatat tipahtelevat. Kieltämättä teki mieli kirmaista alakerran baariin "vain yhdelle" (eli perskänneille), mutta onneksi kaveri lähetti tämän videon:

Vesa Tuurin kyläkaupasta moi! Tässähän tuntee itsensä aivan amatööriksi.

http://www.seiska.fi/Viihdeuutiset/OMG-Nain-toikkaroi-kanninen-Vesa-Keskinen-uskomaton-video/1059667

Vaikka kaikki näyttää yht´äkkiseltään Suomessa hyvältä ja infrastruktuuri tuntuu pelaavan, henkinen fengshui on silti ahdistava. Suorastaan Kafkamaisen raastava. Nyt verohallinto kannustaa kansalaisia narauttamaan naapurin verovilpistä. Tämä valtiovallan siunaama vasikointi tuntuu sairaalta.
Pitää näköjään ruokkia muutenkin kateellisen kansan alhaisia viettejä. Joku ehdottikin, että kansalaisilla pitäisi olla netissä yleisvasikointinappi. Voisi kerralla niputtaa kaikki ilmiannon aiheet.

Näkymiä Ruoholahdesta. Nyt pitää fundeerata kenet vasikoisi.

Missään maailmankolkassa elämä ei ole ruusuilla tanssimista. Ei Suomessakaan. Äänestäjiä vaivaa pikkuhiljaa kansantauduksi kehkeytyvä yleinen apatia. Tämä vie mehut. Oma-aloitteisuus ja taistelutahto nujerretaan vaikka väkisin. Ja valtiovalta pyörittelee peukaloita.
Kaikki mielen ylevyys lannistetaan ja ihmisiä sysätään ylisuuren virkamisaparaatin kitaan, jossa veronmaksajasta tulee aladobia. Yhteiskunnan sätkynukke, jonka mielipiteillä ei ole pienintäkään merkitystä. Ei edes kollektiivinen voima horjuta herrojen laatimaa heille suotuisaa yhteiskuntarauhaa.
Ulkomaanpellet rellestävät suomalaisessa yltäkylläisessä avustustaivaassa, mutta oman maan kansalaisia kyykytetään oikein urakalla.
Ei ihme, että jengille maistuu viina.

Tässä jonkun vinkuintiaanin business-kyltti. Tekstin perusteella kolme makkaraa maksaa jo yli kympin.

Eikä tässä vielä kaikki. Suomalaisia huolestuttaa myös venäläisten joukkojen majailu itärajan takana ja venäläisten maaomistukset sotilastukikohtien liepeillä.
Tilastokeskus kikkailee ja vääristelee työttömyyslukuja. Nyt viimeisen "tilaston" mukaan työttömiä on rapiat 8 prosenttia, eli noin 280 000. Todellinen työttömien määrä on puolimiljoonaa. Arviolta 50 000:tta lasta kärsii aliravitsemuksesta ja tuhannet lapset saavat päivän ainoan lämpimän aterian tarhassa tai koulussa.
Koululaitos on nykyisellään ihan hanurista. Opinahjot lykkäävät ulos kirjoitustaidotonta ja lukutaidotonta uusavutonta sakkia ja opetusohjelmat tökkivät, kun luokassa möllöttää jarruna mistä lie tulleita ummikkokakaroita. Tästä kehityksestä ovat innoissaan ainoastaan sosiaaliantropologit.
Yksityisyrittäjän elämästä on tehty silkkaa helvettiä. Ns. Sote-uudistus on täysin levällään, eikä sen toimivuudesta ole mitään takeita.
Tämäkään ei huoleta pätkän vertaa kokoomus-korpraali Stubbin esikuntaa.
Summa summarum.
Ihmisen onnellisen olotila olisi, jos voisi mennä baariin muutamalle lasilliselle ja katsoa luottavaisena tulevaisuuteen.
Nykymaailmassa se ei ole mahdollista. Mieltä painaa murheiden meri.

Ps. Katri Helenan nykänen, Tommi Liimatainen, totesi tämän päivän Iltalehdessä, ettei viinasta irti kamppailu ole viihdettä. Ja Pate Mustajärvi, että selvinpäin vituttaakin raikkaammin.

Ps. 2. Sosiaaliantropologia on tiede, joka tutkii yhteiskuntien ja kulttuurien monimuotoisuutta. Klassinen antropologia on painottunut Euroopan ulkopuolisten kulttuurien tutkimukseen, mutta nykyantropologiassa painotetaan sitä, että kulttuurien kohtaamista tapahtuu myös kansallisten rajojen sisäpuolella ja kansalaisyhteiskunta näyttäytyy uudenlaisena toiminnan ja toimijoiden kenttänä. Antropologia on kiinnostunut kulttuurisesta muutoksesta niin meillä kuin muuallakin ja antropologisen tiedon tarvetta on lisännyt se, että vieraat kulttuurit eivät enää sijaitse pelkästään kaukana muualla. Antropologia tarjoaa välineitä 2000-luvun kulttuuristen muutosten ja ylirajaisten suhteiden tarkasteluun. Antropologian opetus ja tutkimus Tampereen yliopistossa  painottuvat transnationaalien eli kansallisvaltioiden rajat ylittävien prosessien tarkasteluun. Ylirajainen näkökulma antaa välineitä paitsi muuttoliikkeiden ja monimuotoisten identiteettien myös esimerkiksi perheen, uskonnollisten yhteisöjen tai kansalaisaktivismin uudenlaisen ylirajaisuuden tutkimiseen sekä eriarvoisuuden paikallisten ja globaalien ulottuvuuksien ymmärtämiseen. Antropologinen näkökulma painottaa monikulttuurisuuden ja ylirajaisten elämäntapojen monimuotoisuutta ja rikkautta. Etnografia ja monet osallistavat metodit ovat antropologisessa tutkimuksessa keskeisiä.