Uutisissa pätkä täkäläisestä korruptiosta. Tuntuu olevan kansantauti ja mahdoton kitkeä, koska yleinen mielipide on vilpin kannalla. Keli on kertakaikkiaan niin kurja, ettei kadulla liiku ketään.
Joulu-tammi-helmikuut tuntuvat olevan paskakuukausia. Täkäläiset eivät ole kuulleetkaan energiasäästöistä. Rakennukset ovat kuin harakanpesiä, ja jos laittaa patterin päälle, lämmität samalla koko aurinkorannikkoa ja sähkölaskut ovat sen mukaiset.
Espanjalla on EU- alueen neljänneksi suurin talous, mikä tuntuu välillä ihan utopialta, kun seuraa täkäläistä meininkiä. Esimerkiksi postin jakelu on mitä sattuu ja jos sattuu. Sähköjohdot repsottavat ja viemärit eivät vedä.
Vaikka EU- rypee taloudellisessa pohjamudassa, Espanjan talous osoittaa elpymisen merkkejä ja talouskasvua on noin 0,5 prosentin verran. Asuntokauppa vilkastuu vuosi vuodelta.
Jotenkin tästä koko touhusta saa hallitun kaaoksen vaikutelman. Mieleen tulee Luis Buñuelin ja Salvador Dalin surrealistinen elokuva Andalusialainen koira. (1929)
"Elokuvan alussa mies silpoo naisen silmän partaveitsellä, minkä jälkeen esitetään joukko surrealistisia kohtauksia: aluksi miehen kämmenen reiästä ryömii muurahaisia, sen jälkeen sokea nainen tökkii kepillään kadulla lojuvaa irronnutta kättä.
Mies näkee naisen jäävän auton alle viereisellä kadulla ja alkaa kouria naista, joka pakenee. Kohta mies yrittää päästä nurkkaan ajetun naisen luokse vetäen kahta flyygeliä, jotka sisältävät kuolleita ja mäteneviä aasinosia, Raamatun laintaulut ja kaksi pappia, joista toista näyttelee Dalí itse. Sen jälkeen miehen isä, jota esittää sama näyttelijä, saapuu rankaisemaan tätä, mutta mies ampuu hänet kahdella pistoolilla, jotka ilmestyvät miehen käsiin tyhjästä. Lopussa naisen kainalokarvat kiinnittyvät miehen kasvoihin, jolloin nainen lähtee rannalle ja tapaa miehen, jota esittää Dalí. He vaikuttavat onnellisilta, mutta viimeinen otos näyttää heidät staattisena ja paikallaan, kuin kuolleena, haudattuna hiekkaan." (Lähde Wikipedia)
Tuo silmäkohtaus herätti kohua, mutta muistaakseni Dali selitti, että siinä viillettiin kuolleen lehmän silmä.
Aavistuksen verran tulee mieleen, ettei tätä 16:sta minuutin pätkää ihan ilman toksiideja tehty. Sen verran on originelli luomus.
Ja sitten asiasta kolmanteen. Espanjan Afrikan puoleiset reservaatit Ceuta ja Melilla ovat viikottain otsikoissa ja uutispläjäyksissä. Afrikkalaisia moniosaajia on pyrkimässä laittomasti raja-aitojen yli pilvin pimein. Ja virkavallan otteet ovat sen mukaisia.
Jos aikoinaan mussutettiin ja paheksuttiin Berliinin muuria, niin nyt näitä ns. demokraattisia ratkaisuja löytyy paitsi yllä mainituista kohteista ja oikeusvaltioksi itseänsä mainostavan USA:n ja Meksikon rajalta.
Realiteetti on raju. Kylmä totuus on, ettei minkään Välimeren maan rahkeet kestä tätä touhua. Ei Kreikan, ei Italian eikä Espanjan. Jo nytkin "Fugen" alueella pörrää kaikenmaailman laukku- ja kellokauppiaita ihan vaivaksi asti.
Päivittäin kuulee yöllisistä pystyryöstöistä. Ja uhrit eivät välttämättä ole jurrisia örvelöitä. Eivätkä rosvot ole aina välttämättä espanjalaisia kuningaskunnan kansalaisia. (http://fi.wikipedia.org/wiki/Espanja)
Hohhoijakkaa. Eipä tässä sitten muuta kuin viltin alle värjöttelemään. Pipo päähän, hanskat käteen, villasukat jalkaan, villapaita ja huppari niskaan ja armeliasta unta odottelemaan.
On tämäkin.
Biisi tähän rakoseen.
Ja pieni vertailukohde. Jotain yhtäläisyyksiä tuntuu löytyvän.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti