SUOMEN HAMMASHUOLTO ON HANURISTA!

Päivitys: No nyt oli Ylekin herännyt aamu-uutisissa kommentoimaan tilannetta.

Ystävältäni lohkesi eilen illalla takahampaasta palanen. Hän soitti akuuttiin, mutta häntä kehoitettiin soittamaan uudestaan tänä aamuna kello 08.00 ajanvaraukseen. Hammasta oli särkenyt koko yön. Tilanne oli siis akuutti. Päivystysnumerosta vastasi Wilma- niminen typykkä ja löysi ajan kesäkuun lopulle. Tämä samainen Wilma ehdotti, että ystäväni paikkaisi hampaansa itse. Apteekista kuulemma löytyisi paikkausainetta tee-se-itse-hammaslääkärille!
Shokista toivuttuaan ystäväni soitti uudestaan samaiseen päivystysnumeroon ja puhui eri henkilön kanssa ja nyt- siis tänään- aika löytyi Tilkan päivystyksestä kello 09.30.

• Sittemmin Risikko on sählännyt seuraavasti:Paula Sinikka Risikko (o.s. Pelttari, s. 4. kesäkuuta 1960 Ylihärmä) on suomalainen poliitikko ja kokoomuksen kansanedustaja. Hän toimi peruspalveluministerinä Vanhasen toisessa ja Kiviniemen hallituksissa vuosina 2007–2011, sosiaali- ja terveysministerinä Kataisen hallituksessa vuosina 2011-2014, liikenne- ja kuntaministerinä Stubbin hallituksessa vuosina 2014–2015 ja sisäministerinä Sipilän hallituksessa vuoden 2016 kesäkuusta lähtien.Kansanedustajana hän on toiminut vuodesta 2003 edustaen Vaasan vaalipiiriä. Risikko toimi Eduskunnan II varapuhemiehenä 29.5.2015–21.6.2016.Risikko on Seinäjoen kaupunginvaltuuston jäsen (2001-) ja entinen valtuuston 1. varapuheenjohtaja (2005-2008).

Pienen tivaamisen jälkeen ystäväni sai tiedon, että tämä itsepaikkausehdotus on tullut asioita pohtineelta työryhmältä.
Pari vuotta sitten Iltalehti kertoi vastaavanlaisesta tapauksesta Riihimäessä. Akuuttihoitoa tarvinnut mies oli hakenut paikka-aineet apteekista ja siellä työvälineiksi oli ehdotettu virkkuukoukkua ja lusikkaa.

Mies kertoi, että emäntä oli laittanut hänet pitkälleen sohvalle ja hoitanut paikkauksen.
Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntaryhmän vs. ylihammaslääkäri (on tässäkin titteli) Jorma Vihavainen oli hämmästellyt asiaa ja todennut, että asiasta pitää keskustella koska asiaa koskevaa ohjeistusta ei ole.

Hammaslääkäriliiton toiminnanjohtaja Matti Pöyry piti toimintaa arvellluttavana. Hänen mukaansa kyseessä on väliaikainen paikka ja aine on vähän samantapainen mitä varsinaiset hammaslääkärit käyttävät. Pöyry arveli, että ajanvarauksessa oli tullut jokin väärinkäistys, koska särkevät hampaat ovat aina kiireellisiä.

No. Suomessa suuhygienia on aina ollut vähän niin ja näin ja suomalaisten hampaat ovat huonossa kunnossa. Tosin viime aikoina hammashoidon tärkeyttä on korostettu terveydellisenä riskinä ja tulehtuneet hampaat voivat pahimmassa tapauksessa johtaa jopa kuolemaan.
Tässä tulee nyt väistämättä päällimmäiseksi ajatus, että tässä maassa mennään joka asiassa perse edellä puuhun.

Suomen hammaslääkärilehti kirjoitti hammaslääkärien tilanteesta näin:
Hammaslääkärimäärä saavutti aallonpohjan (11.9.2012)
Työelämässä olevien hammaslääkärien lukumäärä on nyt pienimmillään noin 25 vuoteen. Tuoreet arviot osoittavat määrän kääntyneen jo nyt kasvuun. Aiemmin pitkän aikavälin pohjakosketus oli ennustettu vasta 5–10 vuoden päähän. Työikäisiä hammaslääkäreitä on Suomessa tällä hetkellä noin 4 200.

Merkittävä syy muutokseen on ulkomailta Suomeen saapuvan hammaslääkärivirran nopea kasvu. Valvira on tänä vuonna laillistanut 67 ulkomailla tutkintonsa suorittanutta hammaslääkäriä. Samassa ajassa suomalaisista yliopistoista on valmistunut 63 uutta hammaslääketieteen lisensiaattia. Viime vuonna ulkomailla valmistuneita saapui Suomeen yhtä tiuhaan.

Liitto tarkensi ennustemalleja

Hammaslääkäriliitto on viilannut muitakin ennustemallejaan. Jäsenrekisterin pohjalta laskettavat arviot ja ennusteet tehtiin aiemmin 98 prosentin järjestäytymisasteen mukaan. Uuden tutkimustiedon perusteella hammaslääkäreistä noin 95 prosenttia kuuluu liittoon.

Varsinkin ulkomaalaisten hammaslääkärien määrää on vaikea arvioida. Vaikka Suomeen saapuu nyt jopa sata ulkomailla valmistunutta, saattaa työmarkkinatilanteen muutos katkaista virran nopeasti. Lisäksi on vaikea arvioida, kuinka moni ulkomailla valmistuneista lopulta jää maahan. Liiton ennusteet antavat kolme käyrää, joissa vaihtoehtoina ovat ulkomaalaisten lisäys viiden, 20:n tai 50:n mukaan.

Hammaslääkäritarpeeseen vaikuttaa sekä väestön ikääntyminen että alan tieteellinen ja teknologinen kehitys. Muullakin koulutuksella on merkitystä. Vaikka hammaslääkärien määrä ehti vähentyä koko 2000-luvun, on suuhygienistien määrä kasvanut samassa ajassa noin 500:lla.

Suomessa valmistuu vuosittain rapiat sata uutta hammaslääkäriä, mutta heitä myös eläköityy samaa vauhtia. Kunnallinen puoli ei nuoria hammaslääkäreitä kiinnosta ja Itä-Keski- ja Kaakkois-Suomessa on jopa akuutti pula "jokamiehen hammaslääkäreistä."

Jonot kasvavat ja odotusajat pitenevät, mutta yksityisellä sektorilla on päästy busineksen makuun.

En tiedä mitä terveystieteiden tohtori ja sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko puuhastelee työaikanaan, mutta nyt olisi aika tulla oikeasti työpaikalle ja perehtyä tähän ongelmaan ja ratkaista se. Nykyistä mitätöntä Kela-korvausta on korotettava tuntuvasti, niin että jokaisella on mahdollisuus hoidattaa hampaansa asianmukaiseen kuntoon. Monokansalla ei ole varaa käydä yksityisellä lääkärillä.

Muussa tapauksessa käy niin, että perseaukisilla purukalusto mätänee suuhun, niin kuin jo tapahtuu hyvää vauhtia. Ainoastaan fyrkkajengillä on vara hymyillä.
Ymmärrän, että tuo sote-sekoilu imee mehut, mutta nyt olisi mainio tilaisuus ujuttaa hammaskeiju samaan pakettiin.

Seuraan tilannetta ja otan selvää kuka tuon aikaisemmin mainitun työryhmän on keksinyt ja kuka on sen takana. Pelkään pahoin, että jäljet johtavat sylttytehtaalle. Tämä hallitus on paennut joka asian kanssa työryhmän taakse. Silloin ei tarvitse ottaa vastuuta, eikä pitää erityistä kiirettä vaalikautena. Asiat voi lykätä seuraavalle hallitukselle.

Tutkitaan ja hutkitaan.
Päivitys: Ystäväni tuli nyt sieltä akuuttivastaanotolta. Sama hammas on nyt paikattu kymmeneen kertaan ja hänelle ehdotettiin jatkotoimenpiteenä yksityisellä puolella posliinipaikkaa ja neljään etuhampaaseen posliinikuoria. 500 euroa kappale! Että sikäli.

TUKHOLMA RIOT ON!

Tukholman esikaupunkien mellakat ovat kouluesimerkki huonosti hoidetusta ruotsalaisesta maahanmuuttopolitiikasta. Suomi on samalla tiellä, vaikka täällä negatiivinen kehitys laahaa muutaman vuoden naapurimaan jäljessä. Ehdotan, että Suomen maahanmuuttoviranomaiset tekevät opintomatkan Berliiniin, Pariisiin, Lontooseen ja Tukholmaan. Ottavat opikseen, vaativat tarvittavat lainmuutokset ja maahanmuuttokriteerit. Muussa tapauksessa autot syttyvät täälläkin. Tarvitaan vain kipinä. Vierasperäistä joutilasta ainesta on jo riittämiin pääkaupunkiseudulla.

Suomalaista maahanmuuttokeskustelua vaivaa näköalattomuus ja naivius. Ruotsissa ja muissa vastaavista integraatio-ongelmista kärsivissä maissa puheensävy on muuttunut kovempaan suuntaan. Kissa on nostettu pöydälle. Meillä kriittisen keskustelun aloittajat leimataan rasisteiksi, vaikka tälle määritelmälle ei ole katetta. Juuri julkaistun tutkimuksen mukaan Suomi on kaukana maakohtaisen rasismilistan kärjestä.

Tämän päivän Aftonbladetissa kolumnisti Lena Mellin kirjoittaa Tukholman Husbystä alkaneista mellakoista seuraavasti:

"Husby ei juurikaan eroa muista Suur-Tukholman ongelmien rasittamista kaupunginosista. Yhteistä näille alueille on, että iso osa näistä ihmisistä on syntynyt Ruotsin ulkopuolella, elävät sosiaaliavustuksella, pärjäävät huonosti koulussa ja aivan liian moni on työelämän ulkopuolella."

Paikallisen työvoimatoimiston mukaan joka viides Husbyn 16-19 vuotiaista nuorista ei opiskellut, tai tehnyt ylipäätään mitään. Tämä tieto on peräisin vuoden 2010 raporteista. Tänään luku on varmasti rumempi.

Mellin jatkaa:
"Ei tarvitse olla tarkkasilmäinen nähdäkseen, että kyseessä on valtava poliittinen epäonnistuminen. Meneillään on ghettoutuminen. Husbyn 12 000 asukkaasta 60 prosenttia on syntynyt ulkomailla ja jos lasketaan mukaan henkilöt, jotka ovat syntyneet Ruotsissa, mutta vanhemmat ovat vierasmaalaisia prosenttiluku on 85."

Ruotsin pääministeri Fredrik Reinfeld kuulutti toissapäivänä, että koulutukseen ja koululaitokseen on panostettava. Mellinin mukaan panostus olisi pitänyt tehdä jo aikoja sitten. Jos joka viides ei saa aikaiseksi edes yläastetta, paikallinen koulujärjestelmä on haukannut paskaa.

Mutta avain integraatioon, sopeutumiseen, on työ. Työyhteisössä kielenoppimiseen tulee vauhtia, siellä verkostoidutaan, tutustutaan, mutta ennen kaikkea tienataan omaa rahaa.
Mellin:
"Ikävä kyllä asioilta ja ongelmilta on ummistettu silmät pitkään. Vielä jokin aika sitten ei saanut sanoa ääneen, että jos kaupunginosassa on 114 eri kansallisuutta, se vaatii aivan erilaisia resursseja ja toimenpiteitä kuin kourallinen muukalaisia. Sen sijaan näihin kaupunginosiin tehtiin eksoottisia retkiä, ja samalla ostettiin halpoja vihanneksia."
Mellin painottaa aivan oikein, että nyt kun paskat on jo housuissa, työtä on ruvettava tekemään jo päiväkodista lähtien.

Jos krooninen toimettomuus, turhautuneisuus ja työttömyys periytyy jo kolmanteen sukupolveen, ongelmia tulee. Ja helvetisti.
Anarkia ja katkeruus pesiytyy helposti ryhmissä ja yhteisöissä jotka kokevat jääneensä yhteiskunnan ulkopuolelle. Ulkomailta tulevat ideologiset värvärit istuttavat helposti pahan siemenen tällaiseen maaperään.
Katsoin ja kuuntelin tänään Ykkösen aamu-tv:stä suomalaisen, Jakomäessä vaikuttavan nuorisotyöntekijän arvioita asiasta. Hänen mukaansa Tukholman tapahtumat eivät ole mahdollisia meillä.

Eipä tietenkään. Ei meillä Suomessa. Helsingin Kalliossa, rautieasemalla, metroasemien edustoilla ja jopa vastapäisessä talossa, josta on näköyhteys parvekkeelleni, näen laumoittain näitä joutilaita afrikansuomalaisia. Kaikilla on merkkivaatteet, kännykät ja vihamielinen asenne suomalaisia kohtaan.

Useampaan otteeseeen olen kuullut ja nähnyt, kuinka nämä Husbyn huligaanien täkäläiset ikätoverit ovat kehuskelleet ja haistatelleet kantaväestölle, että heillä on täällä paremmat oltavat kuin suomalaisilla.

Meillä poliittinen eliitti, joka on edelleenkin kansalla töissä, mankuu suihkujettiä itselleen, kuin kakara karkkikaupassa, voisi nyt täysipainoisesti ryhtyä miettimään ja etenkin tekemään tulevaisuuden eteen jotakin konkreettista.

Ensinnäkin kaikki väärin perustein tänne pesiytyneet ja varsinkin ammattisynnyttäjät pitää palauttaa alkuperäisiin maihinsa. Ja jos työpaikka ja kieli ei suju, virsua Tanskan malliin. Olen sen verran vittumainen äijä, että jos minun autoni poltetaan, revin polttajalta kielen irti.

AJATUKSIA MAAILMALTA

Selailin tuossa Hannu Tarmion kokoamia ajatelmia bisneksestä ja politiikasta. Saatesanoina häikäilemättömän viisaita ja ja hauskoja ajatuksia, herjoja ja huulia näytelmästä, jossa me kaikki olemme mukana, eikä kukaan ole syytön....

Rikos on looginen jatko käytökselle, jota laillisen liike-elämän piirissä pidetään täysin kunniallisena. (Robert Rice)
Mikään ei ole laitonta, jos sata liikkeenjohtajaa päättää tehdä sen. (Andrew Young)
Monopoli on liiketoiminnan matkan pää. (Henry Demarest Lloyd)
Jokainen joka luo on kova. (Friedrich Nietzsche)
Johtajalla on kolme tapaa tuhota yhtiö: käymällä naisissa, mikä on miellyttävintä, uhkapelillä, mikä on nopeinta tai tietokoneilla, mikä on varminta. (Oswald Dreyer-Eimcke)
(lisäisin tähän johtajat, jotka nostavat muhkeita liksoja ja palkkioita ja vähäntävät samalla työvoimaa tai alistamalla alipalkkaukseen)
Ihminen, joka ei tee virheitä ei tavallisesti tee muutakaan. (William Magee)

Komitea on hieno byrokratian muoto, joka on kehitetty sitä varten, ettei kenenkään tarvitsisi itse tehdä päätöksiä. (Ling Jutang)
Saman kaupan alan ihmiset tapaavat toisiaan harvoin edes hauskaa pitääkseen ja huvitellakseen, mutta keskustelun tuloksena on aina salaliitto yleisöä vastaan tai jokin juoni hintojen nostamiseksi. (Adam Smith)
Ei ole merkkiuskollisuutta, jota parin centin alennus ei kaataisi. (Tuntematon)

Voit päätellä kansakunnan moraalin sen kaupallisista mainoksista. (Norman Douglas)
Kun seuraa politiikkaa, nousee mieleeni usein kuva ahneista kääpiöistä grillaamassa valasta. (John Priestley)
Politiikka on taitoa hankkia rahat rikkailta ja äänet köyhiltä lupauksella suojella heitä toisiltaan. (Oscar Ameringer)
Mikä saa poliitikon yrittämään-taas ja taas ja taas? Osa vastausta piilee poliittisen vallan huumeluonteessa: poliitikon on saatava yhä suurempi annos kokeakseen saman hurmion. (Sam Janus, Barbara Bess, Carol Saltus)
Hyveellinen poliitikko on yhtä mahdoton ajatus kuin rehellinen varas. (H.L. Mencken)